Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 23.04.1986, Blaðsíða 9

Atuagagdliutit - 23.04.1986, Blaðsíða 9
^UL_LZl986 ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN 9 Grønlandsbanken inuutissarsiornermut aningaasaateqarfiliorpoq ^ningaasaateqarfiup aallarniutigai 7 mio. kr. taakkunanngaanniillu kalaallit lnuusuttut inuutissarsiuteqartut ilinniarnissaminnut tapiiffigineqartassapput fissuUm°0rtumik Nuup timersortar- Grø ataatsimeersuarnermi Perm an^s.*)an*ien inuutissarsior- mio u* an*ngaasaateqarfiliorpoq 7 Anj' kr_inik aningaasartalimmik. laa„-,8aaSat ta^anngaanneersut ka- 1 'nuusuttut inuutissarsiortut K fortielsen. ilinniarnerannut atorneqartassap- put, ilinniarneq Kalaallit Nunaanni nunaniluunniit allani ingerlanne- qassagaluarpat. Aningaasaateqar- fiup siulersuisuini ilaasortanngor- put Poul Brandt, Ejvind Christof- fersen, Henrik Siegstad, Lars Emil Johansen, Anders Kielsen aamma Kaj Schmidt. Ilassilluarneqartoq Grønlandsbankip siulittaasuata Eli Therkildsenip nalunaaruteqarner- mini Kalaallit Nunaanni inuutissar- siuteqarneq sammivaa. Kalaallit Nunaanni aningaasaqarniarneq si- larsuup sinnerani aningaasat inger- laasiannit sunnerneqajasorujus- suuvoq. Jameson Landimi uulia- mik ujaasinerup unitsitaanera aam- malu Greenexip unitsitaaratarsin- naanera dollarillu nalikilliartuler- nera suliffissaqartitsiniarnermut sunniuteqarnerlussinnaasorujus- suupput. Isumalluarnartunilli aamma pi- soqartarpoq, pingaartumik aalisa- nerup tungaa eqqarsaatigissagaan- ni. Inuutissarsiornerupineriartorti- taanissaa pillugu ukiuni tallimani pilersaarutit aqqutigalugit uumas- susilinnik iluaquteqarniarneq pit- saanerujussuanngorsxnnaavoq. Kinguppanniarneq malunnartumik pitsanngoriareersimavoq. Qalera- linniarnerlu maannakkut silarsuar- mi akiusut tunngavigalugit immi- nut akilersinnaasumik ingerlanne- qarsinnaalersimavoq, uuliallu aki- ata appariartornera inuutissarsior- nermut malunniuteqartussaavoq. Inuutissarsiornerulli ineriartor- nissaanut sipaagaqarneq apeqqu- taasussavoq. Ingerlaaseq suli pit- saanerulissaaq namminersortut si- paagaqarniarnerat siuarsarneqar- pat. Kalaallit Nunaata niueqatigi- sartagaa Japan silarsuarmi sipaa- gaqarnerpaasarpoq, aammali inuu- suttut sipaagaqarniarnerat illutaar- tornerallu eqqaassagutsigit nuna sanilerput Island qiviaannarsinnaa- varput. Realkreditimit taarsigassarsisin- naalerneq ajunngitsumik sunniute- qarsimavoq. Periarfissaq atorluar- neqartariaqarpoq. Sanaartupilun- neq, qangatsiaq Danmarkimi i- ngerlanneqalersimagaluartutut it- toq, pinngitsoorniartariaqarpar- put. Sullittakkat nutaarpassuit Grønlandsbankip Sisimiuni, Ilulis- sani Qaqortumilu immikkoortorta- (folo: Erik Fleischer) Ministerip nunatsinni asbest- it ilisimasaqarfigingaanngilai a>nanna folketingimi ilaasortamut Otto Steenholdtimut akissutigeqqitaatigut erserPoq, taassumap naammagisimannginnamiuk asbestip qanoq Kalaallit Nunaanni atugaatigisimanera pillugu Kalaallit Nunaannut ministerip Tom Høyemip K'ssutigisimasaa siulleq iD *J Steenholdtip (Atassut) asbest- ner . aa*lit Nunaanni illuliortiter- pjU*111 qanoq atugaatigisimanera ste Kalaallit Nunaannut mini- r n llanittukkut nassuiaateqaqqo- t0 r?a*u asbest atuarfinni ajornar- §teS,utaalerP°q. Taamalu Otto Da enk?*(*tip ministeri apereqqi- ljjsa’ m'nisterip januarip 30-ianni a- r sateqarnermini ilisimasimane- a Maniitsumi atuarfik asbest a- ll*gu oqorsagaasimasoq. ni Steenholdtimut akissummi- ^ kingullermi ministeri oqarpoq, le ■ ^teenholdtip apeqqutaa siul- 5 Januarip 30-ianni akissuteqarfi- . gamiuk ilisimasimanngikkini g^niitsumi atuarfik asbest atorlu- 1 0cI0rsagaasimasoq, nangippor- jj, T~ Maanna oqaatigisinnaavara kersuutissiat »Asbestolux«-inik n aneqartartut illup iluani akisua- 3 7^ersaat'tut atorneqarsimasut kvadratmeterit missiliorlugit tonertussuseqartut, tamakkulu a- v-rneqarsimapput inini atuartitsi- iJ^rtuni, ilinniartitsisut inaanni, affinni, inini mikisuni paarsuaa- Sanilu. ^aakkulu saniatigut aamma Asbestolux«-it 75 kvadratmeterit 'ssiliorlugit annertussusillit illup assumap pingasunik qulereeqar- P qalianut ikuallajaallisaatitut a- torneqarsimapput. Taakku anner- tunersaat spånpladit qalipatat ator- lugit illersuusersorneqarsimapput, ministeri ilisimatitsivoq, nangillu- nilu, iikkersuutissiat »Eternit«- iusut 400 kvadrat missiliorlugit an- nertussusillit illup silataanut iikker- suutigineqarsimasut. Atuartut ilinniartitsisulluunniit? Ministerip akissummini ilanngup- paa nakorsaanerup atuarfimmik matuseqqusinerminut tunngavigil- luinnarsimagaa qilaalersuutissiat pineqartut mikinngitsumik aseror- terneqarsimanerat, oqaatigineqa- reersutullu tamakku atorneqarsi- mapput inini atuartitsiviusuni, ilin- niartitsisut inaanni, inini mikineru- suni paarsuaasanilu. — Taamalu asbestit pujoralaat aseqqukuniit nakkaalaartuarsin- naalersimapput — nakorsarlu isu- maqarpoq tamanna peqqinnissa- mut ulorianarluinnartuusoq, akis- summi ilaatigut taama allassimaso- qarpoq. Pisimasoq misissuiffigaa Otto Steenholdtimut akissummini ministeri ilaatigut allappoq maan- nakkorpiaq eqqortumik oqaatigi- sinnaanngikkallaran asbest qanoq annertutigisumik pisorta Kalaallit Nunaanni illuliortitsineranni ator- neqartarsimanersoq, tassungalu i- lanngullugu ilisimatitsissutigaa paaqqinnittarfiit ilaat namminer- sornerullutik oqartussanit ilaallu kommuninit ingerlanneqalersima- sut, tamatumalu kingunerisimasin- naagaa tiguneqarnerminni iluar- saanneqarlutilluunniit allanngorti- terneqartarsimasinnaasut, taam- malu asbestinik akulittaat piiarne- qarlutilluunniit ilaartorneqartarsi- masinnaasut. — Kalaallit Nunaanni sullivinnik nakkutilliisoqarfik suliniuteqale- reerpoq paaqqinnittarfiit isuman- naallisaavigineqarnissaat anguni- arlugu, tamakkunanilu peqqinnis- samut navianaatillit qilaalersuutis- siat iikkersuutissiallu asbestinik a- kullit atorneqartannginnissaat an- guniarlugu, ministeri ilaatigut taa- ma allappoq. — Asbestimut tunngasut Naala- gaaffiup Sinniisoqarfiatigut, Ka- laallit Nunaanni Namminersorne- rullutik Oqartussatigut Kalaallit Nunaanilu kommunit Kattuffiati- gut suliarineqarput, taakkunanilu isumaqatigiissutigineqarpoq ta- makku pillugit Kalaallit Nunaanni tamarmi assigiiaartunik malittari- sassiortoqassasoq, ministeri oqar- poq, innersuussutigaalu ilitsersuu- siaq illoqarfinni pisortat paaqqin- nittarfiutaannut, suliamut attuu- massuteqarsinnaasunut nassius- suunneqarsimasoq. qalernerata kingornatigut sullittak- kat amerleriarujussuarsimapput. Taamalu aamma suliffissat amerli- simallutik. Nuummi Spindlers Bak- kemi inuusuttunut aningaaserive- qalersimavoq, Nuussuarmilu im- mikkoortortassaq aappaagu am- marneqartussat sananeqalereer- poq. Grønlandsbankip sulisunik ilin- niartitsineq aalluttorujussuuaa. Sulisunik ilinniartitsinermut ilinni- artullu 15-20-it ilinniartitaanerinut 1985-imi 2 mio. kr-it atorneqarsi- mapput. Aningaaseriviup aningaasaataa- sa 33 pct-ii ullumikkut kalaallinit ti- gummineqarput. Anguniarneqar- poq aningaaseriviup 100 pct-ia ka- laallinit tigummineqalissasoq, i- ngerlaneralu innuttaasut nammin- neq aalajangiiffigisassagaat. 1985-imi angusat tamarmiusut 57,6 mio. kr-iupput 1984-imi 16,6 mio. kr-iusimallutik. Pissarsiassat 1985-imi 15 pctiusussaatinneqarsi- mapput 9,1 mio. kr-it agguaanne- qartussaassallutik. Aningaasaatit 14,2 pct-iupput, aningaaserivinnut inatsisikkut piumasarineqarlutik 8,0pct-it. 1986-imi piginneqataasut 1568-iupput ukiumi siuliani 1369- iusimallutik. Grønlandsbankip siulittaasua, Grønlandsbankens formand, bankdirektør Eli Therkildsen. (Fot.: Erik Fleischer) Aningaaseriviup nammineerluni aningaasaatai ukiormannattaaq a- merlineqassapput. Ataatsimeersu- arnermi siulersuisut pisinnaatinne- qarput piginneqataassutinik nutaa- nik tuniniaanissaannut, taakkulu aningaaseriviup maannakkut pi- ginneqataassutigisaasa 10 pct-iinut naapertuupput. Grønlands Televæsen meddeler Udlandsselvvalg er indført Du kan nu selv telefonere til venner og forretningsforbindelser i udlandet uden først at skulle bestille samtalen hos Danmarkste- lefonen i Nuuk. Dette har hidtil kun været muligt fra Qaqortoq og Aasiaat Teledi- strikter, men nu er resten af Grønland også kommet med. Selvvalg kan ske til næsten alle lande i verden. Ønsker du at ringe til f.eks. Hawaii forholder du dig således: Vælg 009 (udlandet) vælg 1 (retningsnummer for USA) vælg 808 (områdenummer i USA) vælg 9265677 (abonnentens nummer). Ved brug af trykknaptelefonen er der ingen problemer med op- kaldsproceduren, men ved drejeskiveapparater må du gøre et ophold af 3-4 sekunders varighed senest efter det 11. ciffer. Benytter du nummersender er det nødvendigt at indtaste en »fir- kant« umiddelbart inden abonnentens egentlige telefonnum- mer. I forbindelse med, at du nu selv kan vælge udlandet, er det også blevet billigere. Selvvalgte samtaler til Island, Norge, Sverige og Finland er ned- sat til 16 kr. mod tidligere 20 kr. pr. minut. Selvvalgte samtaler til resten af Europa er nedsat fra 20 kr. til 18 kr. pr. minut. Selvvalgte samtaler til Canada og USA (ikke Alaska og Hawaii) er nedsat fra 24 kr. til 22 kr. pr. minut. Selvvalgte samtaler til resten af verden er nedsat fra 28 kr. til 26 kr. pr. minut. Du kan dog stadig bestille din samtale hos 0012, men til de gamle takster, og der er her minimumsbetaling for 3 minutter, dette er ikke tilfældet, når du selv vælger udlandet. Nedenfor er angivet de fra Grønland almindeligt kaldte landes retningsnumre: Alaska se USA Malta 009 356 Australien 009 61 Marokko 009 212 Belgien 009 32 Norge 009 47 Canada 009 1 Portugal 009 351 Finland 009 358 Schweiz 009 41 Frankrig 009 33 Spanien 009 34 Færøerne 009 298 England Grækenland 009 30 og N.Irland 009 44 Hawaii se USA Sverige 009 46 Holland 009 31 Tunesien 009 216 Irland 009 353 Tyrkiet 009 90 Island 009 254 U.S.A. 0091 Israel 009 972 Vesttyskland 009 49 Italien 009 39 Østrig 009 43 Luxembourg 009 352 Østtyskland 009 37 løvrigt kan du afgiftsfrit få nærmere oplysninger med hensyn til opkald, retningsnumre m.m. ved at ringe til 0012. Med venlig hilsen Grønlands Televæsen

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.