Atuagagdliutit - 07.05.1986, Blaðsíða 19

NR. 19 1986
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
19
Omkring ca. 600 aktionærer var mødt frem tiI den første generalforsamling i Kryolitselskabet Øresund A /S som
rent privat selskab. Generalforsamlingen blev afviklet i Tivoli’s koncertsal i København, og selv om der var uro
og vrede blandt aktionærerne, var generalforsamlingen ikke uden en vis »underholdningsværdi«.
(Foto: Søren Madsen)
Orsugiassioqatigiit
ataatsimeersuarnerat
eqqissisimanaimgitsoq
Maannakkut aningaasaleeqataasimasut tassaasut ingerlatseqatigiiffiit
namminersorluinnartut ataatsimeersuarnermi siulersuisuusimasut tunuartut
isornartorsiorpaat, peqatigitillugulu naammagittaalliuutigaat siulersuisuni nutaani
sinniisuutitaqannginnertik
Kryolitselskabet Øresund A/S namminersortuinnavinnit pigineqarluni a-
taatsimeersuartitseqqaarnerani aningaasaleeqataasimasut 600-it missaan-
niittut aggiasimapput. Ataatsimeersuarneq Tivolip koncertsaliani Køben-
havnimiittumi ingerlanneqarpoq, naallu aningaasaleeqataasut akornanni
eqqissisimanngittoqarlunilu kamattoqaraluartoq taamaattoq ataatsimeer-
suarneq aamma »aliikkutatsialaavoq«.
Orsugiassioqatigiit ukiumoortu-
■nik ataatsimecrsuartitsineri nalu-
naaquttap akunnera ataaseq inor-
•ugu sivisussuseqartaraiuarput. Ta-
niatumunngali pissutaasimavoq
naalagaaffiup piginneqataassutit a-
merlanersaannik piginnittuusima-
nera. Maannakkulli taamaakkun-
naarpoq, taamalu ataatsimeersua-
Qataasut oqallikkumanerulerlutillu
siulcrsuisunik isornartorsiuiuma-
nerulerput. Taamaattumillu qanit-
•ukkut Kobenhavnimi ataatsimeer-
suarnermi siulersuisut oqaasersiaat
uersuiniutaannaanngillat.
Naalagaaffiup Orsugiassioqati-
giinni piginneqataassutini 700 mio.
kr-it missiliorlugit nalillit decembe-
rimi tunimmagilli taanna ingerlat-
seqatigiiffimmi ataatsimeersuarne-
rit siullersaraat.
Siulittaasuusimasup, Kalaallit
Nunaannut ministereqarfimmi de-
partementchefiusup Chr. Jensenip
nalunaarusiaani allassimavoq ani-
ngaasat 1985-imi kaaviiaartinne-
qarsimasut 1.509 mio. kr-iusimasut
1984-imi 1.336 mio. kr-iusimallu-
tik. Tassa kaaviiaartitat 13%-inik
qaffassimallutik. Ingerlatseqati-
giiffiullu 1985-imi sinneqartoorutai
148 mio. kr-iusimasut ukiumi siuli-
aniu 115 mio. kr-iusimallutik. Taa-
malu aamma ingerlatseqatsigiif-
fiup isertissangagai 1985-imi iserti-
tatut amerlassusillit, taamalu ani-
ngaasaleeqataasut agguagarsias-
saat 16%-iussasut.
Nalunaarusiamissaaq allassima-
voq 1986 tassaajumaartoq orsugis-
samik Ivittuuniit assartuiviusoq
kingulleq, tassa assartuinissaq pil-
lugu namminersornerullutik oqar-
tussanut isumatuinissaq pillugu
namminersornerullutik oqartussa-
nut isumaqatiginnissutigisimasaat
naassammat.
Katersuinnakkalli Københavni-
mi toqqorsivinniittut atorlugit
1988-ip naanissaata tungaanut ni-
oqqutissiortoqarsinnaagallassaaq.
Toqqissisimannginneq
Siulittaasup nalunaarusiaminik
saqqummiussinini naammasseree-
raluarmaguluunniit nalunaarusiaq
naatsorsuutillu pillugit oqaaseqa-
rumasoqarpallaanngilaq, erngerlu-
innarlutilli siulersuisuusut sakkor-
tuumik isornartorsiulerpaat.
Nalunaarusiaq qalliinnarsiorpa-
laarnerarneqarpoq aningaasalee-
qataasimasullu arlallit isumaqar-
put aningaasanik nalilinnik nioq-
quteqartarneq eqqarsaatigissa-
gaanni siunissami periarfissat ajo-
quserneqarsimasut, taamalu inger-
latseqatigiiffiup siunissaa ilippa-
naannerulersinneqarsimasoq. Pa-
katsissutigineqarporlu naak pigin-
neqataassutit naleqarneruleraluar-
tut ingerlatseqatigiiffimmi piginne-
qataassutit naleqarnerulersiman-
ngimmata. Tassami ullormi ataat-
simeersuarfiusumi 700-it missilior-
lugit naleqarput, naalagaaffiulli pi-
ginneqataassutini kurs 750-inik na-
leqartillugit tunisimavai.
Naak siulittaasoq isumaqaralu-
arluni nalorninartorpassuaqartoq,
taamaattoq aamma isumaqarpoq i-
sumalluarnartorpassuaqartoq, isu-
maqarporlu isumatsannissamut
pissutissaqanngitsoq.
Aningaasaleeqataasut nutaat i-
laat malugineqarluartoq tassa ilin-
niartitsisoq Sven-Aage Skygge-
bjerg. Taassumap oqaaseqarnissaa
sioqqutitsiarlugu siulittaasup tul-
lia, direktør Ebbe Christensen o-
qaaseqarpoq aningaasaleeqataasut
akileraartarnikkut atugaat ajor-
luinnartut pillugit. Taamalu oqalo-
reermat Sven-Aage Skyggebjerg o-
qaluttarfimmut qaqivoq oqarluni
nammineq nuannaarluni akileraa-
rutinut akiliisarluni, taamaalior-
nermigut inooqatigiit fabrikkip
matuata silataaniittut ingerlalluar-
nissaat aningaasaleeqataaffigisara-
miuk.
Inersuarmili paatsiveerulluin-
nartoqarnissaa sioqqullugu ani-
ngaasaleqaataasut nutaat ilaat, tas-
salu Kalaallit Nunaannut ministeri
Tom Høyem oqaaseqarpoq Orsugi-
assioqatigiinni aningaasaleeqataa-
sut nutaat aallaqqaataaniillu ani-
ngaasaliisuusimasut pilluaqqullu-
git. — Ulloq manna eqqaamajua-
gassaavoq, Tom Høyem oqarpoq,
taamalu ataatsimeersuarfimmiit qi-
magulluni.
Ataatsimeersuartut
aqussinnaajunnaarpai
Immikoortoq: Siulersuisussanik qi-
nersineq, aallartittussanngormat,
ataatsimeersuartunik aqutsisuu-
sup, landsretssagfører Kristian Mo-
gensenip ataatsimeersuarneq unit-
sikkallartariaqarpaa, siulersuisuu-
sussat qanoq katitigaasarnissaat
pillugu tamanna tikillugu siulersui-
suusut siunnersuutigisimasaat a-
ningaasaleeqataasut nutaat akuer-
saarsinnaanngilluinnarmassuk.
Tamanna tikillugu siulersuisuu-
simasut soqutiginninnginnerarne-
qarput assuarineqarlutillu ingerlat-
seqatigiiffiup soqutigisaanik ta-
makkiisumik isumaginnittanngin-
nerarlugit. Sivisuumik sakkortuu-
millu oqallittoqareermat aatsaat si-
ulersuisuni ilaasortat sisamat siu-
lersuisunilu ilaasortanngortussatut
siunnersuutigineqartut marluk kii-
sami — aningaasaleeqataasimasu-
nut aggiasimasunut ilisaritissinnaa-
lerput. Aningaasaleeqataasimasulli
ilaasa uninngatsiartoqarnissaa kis-
saatigimmassuk, tassagooq B2-ak-
tie-nik pigisaqartutoqqat sinniisis-
saannik ataatsimik marlunnilluun-
niit qinersiniarniarlutik, taava a-
taatsimeersuarnermik aqutsisuu-
sup ataatsimeersuartut aqussinnaa-
junnaarpaat, ataatsimeersuarne-
rullu sinnerani aqunngilluinnar-
lugit.
Ajorsilluinnarpulli paasinarsim-
mat ukiumi nutaami siulersuisuu-
sussanik qinersineq aningaasalee-
qataasut nutaat ilaasa akuersaar-
sinnaanngilluinnaraat. Taakkulu-
mi ilarpassuisa ini ataatsimeersuar-
fiusoq qimagarpaat siulersuisussa-
nik qinersineq suli naammassin-
ngitsorluunniit.
Siulittaasullu tulliata sinneruttut
qinnuvigimmagit siulittaasutoqqat
— minnerunngitsumillu pisortat
sinniisaat, suliarisimasaat pillugit
pattaateqqullugit, taava sukkut ta-
maasa pattaassitsiarpaluttoqartar-
poq, nalunanngitsumik annerusu-
mik minnerusumilluunniit paat-
suungasunit.
Taamaalineranimi qaqiffiliap
qaavaniittutuaalersimapput siulit-
taasuusimasoq tunuareersoq nam-
minersortullu sinniisaat kiisalu su-
leqataasut siulersuisuni sinniisigi-
saat. Pisortat ataatsimeersuartuni
sinniisaat marluusut, folketingimi
ilaasorat Birgith Mogensen (CD)
aamma Søren B. Jørgensen (S), taa-
maalinerani inersuarmiigunnaaree-
rimapput inimilu allami sutugassa-
nik sassaalliivigineqarsimasumi su-
tugassarsiulereersimallutik.
Orsugiassioqatigiiffiup ataatsi-
meersuartitsinerani, Tivolip kon-
certsaliani ingerlanneqartumi, a-
taasiaannavilluni Kalaallit Nunaat
taaneqarpoq. Tamannalu pivoq
nunanut allanut ministeriusimasup
Ove Guldbergip (V) AG-ip ilanngu-
tassiortua sutorusaaqatigitillugu
eqqaammagu nammineq Julius
Thomsen, umiarsuatoqannguamut
atsiunneqarsimasoq, aataqqiutigi-
gini.
Julius Thomsen 1853-imi orsu-
gissamik Ivittuuneersumik misili-
gutissamik avalaasseqqaartuusi-
mavoq, orsugiassioqatigiillu 1857-
imi pilersitaaneranni peqataasimal-
luni.
Kryolitselskabet Øresundimi siulittaasoq tunuartoq, Kalaallit Nunaannut
ministereqarfimmi departementchefiusoq Chr. Jensenip utaqqivaa ataat-
simeersuarnernik aqutsisartutoqqap, landsretssagfører Kristian Morgen-
senip ataatsimeersuarnermik ammaanissaa, naatsorsuutigaalugu »nuan-
nanneq« aqulluarumaaraa.
Den afgående formand for Kryolitselskabet Øresund, departementchef
Chr. Jensen, ministeriet for Grønland, venter spændt på, at den trænede
generalforsamlings-dirigent, landsretssagfører Kristian Mogensen, skal
åbne »festen« og med sikker hånd klare de eventuelle problemer, der kan
opstå under vejs. (Foto: Søren Madsen)
Store vogne

»21818«
[Døgnvagt
minitransport
FERIE I EUROPA
Spørg grænsepladespecialisten.
Køb en ny bil fra ca. kr. 30.000,-. Sælg den til os efter ferien.
Vi ordner alt og leverer bilen indregistreret på grænseplader.
RENT A CAR
Lej en ny model med radio. — VI sender også ny personbil eller
lastbil op til Dem. Evt. på afbetaling.
Er De grønlænder og skal studere hernede — kan De også købe
bil på grænseplader.
Forespørgsler besvares omgående.
FIAT CENTRET, Ringkøingvej 99
DK-7400 Herning . Danmark
07 -12 63 33 . Aften: 07 - 26 82 33