Atuagagdliutit - 13.01.1988, Blaðsíða 9

NR. 2 1988
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
9
ag-oq; iLI LI N N O LU
ISUMMAT AG-KUT SAQQUMMIUGUK
Pinngitsaaliineq
Qallunaat taarsigassarsiniartarflisa Kalaallit Nunaannik
pinngitsaaliiniarnerat eqqumiilluinnarpoq. Qallunaat
taarsigassarsiniartarflisa inatsisitigut tunngavissarisaat
naapertussagaanni taamaallaat taarsigassarsisitsisinnaa-
galuarput nunaatit qularnaveeqqusiutiinnarlugit, sooru-
nalumi aamma illutaat ilanngullugit. Qallunaaq illuutilik
taarsigassarsiniarpat taarsigassarsiniartarfiit aperisanngi-
laat, taarsigassarsiani sumut atorniarnerai, nutaamik biili-
siniamersoq silarsuarluunniit kaajallallugu angalaniar-
nersoq. Taamaallaat isummerfigisarpaat illu aningaasaati-
minnut qulamaveeqqusiutissallugu naapertuuttuunersoq,
tassa illu tunigunikku aningaasaatitik utertissinnaassa-
nerlugit.
Kalaallit Nunaannili Namminersornerullutik Oqartus-
sat tungaannut allatorluinnaq pissusilersorput, allaat aku-
leruffiginiarlugu aningaasat sumut atorneqarnissaat.
Imaalluarsinnaavormi illut Kalaallit Nunaanniittut
Danmarkimiittutuulli naleqartiginngitsut. Pisiniartummi
akiliutiginiagaannit annerusumik akeqarsinnaanngillat,
kinami innaallagissiorfimmik Kalaallit Nunaanniittumik
pisiumassava? Pissutaaqataasunullu ilaavoq sorparujus-
suit Kalaallit Nunaanni pisortanit aqunneqarnerat, kuk-
kuneruvorli isumaqassagaanni tamakkua qularnaveeqqu-
siissutitut atorneqarsinnaanngivissasut. Illummi imminni
arlaannik naleqareerput.
Namminersornerullutik oqartussat qularnaveeqqusius-
suiniamerat ajunngitsuusimassagaluarpat ajortuusimas-
sagaluarpalluunniit, namminersornerullutik oqartussat
aningaasartuuteqarpallaarsimassagaluarpata aningaasa-
lersuivallaarsimassagaluarpatalu, namminersornerullutik
oqartussat aningaasatigut ingerlatsinerat isumaqatigisi-
massagaanni isumaqatigisimassanngikkaannilu, pinngit-
soorani eqqumiiginartuuvoq taarsigassarsiniarfiit naag-
gaarmata. Pasitsaatinngitsoorneq ajomarpoq soorlumi
Kalaallit Nunaat ilasseraarfigineqarunnaariasaarsimasoq,
naak inatsisitigut erseqqilluinnartumik tunngavissaqara-
luartoq namminersornerullutik oqartussat taarsigassarsi-
tinneqarsinnaanerannut.
Taamaaliorneq ministeriunerup Poul Schliiterip isuma-
kuluutigiunnarsivaa. Qanormitaava isumaliorpa? Konser-
vativimmi taarsigassarsiniartarfinnut attuumassuteqar-
luinnartuupput. Nammineerlunimi naalagaaffeqatigiin-
nut ministeriuneruvoq taamatullu aamma Kalaallit Nu-
naannut Savalimmiunullu ministeriulluni.
Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut socialistiusut Dan-
markimi naalakkersuisunut borgerligiusunut paamisaaru-
taajuartarsimapput, maannakkorpiarlu naalakkersuisutta
sulissutigaat Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit isu-
maqatigiinniarnissani annerusunik pissarsisitaanissartik.
Taarsigassarsiniartarfiit naalakkersuisunit oqarfigine-
qanngippata taarsigassarsisitsisarnerinnavimmik sammis-
aqaqqullugit, taava kalaallit Nunaata apeqqutigisariaqalis-
savaa Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaata
aqunneqarneranut ineriartortitaaneranullu suli anneru-
sumik oqaasissaqaqataaleqqinniarsarilemersut.
AG-IP 0QALLIFF4ANUT ALLAG1T
Naatsumik allagit. Aaqqissuisiqarlik naalisaa-
sinnaatitaavoq. Atit aviisimi allassimanngit-
soorsinnaavoq, oqalliffimmilli aaqqissuisup ki-
naanerit sum i lu najugaqarnerit ilisimassavai..
Tigooraaneq
malersuineq«
All. Jens E. Larsen, Kalaallit Nunaanni
Illusisarfiutillit N eriniartarfmtillilhi
Kattuffianni siulittaasoq
Oqaatsit sakkortoorujussuit
marluk, isummallu inuit silatuut
amerlanersaasa atortarumasan-
ngisaat, pissutigalugu taakku at-
tuumassuteqarmata inuit pisin-
naatitaafiinik unioqqutitsiner-
mut aammalu inuit tamat kif-
faanngissuseqarnerannut amer-
lanerpaajusugut pingaarteqisat-
sinnut.
Ajoraluartumilli pisinnaati-
taaffiit taakku ataqqineqartu-
aannanngillat. Tamanna ajora-
luartumik erseqqilluinnartumik
takuarput ukiormanna AG-it
siullersaanni, Hr. Hans Christi-
an Lyngep inuit aalajangersima-
sut ikittunnguit eqqartuuteqim-
magit, eqqartuussinermik iller-
suisoqanngitsumik, sunngua-
milluunniit uppernarsaasersui-
nertaqanngitsumik - TAA-
MAALLAAT IMMINUT EQ-
QARTUUSSISUNNGORTIP-
POQ.
Hr. Hans Christian Lynge Af-
rikami naalagaaffiit inatsisaat-
suliorfiusut ilaanni kuusmaa-
tinngorluarsinnaagunaraluar-
poq. Inuiannguanut tamat oqar-
tussaaqataanerat pingaartillugu
pimoorullugu suliniartuusunut
avaanngunartuuvoq ukiup aal-
laqqaataani saqqummiunneqar-
mata saassussissutit taama
kanngunartigisut, oqaatiginer-
luinerusut ammillu qalipaataa
tunngavigalugu saassussineru-
sut. Ajuusaarnarpoq AG-ip pap-
piarartaa kusanartoq taamaat-
tupajussuarnik immerneqarsi-
mammat.
Allaaserisap imarisai ilassun-
naangaramik oqaaseqarfigisaria-
qanngillalluunniit. Nalunngilar-
put imigaq ajomartorsiutigip-
put. Tamanna tamatta nalungi-
larput, qujanartumilli inuit ikit-
tuunngitsut tamanna pillugu
Hans Christian Lyngemit torer-
nerullutik pimoorussinerullutil-
lu suliniarput.
Uangali isumaqarpunga Illusi-
sarfiit Neriniartarfiillu inuiaqa-
tigiit pisariaqartitaasa ilaasigut
sulhssilluartuusut inuutissar-
siutitut allatuulli.
Ilanngullugu malugisariaqar-
soraara, »qallunaaginnaanngit-
sut« Kalaallit Nunaanni illusi-
sarfinnik neriniartarfinnillu i-
ngerlataqarmata. Namminersor-
nerullutik Oqartussat aamma
peqataapput. Allaammi kalaallit
ikittuunngitsut ingerlatseqati-
giiffiillu inuillu nunanit allaneer-
sut.
Oqaatigisariaqarportaaq i-
ngerlatat tamaltkua ilarpassui
ukiut ingerlaneranni aningaasa-
liissuteqangaartarsimammata il-
lusisarfUiornissanut, nutarneri-
nissanut allanullu, taamalior-
nermikkullu Naalakkersuisut
ingerlatsinermikkut kissaatigi-
saat anguniagaallu naammassi-
sarsimallugit. Aningaasaliissutit
taamaattut annaaratameqarsin-
naasuupput, atorneqartarsimap-
pulli inuiaqatigiinni inooqataaf-
figisani peqataarusunneq tun-
ngavigalugu.
Ukioq nutaaq aallarnerniarti-
gu ilasseraartumik pissuseqarlu-
ta nuannaarutigalugu inuugatta
inuiaqatigiinni naqisimaneqan-
ngitsuni.
Hans Christian Lyngep nam-
mineerluni aalaj an gigas saraa
inuiaqatigiinni taamaattuni i-
nooqataajumanerluni. Nalun-
ngilarput ukiuni arlalinni Ka-
laallit Nunaanniissimanngitsoq,
Uisimasavullu naapertorlugit
pinngitsaalineqarsimaxmgilaq
uteqqullugu.
Aaqqissuisumut
naqqiut kingulleq
Allattoq Karl Skou, Espergærde
Aaqqissuisoraa! Illinuna siul-
liullutit isummamik assor-
tuussutaasinnaasumik saq-
qummiisutit allakkavit: »pa-
lasit sulinerminni pitsaaner-
paanik atugassaqartitasgu-
aannartut«. Taamaattumi-
guna akerliliisunga piaaralu-
tit eqqortumik ilisimasaqann-
gitsuusaamerit naqqinniara-
luarlugu. Tamatumunngalu
tungnatillugu uanga qanoq it-
tunik atugassaqartitaasarsi-
manerma ilamerngi taallatsi-
arpakka, atugas saris ar tak-
kakka pitsaanngitsut uparu-
arlugit, sunarpiarli eqqarsaa-
tiginerlugu oqaluttuunnak.
Taamaattumik suut eqqar-
saatigigikka qanoq ilillutit ili-
simasinnaavigit? Soqutigin-
ninngippaseqalutimmi nas-
suiaatiminera talivillusooq
aalariarnerinnaanik nater-
mut nakkartinniarpat oqa-
luuserisamut atassuteqann-
gitsutut isumaqartillugu.
AG 45/1987-imi allapputit
ilinniagaqartut assigiinngeqi-
sunik atugassaqartitaallutik
ilinniamerminnik naammas-
sinninniartartut. - Tamanna
illit niaqorluutiginiaruk! Kisi-
anniuna palasit naliminnut
naleqqiullutik siuarpallaarsi-
maxmgitsut, atorfeqarfiilliu-
ku allat kinguartuulersut.
Aammalumi AG-mi aaqqis-
suisup inerikkiartorneq qa-
mutit kinaqutaannik noqqu-
serluni kingu arsagas sarinn-
gilaa persaqusersugassarina-
gulu.
Isumaqarsoraakkilli qaqor-
tumik ameqamerit pillugu
AG-mi aaqqissuisuunerit
akaarinngikkiga. Akerlianilli
uannut assigiiUuinnarpoq ka-
laaliuguit, qallunaajuguit
imaluunniit niigeriuguit qer-
narik. Assigiinngisitsinngi-
langa. AG-lumi arlaata aaq-
qissuisuuffissaraa! Aaqqis-
suisulli tamatigut ilimagisari-
aqartassanngilaa atuartimi
isumaqatigiuartassagaanni.
Inoqartariaqarporlumi AG-
mi allattussanik, naak imma-
qa ilaasa suulluanngitsut in-
gasattajaarfigisassagalua-
raat. Kisiannimi »inuit paasi-
simasaannatik allaaserisassa-
galuarpatigik taava nunarsu-
armi uulikullannartumik ni-
paannersuaqalissagaluar-
poq«.