Atuagagdliutit - 26.05.1989, Blaðsíða 4

Namminersornerulerneq eqqunneqarmat erfalasoq Dannebrogsumi tamani takussaavoq - taamanikkut Kalaallit Nunaat suli namminerisammik erfalasoqanngimmat.
Dannebrog vajede over landet, da hjemmestyret blev indført - det var før, Grønland havde fået eget flag.
Namminersornerulerumalluni
qineqqusaarneq siulleq
Ukiut qulit matuma siomatigut namminersornerulleemissaq sioqqutitsiarlugu qineqqusaartunik ilanngutassiuilluni
angalaarsimanermit tigulaakkat - Allattoq Philip Lauritzen assiliisorlu Ernst Nielsen -
Tassa pujoq, inunnillu
ulikkaarluni, as alu ka-
laaliinnaviit. Qallunaa-
qatitsinnimmi allanik
takkuijunnginnami. Pi-
soqartussaasoq imaan-
naanngitsumik nalu-
nanngilaq. Imatut sak-
kortus aart unik pasit-
saassaqanngilagut, iser-
fivulli inuttut nammine-
risamuinillusooq kateri-
simaartutut naatsor-
suunnamerupput, ilima-
navilluni arlaannik
akorn us iilaaraluarutta
anisitaariataarsinnaa-
nerput. IA-kkormiut
m arluk illoqarfimmioqa-
taasa ilisarisimallua-
gaat, Jens Geisler aam-
maAqqaluk Lynge, an-
nertoqqutigalutigik ne-
riniartarfimmit »Disko«-
miit anillakkiartorpu-
gut.
Assiliisoq pemgaammik
Kalaallit Nunaanniippoq;
naallu kalaalerpassuit Dan-
markip ilaani assigiinngit-
suni assiliortortarsimagalu-
aqalugit kiisami nuna tikik-
kusuttakkani tikemgaar-
paa. Taamanikkullu Aasian-
ni qitigiartarfimmit »Dis-
ko«-miit anileratta nangaar-
pasileraluarporluunniit.
- Lauritzen, anisinnaassa-
nerpugummi? Aperivoq.
Kinguninngualu sulisar-
tuaqqat ilaat Nielsen Kø-
benhavnermiorpallagivillu-
gu oqarpallarppoq: - Suna
pigaat nalunanngikkaluar-
poq, akomanniinnerli toq-
qissisimananngilaq.
Ilumummi, tamannali er-
siutaavoq ukiut 70-ikkut
aallartinneranni Kalaallit
Nunaanni politikkukkut
oqalliserijussuartalerner-
nut - kalaallit nammineer-
nerulerumalemarannik
kinguneqartumik - Dan-
markimilu eqqissisimajun-
naarutaasumik.
Taamaappoq ukiut qulit
matuma siomatigut, 1979-
imi martsi naalvissoq. Fol-
ketingi ukkuni qulini dans-
kit Kalaallit Nunaanni qalli-
uniartuamerannik tusarti-
taajuareersimalluniik Ka-
laallit Nunaata namminer-
sornerulernissaanik inatsi-
silioreersimavoq. Inatsisis-
sartaaq januarimi inunnut
taasisitsissutigineqarsima-
voq, akuersaarneqarluarlu-
ni, naak Inuit Ataqatigiit
naaggaaqqusillutik kaam-
mattuisimagaluartut. Ta-
matuma kingorna Kalaallit
Nunaanni Inatsisartortaas-
sanut qineqqusaarneq aal-
larnersimavoq, taamaattu-
millu qineqqussaarnemp
tusagassiarinissaa aallartil-
lugu tulluartuussalluni IA-
kkormiut illoqarfianniit,
Aasianniit, apersussallugil-
lu Aqqaluk Lynge aamma
Jens Geisler - Inatsisartor-
taassanut tam arm ik qineq-
qusaartut.
Nunasiaasatut
Apeqqummi annertooq tas-
saalersimavoq suna pissuti-
galugu IA namminersome-
rulernissamut akerliuner-
soq, partiip - imaluunniit
»part iinngorumaartussa tut
suleqatigiit« - uparuartuga-
riuarpassuk danskit Kalaal-
lit Nunaanni sunniuteqar-
pallaarnerat. Jens Geisler
nassuiaavoq:
- Siumut alloriarneq taa-
maattoq nunani nunasiaa-
suni sumiikkaluartuniluun-
niit saqqummertaannarpoq.
Patsisissaasullu toqqamma-
vissaqarluassappata pissu-
sissamisuuginnartarpoq
nunasiaqartut ingerlatsi-
vimmik ilaannik nunasiami
najugaqartunut namminer-
nut, imaluunniit oqarluaan-
narluni nunap inuiinut, isu-
maginnittussanngortitsi-
samerat. Tamannali uagut
akuersaarsinnaanngilarput,
nunasiaqamermi periaatsi-
tut nutaasutut oqaatigine-
qaannarsinnaammat. Ua-
gut suliassaraarput iliuu-
saaniartut tamaattut aker-
suuffigissallutigik, landsrå-
dimit landstingimilluunniit
akuersaarneqarsimagaluar-
pataluunniit.
N amminersomerunissa-
mik akerliliinera tamakkii-
suunngilaq aalajangersa-
gaalluaranilu:
- Assersuutitut akaari-
narluinnarput Kalaallit Nu-
naanni namminermi inger-
lanneqalissappata atuarfe-
qarneq, radio, inunnik isu-
maginninneq sulifTeqartitsi-
niarnermullu tunngasut.
Soorunami Inuit Ataqatigiit
isumaqatigaat inuiaqatigiit-
tut aaqqissuussifiigisaanit-
ta sanarfmeqarfuni amerla-
qisuni sapinngisamik ka-
laallisut aqutseqataassasu-
gut. Kisianni takkuluunniit
namminersomerulernitsi-
gut tigussagaluamtsigik ta-
manna ima isumaqanngilaq
namminersomerulernikkut
isumannaallisissagigut ka-
laallit sulisartut soqutigi-
saasa kiisalu aalisartuaqqat
piniartullu soqutigisaasa tu-
saaniartuameqarnissaat.
Danskit
Apeqqut alla annertooq - qu-
lamanngitsumik tusagas-
siortunut danskiusunut
marlunnut neriniartarfim-
mi »Disko«-meeqataasunut
soqutiginamerusoq - tas-
saavortaaq IA danskinik nu-
annarisaqanngitsuunersoq
imaluunniit alla tut ima
apeqqutinngorlugu: Dans-
kinut akerliunialemeq IA-p
pilersitaatut isigineqartar-
pa?
Jens Geisler nangaari-
anngilaq:
- Tamatigut. Illoqarfimmi
sumilluunniit pisoqalaa-
raangat Inuit Ataqatigiit pi-
suutinneqanngitsoorneq
ajorput.
Danskiinnaanerusoq
taamatut pasillertarpat?
- Danskiulutillu kalaaliu-
sarput, tamannalumi tupin-
nanngilaq. Danskit inuttut
misigissutsiminni annilaan-
gagilersimagu narpaat Dan-
markip naalagaafliata nu-
nasiaateqartuartutut inger-
latsineranik kalaallillu inui-
aat akomanni qalliuniartu-
arneranik uparuartukka-
vut. Kiisalu inuianni ikinne-
russuteqarpugut, taamatul-
lu pisoqartillugu inuiaat
ikinnerussuteqartut kik-
kuussutsiminnik pingaar-
titsiniamerusarput. Ta-
manna Danmarkimiikkal-
larnitsinnili ilisimalluareer-
parput. tassa kalaaliussu-
serput annaanniarlugu im-
mitsinnut illersorniartaria-
qartarsimagatta. Pissutsit
taamaalifluni isornartorsiu-
inissaq qaninnerulersarpoq.
Ullumikkut Kalaallit Nu-
naanni danskertaasut misi-
gisimanerat paasilluarsima-
vara.
- Pissutsit taamaalissut
oqitsuinnaanngillat?
- Oqitsuinnaanngiinnara-
tik artomaqaat.
Taamanikkut - 70-ikkut
naalerneranni - Danmarki-
mi aviserpassuit Kalaallit
Nunaanni »danskinut akeq-
qersimaameq« allaaserisar-
simaqaat, allaat oqatsiarfiu-
neq ajornarsigaluarpoq.
Soorlu kalaallit ilaata aviisi-
liortoq suaarsimappagu
»dumme dansker« qularisa-
riaqanngilaq avisip sapaa-
tikkut saqqummersuani na-
qinnerujussuarnik qulequt-
serlugu ilanngunneqaru-
maamissaa.
Jens Geislerilu nassuiaa-
tissaqarpoq:
- Ilumoorpoq, kalaallilliu-
na ilaasa eqqaamaneq sa-
piinnaraat uagut akerleri-
gatsigu danskit naalagaafii-
at inuiaqatigiinnillu aqutse-
riaasiat. Ullulli tamaasa
aamma danskit pissaane-
qassusiat nalunngilaat, aa-
lajangiisussatut, piitsaane-
rusunik ineqartitaasutut,
inuttut pisariaqartitat tu-
ngaasigut pigissaarnerusu-
tut, silaqquajuartarlugillu
illorsui angisoorsuit, nam-
minneq inissiannguamut
taamaaqataannulluunniit
angerlamerminni. Taa-
maattumik »qallunaagin-
naat« tam akku qanoq ilior-
figineqamerat misigissutsi-
mittaaq attuinngitsoomeq
ajorpoq. Uangattaaq taman-
na misigisimavara, ilatsiin-
nartarumanangalu. Pissusi-
viusuni oqaatsit uku eqqor-
put: Ikittut pisoqisut amer-
lasuulli pikeqaat. Taamaa-
lillutik Uluatungeriilersut
pilersitaasarput.
Kiserrammi
Aqqaluk Lyngep - IA piler-
sinneqaqqaarmalli siulittaa-
suusup - qularinngivinne-
rarpaa suna suullu pissuti-
galugit Inuit Ataqatigiit
namminersomerulernissa-
mik atulersitsiniamermik
unitseriaraluamerata iluat-
sinngitsoomera:
- Suliniaqatigiiflipput nu-
taarluinnaavoq, tasimanilu
kiserluinnatta namminer-
sornemlemissamut akerli-
uvugut, politikerit inuit qi-
nigaasa tamarmik atulersi-
taaqqullugu pilerisaarutigi-
gaat. Taamaattumik piuma-
sarput pisinnaasimanngi-
larput. Inuit akomanni sun-
niuteqalersimagaluarpu-
gut, kingoqqutsisumilli.
Namminersorneruneq atu-
lereersimavoq, allatullu
ajornartumik periarfissatu-
arilersimallutigu apeqquti-
nik toqqaasunik saqqummi-
ussuinissaq.
N amminer someruler ner-
mili siunissami piumaartus-
sat qularfiginngilai. Nam-
minersomerulemermi
atuutilereersumi allaat peri-
arfissarissaarnerulernissa-
ni qulariunnaarsimallugu:
- Qinersereemermi peri-
arfissaqassagaluarpat ka-
laallit politikkianni saamer-
liunemsut Siumut, Sulisar-
tut Partiiat Inuillu Ataqati-
giit suleqatigiilersinnaanis-
saannut Kalaallit Nunaat
ajunngitsumik ineriartor-
tissallugu aqqutissiuunne-
qarsinnaavoq.
- Isumaqatigiissinnaanis-
sarsi ilimagaajuk?
- Aap, qularinngilara. Siu-
mumi Sulisartullu partiian-
ni inunnik arlalinnik ilisari-
simasaqarnera naapertorlu-
gu qularinngilara piumaar-
tussat isumalluarflgisin-
naassagivut.
- Taavami namminersor-
nerulemeq ajortussanik
nassataqarsimfuiaviann gi-
la?
- Kalaallit Nunaanni nu-
kiit ilungersortut suliniar-
nerannut namminersome-
rulemeq pisuunngilaq. Su-
nilluunniit atuugassaqarti-
taagaluartutta taamaalior-
sinnaavugut. Tamannalu
suliniutigilemttorparput,
namminersornemlememp
avissaartortilissanngippati-
gut. Maannali piviusunngo-
reerpoq, ilungersuutigiler-
tariaqarparpulli kilUffis-