Atuagagdliutit - 26.05.1989, Blaðsíða 29

1979
1989
29
»Greenland Calling«
Kalaallit rockimik nipilersugaasa pitsaanersiukkat
ataatsimoortumik saqqummersinneqarnerisigut
»nipilersortartut aningaasaateqarfiat«
pilersinniameqalersoq
Qulinngortorsiomer-
mut atatillugu piorsarsi-
massutsikkut suliniutit
ilagaat oqaluttartup
nuutaanik »Greenland
Calling Vol. I-mik« ate-
qartussamik saqquxn-
mersitsinissaq, aamma
CD-tut MC-tullu saq-
qummersissusamik.
Suliassamik ingerlatsi-
suuvoq saqqummersitsisar-
fik ULO Namminersomeru-
nit 160.000,- koruuninik ta-
piiffigineqarluni.
Isumaqatigiissutigineqar-
simavoq kalaallit rockimik
nipilersugaat torralataane-
rusut assigiinngitsut ataat-
simoortillugit saqqummer-
sinneqassasut Europamilu
nuutinik siammartiterisar-
fiit assigiinngitsut aqqutiga-
lugit tuniniamneqartussa-
mik.
Siunertarineqartoq ersa-
rilluinnarpoq tassa kalaallit
rockimik nipilersoriaasiata
nunani allani ilisimaneqar-
nerulemissaa.
Piumasaqaatit
sakkortuut.
Namminersornerusut
ULO-llu akomanni isuma-
qatigiissummi aalajanger-
neqarsimavoq nipilersukkat
sorliit ilaatinneqamissaan-
nut aalajagiisussat »aaqqis-
suisut« pingasunik inutta-
qassasut. Ulo-miit marluk
NamminersorneruniUu
ataaseq.
Karsten Sommer sulias-
samik ingerlatsisuusoq
oqarpoq aalajagiiniarneq
ajomaatsuinnaanngitsoq.
Nipilersungarpassuit tusar-
naaqqissaameqartariaqar-
simapput, peqataatinneqar-
tussallu sakkortuumik piu-
masaqaateqarfigineqarsi-
mapput.
Siullermik: »Greenland
calling vol. I«-mi nipilersuk-
kat ilaatinneqartussat roc-
kerpal aar tum ik nipilersor-
neqarsimasariaqarput.
Aappassaanik: nipilerso-
riaaseq pitsaalluinnartuu-
sariaqarpoq, kukkuneqann-
gillumnartumik aaqqissuul-
luakkamillu ingerlanneqar-
tussaalluni.
Pingajussaanik: Nipiler-
sukkap immiunneqamerani
teknikki pitsaalluinnartuu-
sariaqarpoq.
Sisamassaanik: Taane-
qartut ataatsimut katillutik
nunani allani pitsaassutsi-
nik naliliisarnernut naller-
suussinnaasariaqarput.
15-nit mlssaat
toqqarneqarallarput.
Nipilersugarpassuit assi-
giinngitsut sivisuumik tu-
sarnaartareerlugit aaqqis-
suisut nipilersukkat 15-nit
missaat toqqarallarsima-
vaat immiussisarfimmi
Sweet Silnece Studiumi Kø-
benhavnimiittumi tusar-
naaqqinneqartussat.
Taamaasiortoqareerpat
aatsaat aalqjagivinneqarsin-
naassaaq sorliit ilaatinne-
qassanersut. Oqaatigineqa-
reersinnaavorli nipilersor-
tartut ilisarisimaneqarluar-
tut ilaat soorlu Inneruulat,
G-60 Zikazakkullu toqqar-
neqarallarsimasunut ilaam-
mata.
Ilimagineqarpoq »Green-
land Calling vol. I « junip 21-
ata missaani saqqummer-
sinneqassasoq.
»Greenland
Calling vol II«.
Kalaallilli nipilersugaat nu-
narsuarmioqatitsinnut ili-
saritsinneqartussat rockiin-
naassanngillat. Nipilersuk-
kammi sallaannerusut nipi-
lersoriaasitoqqamullu eq-
qaanartut aamma saqqum-
mersinniameqarmata »Gre-
enland Calling vol. II-mik «
atserlugit.
Tassani periaaseq allaa-
nerusoq atorlugu katersiso-
qassaaq. Nipilersomermik
soqutigisallit aperineqassa-
maarput ukiuni kingullerni
qulini nipilersukkat suut
imminnut pingaaruteqarne-
rusim anersut.
Karsten Sommer oqarpoq
taamatut toqqartuinissaq
unammisitsinerussanngit-
soq, tassa piumasaqaatit
taaneqareersut aamma Vol.
Il-mi atuutissammata.
Taamaasiomikkulli aaq-
qissuisut arajutsisinnaasa-
raluinik taakkartuisinnaa-
neq aammaanneqarsinnaa-
soq.
Nipilersortartut
aningaasaateqarfiat.
Nipilersortartut assigiinn-
gitsut ataatsimoorlutik saq-
qummersitseqatigiinnis-
saannut apeqqutit assi-
giinngitsut aaqqinneqareer-
simasussaapput.
Nipilersortartut ataasiak-
kat peqataajumallutik soo-
runami akuersereersima-
sussaapput, piginnittussaa-
nermullu apeqqutit assi-
giinngitsut isumannaame-
qareersimassallutik.
Minnerunngitsumillu
saqqummersitsiarfiit, nipi-
lersortartullu akuereersi-
massavaat nuutit CD-t MC-
illu tunineqartussat ilua-
naarutaasa 50%-tiisa anin-
gaaserivimmut konto-mut
matoqqasumut ikineqaral-
larnissaat »nipilersortartut
aningaasaateqarfissaannik«
pilersitsinissamut aallar-
niutissatut.
Siuarsaanissamut
atorneqassapput.
Piorsarsimassutsimut naa-
lakkersuisoq Jens Lyberth
oqarpoq »Greenland Cal-
ling«-imut tapiissuteqar-
nermini pingaartissimagini
aningaasat amerlanerpaa-
nut iluaqutissanngortinne-
qarnissaat.
»Taamatut saqqummer-
sitsinermi tulluarluinnarso-
raara nipilersortartut, saq-
qummersitsisarfut Nammi-
nersornerusullu peqatigiil-
lutik aningaasaateqarlim-
mik pilersitsippata Nunat-
sinni nipilersortartut siuar-
sameqamissaannut aqqu-
tissiueqataasinnaasumik«
Jens Lyberth oqarpoq nan-
gillunilu:
»Ukiuni kingullerni nu-
natsinni nipUersomikkut
annertuumik ineriartorto-
qarsimavoq, tamannalu nu-
annaarutigisariaqarparput.
Kisianni nipilersomikkut
ineriartortitseqqinnissaq -
pikkorissamertigut teknik-
kikkut allatigullu - suli pisa-
riaqartinneqaqaaq. Neriuu-
tigaaralu aningaasaateqar-
fimmik pilersitsinikkut nu-
taanik aqqutsissiueqataa-
sinnaassalluta«.
Tapersersorne-
qarluarpoq.
Aningaasaateqarfittaassaaq
tunngaviatigut isumaqati-
giissutigineqareeraluartoq
qanoq malittarisassiuunne-
qamissaa suli aalajanger-
saafligineqanngilaq. Ta-
mannali kingusinnerusuk-
kut piumaartoq oqaatigine-
qarpoq.
Aningaasat qanoq amer-
latigilerumaarnersut aam-
ma oqaatigineqarsinnaann-
gikkallarpoq isumali taper-
sersorneqarluartoq paasi-
narsereerpoq.
Nipilersullammassuit Aasiammiut Inneruulaat kalaallit ni-
pilersugaannik avammut nittarsaaniamermi peqataassap-
put.