Atuagagdliutit - 26.05.1989, Blaðsíða 6

Moses Olsen naalakkersuisuni ilaasortanngunngikkallara-
mi.
Moses Olsen før han vidste, han skulle blive landsstyremed-
Aqqaluk Lynge 1979-imi qineqqusaartoq - assiliisumut saal-
luni.
Aqqaluk Lynge i valgkampen 1979 - og til ære for fortogra-
lem.
saannartut atomiarneqann-
ginnissaa. Kalaallit inuiaqa-
tigiit akomanni ajornartor-
siuterpassuaqarpoq aaqqiif-
figineqartariaqartunik.
Namminersomerulemer-
mik isomartorsiuineq? Aq-
qaluk Lyngep tamanna
1979-imi martsimi unnuk-
kut Aasianni imatut oqaati-
gaa:
- Ajomartorsiut naatsu-
mik oqaatigissagaanni nam-
minersornerulemeq tas-
saassaaq Kalaallit Nunaan-
nik Danmar kim illu nipitit-
sisussaq. Imaattussaagalu-
artoruna inuiaat marluusut
akornanni isumaqatigiissut
ersarissoq taakkunaniittut
naligiissumik illuatunge-
riissasut, susassaqarfmni
aalajanger sakkani peqati-
giissumik suleqatigiinniar-
tussat.
Tooq
Imigassallertarnerup iner-
teqqutaanera pissutigalugu
Sisimiuni hoteli matoqqa-
voq, matuli parnaaraangat
immiaarartorsinnaasarpu-
gut ataatsimik - marlunnil-
luunniit. Aamma nereqati-
giumasatsinnik inunnik
marlussunnik qaaqqusisin-
naatitaavugut, hoteliutililli
uungaannaq uerujussuar-
poq viinnimik nassarluni
iserami qaaqqusarpullu ki-
n aaners oq takuleramiuk:
Moses Olsen, Folketingimut
ilaasortaasimasoq, illoqar-
funmi kommunaldirektørip
tullia Siumullu Landstin-
gertaassamut qinigassann-
gortitaasa ilaat. Pisoq Mo-
ses Olsenip eqqissilluni ti-
guaa, hoteliutilillu tuppal-
lersarlugu pisiniarflnniit
imigassaarniarneq taamaal-
laat inerteqqutaasoq.
- Inerterneqarsinnaann-
gilatit viinnillissaguit puiaa-
samik.
Hoteliutilik tuppalleru-
narluni qungujukkamiliu-
na.
Moses Olsenip Inuit Ata-
qatigiit arlalitsigut isuma-
qatigilereersimavai, uggor-
nartuutillugulu piginnittus-
saatitaanermut tunngasuti-
gut inaarutissaannaasumik
Siumup akuersisimanera.
Inuit Ataqatigiilli pissutigi-
nagit, kisianni:
Uggornartuutiinnari-
gaana Anker Jørgensenimit
sioorasaagaanerpullusooq
nakkaannarfigisimagatsigu.
Akiuufllssaq nittars aassaa
pineru sirti asar iaqaraluar-
parput. Savilersulermat aki-
sinnaassagunaraluarpar-
put, eqqaamaannartiguli
uagut inuiaagatta saama-
sut.
IA-p Moses Olsenillu avis-
saarutaat - imaluunniit
namminersornerulilivin-
nermi Moses Olsenip qineq-
qusaamermisut oqamera-
tuut Siumup IA-llu avissaa-
rutaat - ersarippoq, naak ar-
lalitsigut isumaqatigiikka-
luarlutik, tassalu:
- Piniartoq kinaluunniit
misikkarissoq sikorlaamut
avatannavianngilaq tuumi-
nik siku atussaanersoq mi-
silittaqqaartinnagu. Maan-
nakkorpiarlu paasisimavar-
put namminersornerlerluta
uatsinnik attassisinnaasu-
mik. Oqaatsillu taakku up-
peraagut. Siumumi oqarsi-
manngisaannarpugut taan-
na angugutsigu tassa siu-
nertarput angussagipput.
Namminersornerulemeq al-
loriarnerinnaavoq qaqugo-
rujussuarmut ineriartomis-
samut. Nalunarallarporli
aalisagaqartikumaamerip-
put. Aalisartup kialluunniit
aallartigani sila misissoq-
qaartarpaa, anorlertillugulu
aallamissaraluani aqagus-
samut utaqqittarlugu.
Imaanngilaq aalisagartassa-
qarumaamissani salliutin-
niartaraa, imaaginnarporli
nunamiiginnaruni inuunini
annaassinnaalugu.
Suleqatigiinneq
annertooq
Moses Olsen illi nalunnge-
reerpaa qinersereemerup
kingorna suleqatigiinnissap
qanoq ikkumaarnissaa:
- Neriuppunga - isuma-
qarpungalu tamanna pin-
gaartoq - landstingertaassa-
mi Inuit Ataqatigiit, Suli-
sartut Partiiat SiumuUu an-
nertuutigut suleqatigiileru-
maartut.
Atassutip taamanikkut
1979-imi Moses Olsen ima-
luunniit Siumut isumaqati-
gisorsuunngereerpai, Moses
Olsenillu tamanna isertu-
anngilaa:
- Atassut katitigaavoq
inunnit assigiinngitsorujus-
suamik. Suliniaqatigiittut
sutulluunniit uanga naat-
sorsuunneq ajorpakka, tas-
saatittarlugillu inuppassuit
assigiinngeqisut assigiinn-
gitsunillu isumaqartartut
imminnut piaarinaatsoortu-
mik naapiffiat. Taamaattu-
mik qularnarluinnarpoq
Atassutikkormiunik ataat-
simik arlalinnilluunniit Siu-
mup suleqateqarusussin-
naanera Apeqquterujus-
suujumaarpoq kikkut qini-
gaajumaamersut. Taman-
nalu pereerpat aatsaat paa-
sisinnaalerumaarparput
Atasuut Landstingimi qa-
noq inissisimaniarnersoq.
Parti nutaaq
Kalaallit Nunaanni tamar-
mi qineqqusaarneqarpoq,
ullorlu qinersivissaq qanil-
lilluinnarmat Nuuk kater-
suufliunerulerpoq, qineq-
qusaarutimmi tassanngaa-
niit tusagassiutit assigiinn-
gitsut atorlugit nunamut ta-
marmut siaruartemeqaler-
mata. Tusagassiortorpassu-
it Danmarkimiit Nuummut
katersuupput qinersinerup
unnuaromeranut inivinnis-
saa alaatsinaanniarlugu.
Namminersornerumer-
mummi siullerpaamik qi-
nersineq kisimi pineqanngi-
lat - partiilersuulluni aam-
ma perngaammik qinersine-
qartussaavoq - partiillumi
Nuummi tamani tamaani
allaffittaartoreersimapput.
Politikkikkut ingerlatsi-
nermi partiinit nutaraaner-
paassannguatsiarluni Suli-
sartut Partiiat, 4. februar
pilersitaasoq - tassa qinersi-
nissaq qaammataalunngu-
aannarnik sioqqullugu, tu-
pannartu millu SIK-p im-
mikkut ittumik ataatsi-
meersuarneranut atatillugu
pilersinneqarluni.
SIK-p ukiuni arlalinni si-
ulittaasorisani Odaq Olsen
aqqutigalugu, 1975-imi
landsrådimut sulisartunit
isertitaagaluarluni pilertor-
tumik Siumukkormiut nu-
na tamakkerlugu suleqati-
giiffiannut kalluuttoq, Siu-
mut qanittukkut suleqatigi-
lersimavaa. Maannali SIK-p
isumaqatigiinniartarnemi
siunnersuisua Jens Lyberth
SIK-llu qaammarsaaner-
mut allattaa Kristian »Pab-
lo« Poulsen parteertaap qi-
nigassanngortippai, Jens
Lyberthilu taamanikkut
nassuiaavoq SIK-mi ataatsi-
meersuartut Siumut naam-
maginartinngikkaat:
Siumut:
- Pissutaavoq Siumut par-
tiiummat ilinniartitsisunit
palasinillu, inunniit atuga-
rissaamerusunit aqutaa-
soq. Kiisalu amerlanerit isu-
maqarmata Siumup anin-
gaasarsiakinnerit atugaris-
saamerulernissaat politik-
kikkut neqitariniaannaraa
annertunerusumik qanoq
iliuuseqarfiginiamagu.
- Sulisartut Partiiata Siu-
mullu immikkoorutaat
suua?
- Pissutaarpiannguatsiar-
poq kinaassutimik misigisi-
maneq. Imaappoq uagut
parteerput sanarfisaavoq
sulisartunit, politik- keqa-
rum alers unik misilittakka-
tik tunngavigalugit, soquti-
gisatsinnut iluaqutaasin-
naasussanik.
Ataqatigiinneq
Atassut Kalaallit Nunaanni
fen.
landstin gimut qinersem-
gaartoqassammat ukiuni
marlunni pioreersimavoq.
Parti pilersinneqarpoq 28.
marts 1977 - folketingimut
qinersinissaq sapaatit akun-
nialunnguaannaanik sioq-
qullugu. Taamaakkaluartoq
taasiartortut affangajaasa
(48 pct.) Atassut qinersima-
vaat, taamanerniUu Atassut
Siumumut illuatungiliut-
timngorpoq.
- Atassut pilersinneqar-
poq Siumumut illuatungili-
uttussanngorlugu danskit
kalaallillu ataqatigiinnerat
patajaallisamiarlugu, Da-
niel Skifte, Atassummik pi-
lersitseqataasoq Landstin-
gimullu partiip qinigassann-
gortitaasa 36-usut ilnnt,
oqarpoq.
Politikkikkut suliniaqati-
giiffiit allat akerlilerlugillu-
sooq Namminersomerune-
rup pisortatigoortumik L
maj 1979 atulersitaanissaa
qaammammik ataatsimik
sioqqullugu Atassutip
akuersaarpaa Kalaallit Nu-
naata EF-imut ilaasortaa-
ginnarnissaa. Daniel Skilte-
lu nassuiaavoq:
Skifte forklarede:
- Kalaallit Nunaanni ata-
qatigiinnissaq Danmarki-
millu attaveqartuamissaq
akuersaamartissimavagut.
Naalagaaffeqatigiinnerlu
akuersaartatsiguttaaq EF
taamatut pisimavarput.
- Savalimmiut naalagaaf-
feqatigiinnermut peqataa-
galuarlutik EF-imut ilaa-
sortaanngillat?
• Savalimmiormiuuneq al-
laavoq, aamma kalaaliuneq
allaavoq. Savalimmiut EF-p
avataaniinnerat ataqqivara,
Kalaallit Nunaalli nunaa-
voq suli ineriartortitaasoq,
qinertariaqassavarpullu ul-
lumikkut pissutsit atuin-
nassanerivut imaluunniit
ingerlariaqqissanersugut.
Isumaqarpunga Kalaallit
Nunaat EF-imut ilaasortaa-
nermigut ajunngitsorsiassa-
qarumaartoq.
Daniel Skiftettaaq Atas-
sut imatut nassuiarpaa:
- Atassut soorlu Siumu-
mut naleqqiullugu ingattar-
saarinnginneruvoq silatu-
saarnerullunilu. Oqaaseq si-
latusaarneq aallaaviusaria-
qarpoq, naak tusagassiutit
taanisuppallaameq ajoralu-
araat oqaasinnaarput unaa-
voq: Silatusaameq ajugaali.
Isumaqarpugut silatusaar-
nerussasoq nunamut alla-
mut naligisarsiorata inger-
latsissagutta, Atassutillu ili-
samaatigaa namminersor-
nerulemeq atuleqqugatsigu
naalagaaffeqatigiinnerup
iluani. Kinaassuseq allatulli
qaqqaqqalaarutiginngilar-
put, ersarissumilli aperiin-
narluta: Nakorsaqarpugut,
inatsisileritoortaqarpugut,
tusagassiortoqarpugut, ilin-
niartitsisoqarpugut? Naa-
mik, taamaattumik suli ta-
makku avataaniit tikisittu-
artarallassavagut, allatigul-
lu ikiorsemeqartariaqarlu-
ta. Nunarujussuarmi inui-
aat ikittuinnaavuugut,
kaliar tut.
Qlnersisut akissutaat
4. april qinersisartut akissu-
taat tus ar parput. Siumut
taasisui 8.505, Atassut
7.688, Sulissartut Partiat
1.041 kiisalu Inuit Ataqati-
giit taasisui 813. Kalaallit
Nunaanni Inatsisartortaani
Siumut 13-inik Atassullu ar-
fmeq pingas unik ilaasortaa-
titaqalerput. Partiit sinneri
»Hat uluut qulit matuma
siomatigut qinigaasitsinn-
gitsoorput.