Atuagagdliutit - 26.05.1989, Blaðsíða 8

Inuussutissarsiornikkut periarfissat suune-
rinut ukiut tulliuttut qulit atorneqassapput
...aamma Aalisarnermut Suliffissuaqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aningaasarpassuamik
atorfissaqartitsiuassaaq, Kaj Egede isumaqamerarpoq neriuutiginerarlugulu qanga kukkussutaasarsimasut
ilaatigullu »ajutuulivitsinnak uninniarit« ilinniarfiusinnaassasut.
Apeqqutaatinnagit aq-
qit makku Lars Emil Jo-
hansen, Moses Olsen,
Emil Abeisen imaluun-
niit Kqj Egede Aalisar-
nermut Suliffissuaqar-
nermullu Naalakkersui-
soq arfik - imaluun niit
taamanikkut taaneqar-
tarneratuut Inuussutis-
sarsiornermut Pisorta-
qarfik - ukiut ingerlane-
rini assut allaaserine-
qartarsimavoq. Kalaallit
Nun aat alu namminer-
sornerunerani ukiut si-
ulliit qulit inuussutissar-
siornerup tungaatigut
ima aningaasartuutaati-
gisimapput • isumaqati-
giinngissutaakulaqisu-
mik - aningaasaliiffigi-
sassaagaluit allat tamak -
kiisumik ilaannakortu-
milluunniit assemeqar-
tarsimallutik. Taamaat-
tuassaarlumi, naalak-
kersuisunut ilaasortaq
Kaj Egede oqarpoq Nam-
minersornerunerup uki-
unik qulinngortorsior-
neranut atatillugu aper-
soratsinni.
- Qularutigisariaqanngil-
luinnarpoq ukiunissaaq tul-
liuttuni qulini inuussutis-
sarsiornermut aningaasar-
pas suit atortarumaarigut.
Neriuutigaarali ukiuni ag-
gersuni ilinniarfigisaleru-
maarivut siomatigut kuk-
kuneru sars im asut paasi-
nerluinerusarsimasullu.
Ilaatigut ilikkartariaqarpa-
vuttaaq oqaatsit uku »aju-
tuulivitsinnak uninniarit«.
Ukiuni siullemi qulini ta-
matigut oqaatsit taakku tu-
saaniartarsimanngilavut,
Kaj Egede oqarpoq.
Periarfissat
- Kalaallit Nunaata nammi-
nersornerunerani ukiuni
tulliuttuni qulini inuussu-
tissarsiornerup Grønlands
Hjemmestyre på tungaati-
gut suut sammineqarnerus-
sappat? Kaj Egede perigat-
sinni akivoq:
- Isumaqarpunga ukiut
nalliukkumaartut inuussu-
tissarsiornerup tungaatigut
periarfissarpassuamik assi-
giinngitsunik nassataqaru-
maartut. Atoreersimavut
ukiut raajarniutit raajale-
riifliillu tungaasigut anner-
toorujussuarnik siuarsaavi-
usimasut, allaat pisassariti-
taasinnaasunik akimuisi-
masut. Iluatsitsinngitsoor-
nermi tamatuma pissutaa-
voq immitsinnut naalakker-
simanngiimatta ajutuulivit-
sigata unitsitsinissatsinnik.
Ukiualunnguit matuma
siomatigut isumaqartoqar-
simavoq/kissaateqartoqarsi-
mavoq/neriuttoqarsimavoq
raajarniamerup tungaati-
gut qanorluunniit iliorto-
qarsinnaasoq, tamakkuli
kingunerisa takutippaati-
gut siusinnerusukkulli uni-
kaallatsitsiniarsimasariaqa-
raluartugut.
- Inuussutissarsiomermi
periarfissaasinnaasut ilaat-
tut taasinnaavara eqalun-
nik tukertitsiniaalluni misi-
leraalerneq, maanna Kuja-
Kalaallit Nu-
naanni Nammi-
nersornerullutik
Oqartussat ukiu-
nik 10-nguillutik
nalliuttorsiorne-
ranni Nuna Ban-
kip pilluaqquai.
Nuna Bank øn-
sker Grønlands
Hjemmestyre til
lykke med 10 års
jubilæet.
Nuuk Aldeling
Postboks 1031
3900 Nuuk
Telefon 2 1360
Telefax 21346
Nuussuaq Afdeling
Postboks 6002
3905 Nuussuaq
Telefon 2 32 60
Telefax 2 1346
Ilullssat Aldeling
Postboks 502
3952 flulissat
Telefon 44066
Telefax 44078
Sislmiut Aldeling
Postboks 1017
3911 Sisimiut
Telefon 15260
Telefax 15360
Manlitsoq Aldeling
Postboks 213
3912Maniitsoq
Telefon 13388
Telefax 12063
Qaqortoq Afdeling
Postboks 244
3920 Qaqortoq
Telefon 38868
Telefax 38858
Naalakkersuisuni ilaasortaq Kaj Egede: - Ukiuni aggersuni
inuutissarsiutitigut periarfissanik allanik nassaamiarnis-
saq samminerusariaqarparput.
Landsstyremedlem Kqj Egede: -1 de kommende år må vi
vænne os til at tænke i alternative erhvervsmuligheder.
taani ingerlanneqartoq. Ta-
makkulerinermik paasisi-
masallit tam arm ik misile-
raaneq neriunarnerarpaat,
1991 tikillugu 20 millioner
kronet missinginik aningaa-
saliisarsinnaassagutta. Ta-
matuma kingoma periarfis-
saqarpoq pilersitaq taman-
na annertusassallugu, su-
miifTmni sisamaasuni, misi-
leraaffissatut piukkunne-
qartuni. Tamannaavoq
inuussutissarsiornerup tun-
gaatigut pilersaarusiomer-
mi periarfissiuussineq.
- Aalisarnermut maanna
ingerlanneqartum ut atatil-
lugu aalisakkanik allanik
aedisarnermik inuussutis-
sarsiuteqalersinnaaneq ili-
magaqjuk?
- Soorunami, qulaman-
ngilaq. Qularinngilara qa-
nittukkut angallasiortitsi-
sinnaassasugut Tu nu mi
ammassanniutaasinnaasu-
mik. Aamma arajutsisima-
sariaqanngilarput saarulli-
nikkiartoqqilemera ajor-
nartorsiu tinittaaq kingune-
qarsinnaammat, qularnar-
mammi 1993 tikillugu saa-
rulleqarujussuarsinnaanis-
saa. Aammali neriuutigaara
suluppaagar niårs innaaleru-
maamis sarput.
- Taamaakkaluartorli, Kaj
Egede isumaqameraqqip-
poq, - tamakkuninngattaaq
aallartitsiniamissaq ani-
ngaasanik naleqarpoq, taa-
maattumillu naatsorsuuti-
gisariaqarp arput inuussu-
tissarsiornikkut siuarsaa-
neq suli aamma siunissami
aningaasanut inatsimmi
millionerpaalussuarnik na-
leqarluni saqqummertuaru-
maartoq.
Takornariartitsineq
- Aalisarneq inuussutissar-
siutillu aalisamerinnarmut
attuumassuteqartut ineri-
artortitassatut kisimik
naatsorsuutigineqarpat? -
Naamerluinnaq. Isumaqar-
punga ukiorparujussuunn-
gitsut qaangiuppata takor-
nariartitsineq inuussutis-
sarsiutittaaq ilaviattut isigi-
sinnaalissagipput.
- Isumaga malillugu sine-
rissap ilaani assigiinngitsu-
ni aaqqissuussamik takor-
nariartitsineq iluaqutaallu-
alersinnaasoq, uisimafiigi-
gutsigu lngiarneqanngm-
nissarput, taamaakkaluar-
torli aamma periarfissat pit-
saasut atorluamiarnerisi-
gut.
- Taammatungajak peri-
arfissaasoraarattaaq anner-
tunngikkaluamik nioqqu-
siorfeqalersinnaanissaq.
Kalaallit Nunaannimi nioq-
qusisiaasinnaasut eqqaasin-
naasagut arlaqarput. Sulif-
fissuarni atomeqarsinnaa-
sunik imerpalasunik qaqor-
saasiorfinniit sulisartut ati-
saliomemut, soorlumi sine-
rissap ilaani taamaattunik
aallartitsisoqareersoq.
Aningaasat
naammappat?
- Ineriartornermut aningaa-
sarpassuamik naleqartus-
saagunartumut Kalaallit
Nunaat akissaqarpa?
- Ilumoorpoq ineriartor-
titsineq akisuujuvoq. Ikior-
siissaguttali toqqammavis-
saqartimik immikkoortitsi-
sariaqarpugut, tamatuma-
nilu sulliviit toqqaasumik
pisariaqarpavut piffissaq si-
vikitsoq atorlugu aningaa-
satigut imminnut napatin-
niarsinnaanerat siunertara-
lugu. Sulliviillu nammineer-
sinnaaleraangata taava
aningaasaliissutit pUersin-
niakkanut allanut nuuttari-
aqarput, aallamersamer-
minni atugassaattut.
- Tassa pilersaaruteqarpit
pilersinniakkat aalajanger-
simasuugaluit paarlakaallu-
git aningaasaliiffigineqarta-
lissasut »inerititaqameri«
naapertorlugit?
- Aap, tamakkuuppulli
pinngitsoorsinnaanngisa-
vut, aningaasanik pisaria-
qartitsiuarmata. Eqqarsaa-
tigaara Kalaallit Nunaanni
Aalisakkanik Misissuisoqar-
fik naalagaaffimmiikkalla-
rami qitomarsiarpalaartu-
tut taasariaqarnerusumik
iliuuseqarfigisaasimasoq.
- Sapinngisannik sakkor-
tunaamiarlugu imatut
oqaatigerusuppara; Ullu-
mikkorniit pitsaanerusu-
mik paasisinneqartariaqar-
pugut imatsinni aalisakkat
issusiinik. Assersuutitut
taalara raajat pillugit tusar-
lemeqaratta ersiummersi-
magamaluunniit, tassali
raajaqassusianik paasisima-
savut annikingaarmata. In-
gattarsaarillunga aalisakka-
nik misissuinermut tunnga-
soq oqaatiginngilara Taa-
maaliortoqamavianngilar-
lumi ukiunissaaq tuUiuttu-
ni qulini.