Atuagagdliutit - 28.08.1991, Side 5

NR. 98 1991
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
5

mmmmsmmsm il8gg89SCTWge8W18!SS888888888888S83S8861189S?WW8888888Wa8MSaga8888W888l8M8888S888888888aig8aiBaiiaiiiail88i8aaaBI8iaai8i8ai88iail8MllllM«0llMnMIWIlllf
Qeqertarsuarmi niuertoq
Bernhard Christensen pisi-
assat amigaateqarpallaar-
nerarlugit naammagittaal-
liuutit akivai. Qeqertarsuar-
mi pisisartut ataatsimiitita-
liaa AG-mi augustip 19-ani
oqallinnikkut pisiassakip-
pallaarneq naammagittaal-
liuutigaat. - Naammagit-
taalliutit ataatsimik mar-
lunnilluunniit amerlane-
runngitsut pisiniariitsinnit
tiguneqarsimapput. Taa-
maattumik ataatsimiititali-
aq maannakkut siunissami-
lu tunngavilimmik imaqar-
luartumillu suleqataaqqul-
lugu kajumissaarparput,
taamatut Bernhardt Chri-
stensen akissutimini ilaati-
gut allappoq. (Toqqorsivim-
miit asseq).
Handelschef Bernhard
Christensen, Qeqertarsuaq,
afviser kritikken over de
dårlige forhold omkring va-
reforsyningen, som det loka-
le forbrugerudvalg fremsat-
te iAG’s debatsider mandag
den 19. august. - Vore butik-
ker har ikke modtaget flere
end 1 eller 2 klager. Vi un-
drer os derfor over udval-
gets valg af metode samt
over den voldsomme tone i
henvendelsen. Vi skal derfor
nu ogi fremtiden opfordre
udvalget til et konstruktivt
og indholdsrigt samarbejde,
skriver Bernhard Christen-
sen blandt andet i sit svar.
(Arkivfoto).
Suleqatigiilluarnerunissaq ujartorneqarpoq
All.: Bernhard Christensen, Qeqertarsuarmi niuertoq
Pisisartut ataatsimiititali-
aata KNI-mut allagaa am-
masoq, Qeqertarsuarmi ni-
oqqutissanik pilersuinermi
pissutsit ajortut naamma-
gittaa 1 iutigineqarnerat pil-
lugu.
Siullermik miserratigis-
sanngilarput nioqqutissa-
nik pilersuinerup pingaar-
tumik KNI’p nerisassaarni-
arfiani pissutsit pitsaaneru-
lersinneqarnissaannik
KNI’p pisiniarfeqarnermut
ataatsimiititaliaa siorna ne-
rior sor simagatsigu.
Aamma KNI paatsuugas-
sanngitsumik isumaqarpoq
taamatut neriorsuisimaneq
eqqortinneqarsimasoq
annertuumik pitsanngori-
aataasumik pingaartumik
nerisassat aasseriikkat nu-
taallu eqqarsaatigalugit.
Aaammattaaq pilersuine-
rup aatsaat taamak pitsaati-
gilersimanera pisisartut ar-
lallit KNI-mut oqaatigisar-
simavaat.
Ilumoornerassavarput-
taaq junimi julimilu umiar-
suaqarnerata akornanni pif-
fissami sivikitsumi aqerlor-
tikkat assigisaallu ataasiak-
kaat amigaataalersimagalu-
armata, soorlu rødkålit
marmeladellu, katillugit ni-
oqqutissat assigiinngitsut
10-15. Amigaatilli Qeqertar-
suup Tunuani illoqarfinnit
allanit pissarsiarineqapal-
lassimapput.
Isumaqarpugut nioqqu-
tissanik naliginnarnik ami-
gaateqarneraaneq asuli oqa-
lunnerusoq. »Immikkoor-
tortat tamavimmik amigaa-
teqartuarput«, pisisartut
ataatsimiititaliaat taamma
allappoq suna pinerlugu er-
seqqissarnagu. Atisaarniar-
funmi »qangarsuarli nivi-
ngasorsuit« qanoq isuma-
qartinneqarnersoq paasin-
ngilluinnarparput. Atisaar-
niarfimmi nioqqutissat ilisi-
vinniittut saniatigut nioq-
qutissaatit allat 1991-imi
upernaakkut mutiusutut
nioqqutissaataaput ilaallu
1990-imiilli sinneruttuullu-
tik. Taakkumi qangarsuarli
nivingasutut oqaatigineqar-
sinnaanerpat?? Immaqami
imaasinnaavoq 1991-imi ati-
sat mutiliat tamaasa pisi-
sartut ataatsimiititaliaata
nuannarisimanngikkai, ta-
mannali pissutigiinnarlugu
atisat »pisoqalisimanerlu-
tik«.
Namminersortut
KNI-llu
suleqatlgiinnerat
Atuakkat, pinngussat allaf-
fimmilu atortut ilisivinnit
takussaajunnaalemerat pi-
sisartut ataatsimiititaliaa-
nit tupaallaatigineqartaria-
qanngikkaluarpoq. Ataatsi-
miititaLiap siulittaasua
KNI’p pisiniarfeqarnermut
ataatsimiititaliaani aamma
siulittaasuuvoq. Pisiniarfe-
qarnermut ataatsimiititali-
aq 1990-imi ukiakkut ilisi-
matinneqarpoq KNI’p atu-
akkatigut allaffinnilu ator-
tutigut nioqqutissaatini
annertuumik ikilileriffigis-
sagai, pingaartumik atuak-
kanik qallunaatuunik tuni-
saqaqqalaartarneq pissuti-
galugu soorluttaaq nioqqu-
teqartartut allat aqqutiga-
lugit pisisartut allaffimmi
atortunik pisisalersimagu-
narnerat pissutigalugu.
Atuakkat kalaallisuut
aamma saqqummerlaat
ilanngullugit uagut tunini-
artarpavut illoqarfmni nu-
naqarfmnilu tamakkunin-
nga pilersuinissaq immik-
kut pisussaaffigigatsigu.
Nioqqutissat suulluun-
niit nerisassaanngitsut pisi-
arineqartarnerat annikilli-
artormat illoqarfimmi niu-
ertut namminersortut
1991-imi aprili qaammataa-
gaa ataatsimeeqatigineqar-
put. Ataatsimeeqatigineran-
ni KNI’p nioqqutissat ilaan-
nik isumagisaqartarnini
annikillissappagu niuertut
namminersortut immikkut
soqutigisaqarfigimmassuk
KNI’p pinnguaarniartarni-
ni annikillisimavaa.
Isumaqarpugut taamatut
suleqatigiinnissaq tamanut
iluaqutaassasoq. Taamator-
luinnaq qalulerivik suleqati-
gilersimavarput, KNI aali-
sartunut umiatsiaararsor-
tunut sunngiffimmilu aali-
sartartunut tunnganerusu-
nut nioqquteqartussan-
ngorlugu nioqqutissallu aa-
lisarnermut tunngasut
annertunerusut immikkoo-
ruteqarnerusullu qaluleri-
vimmit nioqqutigineqartus-
sanngorlugit.
Ajornartorsiutit illoqar-
fimmi aaqqinneqarsin-
naapput
Illoqarfimmi KNI oqaloqati-
giumaneqarsimasuuppat
pissutsit tamakku tamaasa
soorunami pisisartut ataat-
simiititaliaata ilisimasaqar-
figilissagaluarpai soorlut-
taaq soqutiginnittoqarsima-
suuppat ataatsimiigiaqqusi-
soqarsimasuuppallu pisini-
arfeqarnermut ataatsimiiti-
taliaq paasissutissinneqar-
simassagaluartoq. Kisianni
allakkat ammasut tigugatsi-
gik ataatsimiititaliat taakku
m arluk arlaannaannilluun-
niit tusagaqaqqaarsiman-
ngilagut pissutsilluunniit
taakku saqqummiunnis-
saannut pissutaasinnaasu-
nik pisiniarfimmi immik-
koortortatsinniit naamma-
gittaalliutinik tigusaqarsi-
manata.
Aammattaaq ajoraluartu-
mik pisisartut ataatsimiiti-
taliaat tusatsiagaannarnik
tunngaveqarpoq: »ilumoor-
nerluni tusartagarput ...«
taama ataatsimiititaliaq al-
lappoq. Ataatsimiititaliaq
uatsinnut toqqaannartumik
saaffiginnissimasuuppat
»tusar tagar tik« sunaaner-
soq paasisimassagaluar-
paat.
»Sunaana KNI’p anguni-
araa?... akilersinnaasuin-
naat ingerlanneqalernerlu-
tik ataatsimiititaliaq aperi-
voq. Ataatsimiititaliaq siu-
littaasuminit, oqaatigineqa-
reersutut KNI’p pisiniarfe-
qarnermut ataatsimiititali-
aanut siulittaasuutigisumit
ilisimatinneqartariaqarsi-
magalluarpoq KNI’Uu siu-
nertaanut ilisimasaqamis-
saa naatsorsuutigineqarta-
riaqaraluarluni.
Akilersinnaasumik
ingerlatsitseqquneqar-
neq
Soorunami KNI’p pilersui-
neranut akisussaasoq kina-
luunniit nioqqutissanik
ataasiakkaanik suutaaruk-
kusunnavianngilaq, kisian-
ni sumiluunniit suUsoqartil-
lugu kukkuluttortoqarsin-
naasarpoq. Aamma ani-
ngaasarliorneq ataatsimut
isigissagaanni sutigut tama-
tigut nioqqutissaateqartu-
aannarnissaq pisisartut
naatsorsuutigisinnaanngi-
laat. Taamaakkaluar torli
taamatut oqarnermi neri-
sassat uani eqqarsaatigine-
qanngillat.
Akilersinnaasumik inger-
latsinissaq eqqarsaatigalu-
gu ilisimaneqarpoq KNI’p
niuertorpalaartumik inger-
lanneqamissaa inatsisartut
aalajangersimammassuk.
Imaappoq uagut najugaqar-
fiit inukinnerpaat ilaanni
najugaqartuusugut pisini-
arfimmik ingerlatsinerup
akilersinnaasumik inger-
lanneqarsinnaanera taku-
tissallugu pisussaaffigaar-
put. Taamaattumik pisisar-
tutta pisisinnaassusiannut
naapertuuttumik nioqqutis-
saateqartariaqarpugut ino-
qarfiit mikinerusut qulaa-
tiinnarlugit, ineriartorneq
unitsillugu, aningaasaliiso-
qartalernissaa kissaqatigin-
nginnatsigu.
KNI
suleqatigiinnissamut
kajumissaarivoq
Nioqqutissanik pigineqa-
runnaartunik piserusuttup
kialluunniit KNI naatsor-
suutigisinnaavaa, pisisar-
tup pisariaqartitai piffissap
aalajangersimasup iluani,
soorlu atuakkat allaffimmi-
lu atortut pissarsiariniar-
sinnaagatsigik. Kilisaatit
aamma taamaappavut. Qa-
ngali oqaatigisarsimavarput
KNI sapinngisani tamaat
iliuuseqartarumasoq aali-
samerup aallartinnerani ki-
lisaatit sorliit, qanoq ilinera-
ni qanorlu akulikitsigisu-
mik Qeqertarsuarmut tulat-
tarnissaat naatsorsuutigis-
saneripput kilisaataateqar-
finnit ilisimatinneqartar-
tuugutta. Taamaalilluni
KNI’p nioqqutissanik pini-
artarnermini kilisaatit ta-
quassaatut pisariaqartissin-
naasai pingaartillugit ilan-
nguttassagaluarmagit. Siu-
moortumik ilisimatitseq-
qaarnani taquassarsiniar-
nermi KNI’p pisisartui, ni-
oqqutissanik piniartarner-
mi tunngavigineqartartut,
eqqorneqaannariaapput.
Niuertut namminersor-
tut KNI aqqutigalugu uki-
orpassuarni nioqqutissa-
minnik piniartarsimapput
taamatullu periaaseqarneq
sungiusimallugu.;
Allatut oqaatigalugu KNI
Qeqertarsuaq pilitikkimut
sangutitsiniarsarinngilaq.
Pisisartunut rødkålinik
marmeladenillu amigaate-
qarnermik piffissami sivi-
kitsumi eqqugaasimasutut
misigisimasunut utoqqat-
serpugut aamma tusagassi-
utit aqqutigalugit naamma-
gittaalliutigineqartunik
amigaatitut malugisaqarsi-
mannginnerminnik pisisar-
tut uatsinnut nalunaarute-
qeqarsimasut periarfissaq
una iluatsillugu qutsavigiu-
mavavut. Taamatut saaffi-
ginnittorpassuit aammalu
naammagittaalliutit 1-mik
2-milluunniit amerlanerun-
ngitsut pisiniarfitsinnit ti-
guneqarsimasut ataqatigiis-
sikkutsigik ataatsimiititali-
ap saaffiginnissutaa pisisar-
tutta nalinginnaasut isu-
maannut naapertuuttutut
isumaqarfigissallugu pissu-
tissaqanngilagut.
Taammaattumik ataatsi-
miititaliap saafiiginninner-
mini periaasia oqaasiilu sak-
kortuut tupigusuutigaavut
eqqunngitsumillu tunnga-
veqartutut isumaqarfigalu-
tigik. Taamaattumik ataat-
simiititaliaq maannakkut
siunissamilu tunngavilim-
mik imaqarluartumillu su-
leqataaqqullugu kajumis-
saarparput.