Atuagagdliutit - 23.11.1993, Blaðsíða 7

Nr. 109 • 1993
»■ ■■-■■
GRØNLANDSPOSTEN
7
Inuit pisinnaatitaaffii kalaallillu eqqartuussisoqarnerat
Qallunaat naalagaaffiat Kalaallit Nunaanni inuit pisinnaatitaaffiinlk unioqqutitsippat? Kalaallit eqqartuussiveqamerat
pillugu isomartorsiuisut assigiinngitsut taamatut isumaqarput. Allaaserisami uani isomartorsiuinerit misissorluassavagut
Inuit pisinnaatitaaffii pillu-
git europamiut isumaqati-
giissutaanni eqqartuussive-
qarnermut arlalinnik piu-
masaqaateqartoqarpoq, piu-
masaqaatibu taakku nunat
isumaqataasut malissallugit
pisussaatitaapput. Piuma-
saqaatit taakku innuttat
ataasiakkaat pissaaneqarfi-
usunit nalaatsornerinnar-
mik pineqannginnissaat qu-
lakkeertussaavaat. Periaa-
seq tunngaviusoq tassaa-
sussaavoq inuk kinaluun-
niit pinerluttutut unnerluu-
tigineqartoq eqqartuussi-
vimmit ibuinnarsiunngitsu-
mit eqqartuunneqartassa-
soq. Inuk kinaluunniit eq-
qartuunneqartinnani pi-
suusutut isigineqassanngi-
laq.
Aammattaaq tassani eq-
qartuussinerup eqqortumik
ingerlanneqartarnissaa eq-
qartorneqarpoq. Isumaqati-
giissummi assigiinngitsunik
naammassineqarsimasussa-
nik piumasaqaateqartoqar-
poq (allaaserisaq 6):
- unnerluussut oqaatsit paa-
sineqarsinnaasut atorlugit
nalunaarutigineqassaaq;
- illersornissamut piareeer-
sarnissamut piffissaqartit-
sisoqarluassaaq;
- nammineerluni imaluun-
niit eqqartuussissuserisu-
mik nammineq toqqarsima-
samik ikiorteqarluni iller-
sornissamut periarfissaqar-
titsisoqassaaq.
Isumaqatigiissummi er-
seqqissarneqarpoq naam-
mattunik akissaqanngik-
kaanni aammalu »naapertu-
illuarnissamut soqutigisati-
gut pisariaqartinneqarpat«
akeqanngitsumik eqqar-
tuussissuserisumik ikiorsii-
sitsisoqassasoq.
Tassani pingaartumik eq-
qartuussissuserisumik iki-
orsiisitsisoqarsinnaanera
pillugu apeqqut kalaallit eq-
qartuussiveqamerannut in-
atsimmut atatillugu oqalli-
sigineqartarpoq. Kalaallit
eqqartuussiveqamerannut
inatsisaanni eqqartuussis-
suserisut pillugit abassima-
soqanngilaq. Oqaatsimut
tassunga taarsiullugu »eq-
qartuussassamut ikiuuttus-
saalluni najuuttoq« atorne-
qarsimavoq. Inuk pineqaa-
tissinneqartussanngorluni
pinerlussimatilluni eqqar-
tuussassamut ikiuuttus-
saalluni najuuttartumit su-
liap ingerlanneqarnerani
ikiorserneqarsinnaatitaa-
voq.
Nalinginnaasumik un-
nerluutigisaasup ikiuuttus-
saalluni najuuttussaq toq-
qarsinnaavaa, kisiannili
inuk taanna inatsisini piu-
masaqaatinik naammassin-
nissimasussaavoq, tassunga
ilanngullugu inersimasutut
oqartussaassuseqassalluni
aamma avatangiisiminit
ileqqorluttutut isigineqas-
sanani. Eqqartuussassamut
ikiuuttussaabuni najuut-
tuusussaq inatsisilerituutut
ilinniarsimasuusinnaavoq,
kisiannili taamatut ilinniar-
simasuunissaa piumasari-
neqarani. Eqqartuussassa-
mut ikkiuuttussaallu na-
juuttoq ilinniarsimasuunis-
saa inatsimmi immikkut pi-
umasaqaatigineqanngillu-
innarpoq. Pinerlussimasut
pillugit suliat kalaallit eq-
qar tuussivbsigoortinneqar-
tut amerlanerpaartaanni
eqqartuussassamut ikiuu-
tussaalluni najuuttuusoq
inatsisilerituujuneq ajor-
poq.
Tamanna allaaserisamik
6-imik unioqqutitsinerun-
nginnerluni? Tassani apeq-
qutaavoq eqqartuussissuse-
risoq sunaanersoq qanoq
paasineqamersoq. Dan-
markimi pineqaatissiiniar-
luni suliami illersuisoq eq-
qartuussissuserisuusussaa-
voq. Eqqartuussissuseri-
sunngussagaanni inatsisile-
rituutut ilinniarsimasaria-
qarpoq minnerpaamillu uki-
uni pingasuni inatsisileri-
nermik suliaqarluni misilit-
tagaqarsimasussaalluni.
Eqqartuussisulerisutut
akuerinninneq Justitsmini-
steriamiit tunniunneqartar-
poq.
Kisiannili oqaatigineqa-
reersutut maleruagassat
taakku qallunaat malerua-
gassaraat. Inuit pisinnaati-
taaffii pillugit europamiut
isumaqatigiissutaanni er-
seqqissumik nassuiarne-
qanngilaq eqqartuussissu-
serisoq suunersoq. Isuma-
qatigiissut ataatsimut isiga-
lugu aalajangersagartaasa
amerlanersaat nassuiarlua-
gaanngillat. Tamaammallu
aalajangersakkat inuit pi-
sinnaatitaaflii pillugit eq-
qartuussivimmi eqqartuus-
sissutigineqartut naaper-
torlugit Uaartorneqartar-
put. Taamaammallu apeq-
qutip iluamik akineqarnis-
saa qulakkeerniaraanni su-
liaq Kalaallit Nunaanni suli-
arineqartoq eqqartuussi-
vimmut tassunga tunniut-
tariaqarpoq, qinnuigalugil-
lu allaaserisaq 6 unioqqutit-
siffigineqarsimanersoq
isummerfigeqqullugu.
Taamatullu suleriaaseq
arriitsuararsuarmik inger-
lasarpoq. Siullermik »nuna-
gisami eqqartuussiviit aq-
qusaarneqartussat tamak-
kerneqarsimassapput«,
imaapporlu suliap ingerla-
teqqinnissaanut periarfis-
saaruttoqareersimassalluni.
Tamatuma kingornagut
inuit pisinnaatitaafTii pillu-
git ataatsimiititaliarsuup
subaq suliarissavaa illuatu-
ngeriillu isumaqatigiilernis-
saat euiguniassallugu. Iluat-
sinngippalli suliaq inuit pi-
sinnaatitaaffii pillugit eq-
qartuussivimmut ingerla-
teqqinneqarsinnaavoq.
Kalaallit eqqartuussive-
qarnerannut inatsit Dan-
markimi eqqartuussissuse-
risunit assigiinngitsunik
isornartorsiorneqarsimaso-
rujussuummat naatsorsuu-
tigisariaqarpoq suliat arlaat
taamaalluni Strasbourg-imi
eqqartuussivimmut
anngukkumaartoq. Taa-
maattoqarnissaatali tu-
ngaanut Strasbourg-imi eq-
qartuussiviup eqqartuussis-
suserisumik ikiorteqartitsi-
sarneq pillugu sulianut aa-
lajangiisameri misissorlugit
ilikkagaqartoqarsinnaas-
saaq. Taakkunanimi taku-
neqarsinnaavoq eqqortumik
eqqartuussinissamut piu-
masaqaatit naammassine-
qassappata pissutsit aalaja-
ngersimasut eqqartuussivi-
up pingaartittarnerai.
Eqqartuussivimmit pi-
ngaartinneqarpoq illuatu-
ngeriit »naligiillutik aker-
suussinnaanissaat«. Asser-
suutitut taaneqarsinnaavoq
unnerluutiginnittoq eqqar-
tuussivimmi inatsisilerituu-
mik najuutsitaqarsimappat
unnerluutigisaasup aam-
mattaaq inatsisilerituumik
atuisinnaanissaminut peri-
arfissaqartinneqarnissaa.
InatsisUeritooq sungiussisi-
malluartoq tunngaviliisin-
naasarpoq aatsaat inatsisi-
lerituujugaanni paasineqar-
sinnaasunik immaqalu aku-
erineqarsinnaasunik. I tab-
en, Frankrig, Tyskland,
Storbritannien aamma
Schweiz unnerluutigisaasut
akeqanngitsumik ikiorser-
neqartarnissaannut akerli-
usimapput, tamatumalu ki-
ngunerisaanik nunat taak-
ku pineqartut eqqartuunne-
qaleramik imminnut Uler-
sortariaqarsimapput.
Kalaabit eqqartuussiviini
nalinginnaasumik pobtu-
mik unnerluussisutut
atuuttumik najuuttoqartar-
poq. Naak pobtii taanna in-
atsisilerituujunngikkaluar-
luni suliaminut atatillugu
eqqartuussassamut najuut-
tussaabuni najuuttartunit
amerlanerusunit inatsisit
pillugit ibsimasaqarneru-
sarpoq. Taamaattoqartar-
nera qulaani pineqartunut
sanilbunneqarsinnaavis-
sunngikkaluarpoq, kisianni-
b oqartoqarsinnaalluni ibu-
atungerbt nabgiibutik inis-
sisimanngitsut. Kbsalu
aamma nabgiinnginnerat
annertunerulersinneqartar-
poq unnerluussisuusoq sub-
amik piareersarnermini po-
btimestereqarflup inatsisi-
lerituuanut siunnersorne-
qarniarluni saafTiginnissin-
naammat - ilami abaat eq-
qartuussinerit nalaanni -
kbsalu eqqartuussassamut
ikiuuttussaalluni najuuttoq
taamatut inatsisilerituumit
ikiorneqarnissaminut peri-
arfissaqameq ajorluni. Kisi-
annib illuatungernt nab-
giinnginnerat ima annertu-
tigisimanerluni, abaat eq-
qartuussivut oqarsinnaabu-
tik allaaserisaq 6 unioqqu-
tinneqarsimasoq?
Ilaanneeriarluni pobtime-
stereqarfimmi inatsisberi-
tooq unnerluussisuusarpoq.
Ilaanneeriarlunbu taama-
tut eqqartuussinermi eq-
qartuussassamut ikiuuttus-
saalluni najuuttussaq iber-
suinissaminut pisussan-
ngortitaasarluni, kisiannili
Uaanni aamma eqqartuus-
sassamut ikiuuttussaabuni
najuuttoq immikkut Uinnia-
gaqarsimasuusarani. Uanga
eqqoriarpara tassani inuit
pisinnaatitaaffii pibugit eq-
qartuussivimmi abaaseri-
saq 6 unioqqutinneqarsima-
sutut isigissagaat.
Tamatuma saniatigut eq-
qartuussiviup pingaartittar-
paa unnerluutigisaasup eq-
qortumik ibersorneqarnis-
saa. Assersuutigalugu Itab-
en unnerluutigisaasup eq-
qartuussissuserisumik alla-
mik ikiorneqarnissaminik
qinnuteqaataanik itigartit-
sisimasutut eqqartuunne-
qarpoq. Ibersuisussanngor-
titaasummi unnerluutigi-
saq nalunaarfigisimavaa su-
baq taanna tigussabugu pif-
fissaqarani. Itabamiut oqar-
tussaasui isumaqarsimap-
put taamaattoqartblugu eq-
qartuussissuserisumik nu-
taamik toqqaanissaq naala-
gaaffiup pisussaaffiginngik-
kaa. Kisiannib eqqartuussi-
viup aalajangiinera naaper-
torlugu isumaqatigussum-
mi eqqartuussissuserisumik
ikiorteqartitsisussaaner-
mut piumasaqaat asubin-
nartinneqarsimavoq. Tassa-
nimi eqqortumik ibersorne-
qarnissaq anguniarneqar-
poq. Taamaammabu unner-
luutigisaasoq ibersuisussa-
minik nutaamik tunineqar-
tariaqarsimagaluarluni. Eq-
qartuussiviup Kalaabit Nu-
naanni ibersuisoqartitsitsi-
sussaaneq pblugu aaqqis-
suussineq taamatuttaaq isi-
gissanerlugu?
Taamaabbuta eqqartuus-
sissuserisoq sunaanersoq
eqqartuussissuserisorlu qa-
noq pisinnaasaqassanersoq
pblugu apeqqut uterfigeq-
qipparput. Pmeqaatissussu-
tini arlabnni toqqaannan-
ngikkaluartumik eqqar-
tuussivbt ersersittarpaat
qaqugukkut »naapertuibu-
arnissamut soqutigisatigut«
pisariaqartitsisoqarsima-
nersoq, taamaalillunilu un-
nerluutigisaasoq eqqartuus-
sissuserisumik ikiorteqarsi-
manersoq. Siubermik pisa-
riaqartitsisoqartarpoq un-
nerluutigisaasoq annaasa-
qangaatsiassatibugu, soorlu
sivisunerusumik paarnaa-
russassanngorsinnaatblu-
gu. Aappassaanik pisaria-
qartitsisoqartarpoq inuttut
tunubaqutaasut (ilinniarsi-
maneq, pisinnaasai b.b.) eq-
qartuussivimmi saqqum-
miinissaanut imminullu b-
lersornissaanut kibilusuusi-
mappata. Pingajussaanni
naggataasumblu pisariaqar-
titsisoqartarpoq subaq
apeqqutit inatsisitigut paa-
siuminaatsunik imaqarsi-
mappat. Pissutsihi pinga-
suusuni taakkunani eqqar-
tuussissuserisup suliassa-
raa qulakkiissallugu unner-
luussutip sapinngisamik
pitsaanerpaamik subarine-
qarnissaa. Eqqoriaaqqissa-
gumalu isumaqarpunga eq-
qartuussivik nalbujumaar-
toq kalaallit eqqartuussas-
samut ikiuuttussaabutik
najuuttartui taamatut sub-
aqarnissaminnut sanngup-
pabaartut. Inuup poqissusia
naammanngitsoq oqarto-
qarsinnaavoq, tassami inat-
sisberinermik pisinnaasat
aamma baasariaqarput.
Eqqartuussiviup isumaa
ersersinniarlugu Quaranta
pblugu subaq 1992-imi aala-
janguffigineqartoq eqqaa-
sinnaavara. Claudio Qua-
ranta inuusuttuuvoq itaba-
miuubuni, inuunermbu
annersaani Schweiz-imi na-
jugaqarsimavoq. Atugaris-
saartorsuunåni peroriartor-
simavoq, marlussoriarluni-
lu eqqartuunneqareersimal-
luni 1985-imi ikiaroornartu-
mik atuisarsimanerminik
tuniniaasarsimanerminblu
eqqartuunneqarpoq. Qua-
ranta pisuunerarluni nassu-
ersimavoq, Vevey-imbu eq-
qartuunneqarluni. Subaq
taanna ajornanngitsuarar-
suubunbu nabnginnaabu-
innartuuvoq. Schweiz-imiut
eqqar tu u s siveqarnermu t
inatsisaat naapertorlugu su-
baq taamaattoq unnerluus-
sisumik blersuisumilluun-
nbt najuuttoqanngikkaluar-
toq eqqartuussisumit aala-
j angiifTigineqar sinnaavoq.
Kisiannib Quaranta ibersui-
sussamik qinusimagaluar-
poq. Itigartitaabunib. Eq-
qartuussinermi ukiut mar-
lussuit ingerlaneranni
hash-imik katillugu 2 kbuu-
sumik baatigut tuneqqissi-
masaminik baatigullu nam-
mineq atorsimasaminik pi-
sisimanerminik qaammati-
ni arfinibini paarnaarussas-
sanngorlugu pineqaatissin-
neqarpoq. Pinerloqqikkuni
qaammatini qulini atuut-
tussamik pineqaatissinne-
qartussaareersimavoq, eq-
qartuussiviublu aalajanger-
simavaa taakku ilanngubu-
git paarnaarussaassasoq.
Quaranta-p pineqaatis-
sinneqarnini ibersuisoqara-
ni pineqaatissinneqarnini
tunngavigalugu eqqartuus-
sivinnut qutsmnerusunut
marlunnut ingerlateqqikka-
luarpaa, kisiannib eqqar-
tuussivinni taakkunani ma-
lunni akerlerineqarluni. Ta-
matuma kingornagut inuit
pisinnaatitaaffii pibugit
ataatsimutitabarsuarmut
naammagittaabiorpoq, sub-
arlu massakkut Strasboug-
imi eqqartuussivimmut
anngussimabuni. Tassani
Shcweiz eqqartuunneqar-
poq, tunngavigineqarporlu
unnerluutigisaasup piner-
lunnerminik ukiut pingasut
tikibugit paarnaarussassan-
ngorlugu pineqaatissinne-
qarsinnaagaluarnera. Tas-
sani annaasinnaasai anner-
toqimmata unnerluutigi-
saasoq ibersuisulerneqar-
tussaagaluarpoq. Pinerluu-
tigisaasoq eqqarsaatigissa-
gaanni subaq taanna saper-
nanngitsuararsuugaluar-
poq, kisiannib pinerloqqin-
nermi pineqaatissinneqar-
nissaa pissutigalugu pine-
qaatissiinissamut periarfis-
sat arlaqarput. Tassani eq-
qartuussissuserisoq unner-
luutigisaasumut buaqutaa-
sumik subap inerneqamis-
saanik sunniuteqarsinnaa-
simassagaluarpoq. Nagga-
taagubu Quaranta atugaris-
saartorsuusimannginnami
ilinniarsimasuunanilu im-
minut pitsaasumik ibersor-
nissaminut periarfissaqarsi-
manngilaq.
Naak allaaserisami uani
kalaabit eqqartuussassa-
mut ikiuuttussaabutik na-
juuttartui pibugit aaqqis-
suussinerup europamiut
inuit pisinnaatitaaffii pibu-
git eqqartuussivianik akue-
rineqarsinnaanavianngitsut
isumaqaqqajaagaluarlunga,
naggataagut taassavara
Strasbourg-imi eqqartuus-
sivimmit erseqqissarneqar-
tuarmat eqqortumik eqqar-
tuussinissaq pibugu subani
eqqartuusseriaaseq tamak-
knsoq isigineqartartoq. Eq-
qartuussassamut ikiuuttus-
saabuni najuuttoqartitsi-
sarneq pibugu aaqqissuussi-
neq annertuujuvoq, kiisalu
kalaabit eqqartuussiveqar-
nerat europamiut eqqar-
tuussiveqarnerannit allaa-
nerujussuarmik busbersu-
gaammat imaassinnaavoq
aaqqissuussineq naammagi-
nartutut nableraat. Taa-
maattoqassappat »Kalaabit
Nunaanni pissutsit immik-
kut ittut« Danmarkimut
aniguisitsisuussapput.
Kisiannbi qanorluunniit
pisoqassagaluarpat ataatsi-
mutitabami kalaabit eqqar-
tuussiveqarnerannik misis-
sueqqissaariffiusussami
apeqqut taanna pingaartil-
lugu sammineqarsinnaagu-
ni pitsaanerussaaq. Dan-
markip inuit pisinnnaati-
taaffiinik unioqqutitsisutut
unnerluutigineqarnissaa
utaqqunnarnagu taamatut
ibuuseqarnissaa pitsaane-
ruvoq. Nammineerlunga
isumaga malibugu banngul-
lugu oqaatigerusuppara ka-
laabit eqqartuussiveqarner-
mut politikkiat - toqqaan-
nanngikkaluamik - Stras-
bourg-imi eqqartuussisunit
europamiuusunit busber-
sorneqarnissaa nuannarin-
nginnakku. Isumaqarpunga
eqqar tuussiveqarnermu t
pobtikki kalaalbt kissaataat
pisariaqartitaabu pingaar-
tillugit busilersorneqartari-
aqartoq. Kisiannib pissusi-
viusut imaapput Danmark-
ip inuit pisinnaatitaaffu pil-
lugit isumaqatigiissutip
1953-imi atsioramiuk naala-
gaaffimmi eqqartuuussinik-
kut nammineq oqartussaa-
nermi ilaa tunniussimaga-
miuk. Ajortumik eqqarsaa-
teqarani taamaasiorsimaga-
luarpoq, kisiannbi pibiute-
qarsimalluni. Allaaserisami
tulbuttumi kalaabit eqqar-
tuussiveqarneranut taman-
na qanoq sunniuteqassaner-
soq sammissavara.