Atuagagdliutit - 23.11.1993, Blaðsíða 16

Nr. 109 • 1993
7^lZccCl&<l&C&/ic É/t?
GRØNLANDSPOSTEN

Pinerlunnermi inatsit
nutaaliaanerpaaq
All.: Karl M. Josefsen, Paamiut
Pinerlunnikkut eqqart u usisaaseq pineqaatissiisarnerlu
»Immikkut pissutsit« pissutigiinnarlugit (tunngavigiinnar-
lugit) ingerlaannarsinnaanerpugut? Nunarput siunissami
politiinit naalakkersukkatut ingerlalissava (Politistat), Karl
M. Josefsen atuartartut allagaanni aperaaq. (Ass. toqqorsi-
vimmiit)
Siullermik: Nunatta sukka-
qisumik ineriartortitaane-
rata ilaanni malinnaanialer-
sittarpaatigut imaannaann-
gitsumik. Naalakkersorne-
qarneq inatsisiliuussaarner-
lu ilaanni nukingiussaan-
gaatarmata soorunaana
ilaannikkut kukkunerit in-
nuttaasulluunniit akueriu-
manngilluinnagaat tutsiut-
tarlutUlu malunniuttarput,
ataasiarunnaarpugullu in-
atsisiliaagaluit atorunnaar-
sinneqanngikkunik iluarsii-
vigeriarneqartarput akuer-
saarneqaannarsinnaanngit-
sunik.
Inuinnakkulunnguusu-
gut ilaanni inuiaqatigiit in-
gerlatitaaneranni ulusissu-
tissaqalersarpugut pisartut
imaannaanngitsut inuusaa-
titsinni pilersinneqaraanga-
ta. Ukiuni qaangiuttuni in-
atsisiliaasartut peqqussuti-
liaasartullu innuttaasuni
pinngitsoorneqarsinnaann-
ginneri tunngavigalugit pi-
lersinneqarlutillu atulersin-
neqartarput. Aallaqqaasii-
ninnilu oqareerpunga ilaan-
nikkut nukingiussaapilut-
tarnerisa inuiaqatigiit atui-
sussat maarsinnaanngort.it-
tarpaat.
Immikkut inuuneq
Inuiattut immikkorluinnaq
inuusaaseqarnerput tunn-
gaviginerarlugu pinerlun-
nermi inatsisiliorfigineqar-
nikuuvugut. Maannalu
Naalakkersuisitta eqqaasa-
lerpaat pinerlunnermut in-
atsisit tassungalu attuum-
massuteqartut sunniute-
qarfigineqarnissaat. Uanga-
lu isumaqarpunga inissami-
niittoq taamatut pilersaaru-
teqalemeq, kisiannili taan-
na suli ima peqqissaarutta-
riaqartigaaq nukingiussaa-
sariaqarani. Uanga inatsil-
silerituujunngilanga, ilann-
gilanga! Kisiannili manna
ilisimavara; nuna ineriar-
tortinneqassappat inatsisi-
tigut ineriartortinneqassa-
soq!
Maannakkut pinerlun-
nermi inatsiserput pilersin-
niarneqalermat nunatsinni
sinersorlutik oqaloqatigin-
neqattaartut ilaannit maan-
ga Paamiunut pisimariara-
mik (kalaallimit) pulaarne-
qarpunga kisimiitsillunga-
luu oqaloqatigineqarlunga,
nassuiaanneqaqqaarlunga
periarfissinneqarpunga
isummama aniatinnissaan-
nut. Tamatuminnga oqalo-
qatiginnittoq aalateringaar-
luni peqqissaaqalunilu suli
ullumi uumaguni assikasiga
takoriaruniuk eqqaamas-
sannguatsiarpaanga.
»Kalaaliussuseq«
Taamanikkut eqqaamasak-
ka malillugit pinerlunner-
mik inatsisitaassagutta
apeqqusersimavara inuiat-
tut inuiassuaqatitsinnit al-
laasumik tunngaveqaralu-
arluta »kalaaliussuseq«
tunngavigiinnarlugu piner-
lunnermut inatsisiliuunne-
qassagutta? Maannalu
ukiuni ima amerlatigisuni
atuutereernerani nalilersin-
naaleripput, minnerunngi-
sumik pineqaatsissiisarneq
eqqarsaatiginerullugu. In-
atsit inatsisaassagunik
»Naapertuilluarneq - Ilumo-
ornerlu« tunngavigalugit pi-
neqaatissiineqartariaqara-
luarpoq. Tupiginngitsuu-
gassaanngilarmi »Immik-
kut pissutsit tunngavigalu-
git« inatsisit sulissappata.
Maannakkut pinerlun-
nermi inatsisit malillugit pi-
nerlunneqarsimagaangat
eqqartuussineqartarpoq pi-
nerlunnerup nalerpiaan-
naani »naammassisaq«
tunngavigiinnarlugu.- Ta-
matumuuna, tillinniarne-
qarsimappat, annersaane-
qarsimappat, atornerluine-
qarsimappat toqutsisoqars-
simaneraluunniit tunngavi-
galugu. Pinerlunnermik an-
nertuumik pisoqartillugu
inaanni innutaaqataasugut
pinerlussimasumik ilisi-
maarinninnerput (peroriar-
torneraniit) tunngavigalugu
kingumut qivialaanngitso-
orfiunngilaq. Una pinerlut-
toq angerlarsimaffimmini
(najugaqarfimmini) qanoq
atugassaqartitaasimasoq ili-
simaaralugu. Maannami tå-
rn at ta ilisimavarput inersi-
masunngornermi tunnga-
vissaq meeraanermit atuk-
kanit tunngavilemeqartar-
mat.
Akiniaarasulemeq
Taama annertutigisumik pi-
nerlussinnaalernermi mee-
raanermit ima imalu atuk-
kat piUugit akiniaarusuler-
neq qamani inissereersima-
lersarmat imaannaq qaan-
gerneqarsinnaajunnaarlu-
ni. Oqareernittut inatsisiti-
gut periarfissaqartitsinngil-
lat kingumut qiviarnissa-
mut, soorlumi ima oqrniar-
tut tassa kukkoreerputit qa-
noq ilioriarfissaaruppoq. Pi-
nerlunnerillu annertuppata
sivisussusia aaliangersi-
manngitsumik pineqaatis-
siineqartarluni. Naak »Naa-
pertuilluarneq - Ilumoor-
nerlu«? Ataasiarnatalu ima
paasisinneqartarpugut pi-
nerlussimasoq pineqaatsis-
sinneqarsimasoq »peqqissil-
luni« innuttaaqatigiinnut
uteqqinnissaa anguniarlu-
gu. Inuit inuusaatsitsigut
assigiinngeqaagut aammalu
inooqatit akornanni pissusi-
lersorfigineqarnerput assi-
giinngitsumittaaq tigusar-
lugu. Unalumi nalunngilar-
puttaaq ima uummallernik-
kaatigisunik ilaqaratta
suunngitsutut isigineqar-
sinnaagaluaq sorujussuann-
gorlugu qamunga toqqorne-
qar tarmat.
Soormi inuiannit allanit
allaanerungaartumik piner-
lunnermi inatsiseqassaa-
gut?
Inuusaatitsigut inuiassu-
arnit allanit sukkanerun-
gaartumik allanngortitsine-
qarsimavoq. Tamatumani
pinngitsoqarata nassueruti-
gisinnaalersimavarput ti-
mitsigut atukkavut avatan-
giisitsinnullu qamuuna ka-
tataasoqarsimaqigatta. Soo-
runami inuiannit allanit al-
laanerusumik pineqassaa-
gut?
Uisimatusarneq
Ilisimavarputtaaq maanna
ilisimatusarnerit (qaffasin-
nerusumik) ilinniagaqartor-
tavut inuit inuusaasiat alla
atorlugu timikkut tarnik-
kullu ilinniartinneqartar-
mata, taamaapput inatsisi-
lerituunngorniat, tarnip
pissusaanik il.il. Taamaasil-
lutillu inuiaat allat inuusaa-
siat siunnerfigalugu ilinni-
artitaaneq annertunerpaak-
kut qallunaatut (kalaaler-
sunnitsunngualiinnarlugu)
ingerlanneqartarluni. Taa-
maasilluta inuiassuarnit
avatsitsinnit »Naapertuillu-
arneq« pillugu allatut iliuu-
seqarsinnaanata.
Taamaakkami apeqqu-
tinngorpoq...
Pinerlunnikkut eqqar-
tuusisaaseq pineqaatissii-
sarnerlu »Immikkut pissut-
sit« pissutigiinnarlugit
(tunngavigiinnarlugit) in-
gerlaannarsinnaanerpugut?
Nunarput siunissami politi-
init naalakkersukkatut in-
gerlalissava (Politistat)?
Inatsisit tunngaviusut
oqarput »Inuttut pisinnaa-
titaanerput innimigineqas-
sasoq«! Taanna ima paasi-
s arp ara tamanut atuuttoq,
inatsisinut unioqqutitsinn-
gitsunut unioqqutitsisunul-
lu!
Torersuunissaq
Taama sakkortuuliortigi-
ninnut neriuppunga paatso-
orneqassanngitsunga, una
pineqanngilaq kikku t ta-
marmik qanoq ilioralualla-
runik soqutaanngitsoq, ki-
naluunniimmi inuiaqatigiit
akornanni torersuunissa-
mik noqqaassuteqartup in-
atsisinit illersomeqartuar-
nissani qulakkeerluinnarsi-
massagaa.
Pinerlunnitta nalissaan-
nik pineqartussaavugut,
maannakkummi pineqaatis-
siisamerit allaat quinaan-
nartunngortutut pissuseqa-
lerput. Ilaanni mittatilliisi-
masut aatsaat isertitsisar-
fimmut isertitaasoriniarlu-
git pilissavagut akornatsin-
niitinneqalereersimasut,
ima tusartaraagut asugooq
isertitsivimmi naalappallaa-
qimmat anisiinnarpaat!
Qassimmita oqartarpat: »ila
ingasak!«
Pinerlussimasunik killi-
siuisarnerit maannakkullu
pinerlunnermi inatsisit pe-
riarfissiisarnerat malinnaa-
rujuffigalugu »Naapertuil-
luarneq - Ilumoornerlu«
maqaasinartarput. Akitsin-
ni pisunik ullut tamaasa
malinnaalersugut - isigin-
naarutikkut - pinerlunner-
passuit, inuarnerpassulillu
piuartut, pisartullu tamak-
ku eqqartuusisutigut sulia-
rineqartarnerit ila ajorsoor-
nartaqaat. Tamatumani pi-
nerlussimanermut pisuuti-
taaginnarneq pineqarani pi-
simasumilu qanoq iliorsi-
manermut tunngaviusut
sukumiilluinnartumik
»Naapertuilluarneq - Ilumo-
ornerlu« sakkugalugit eq-
qartuussinerup inerneqar-
tarneri naammagisimaar-
nartaqaat.
Isertitsiviit ulikkaartut
Ullumikkut qanoq piallan-
ninnguit pissutigiinnarlugit
isertitsisarfiit ulikkaartuar-
tut, ilaatigut inuttut kinaas-
sutsimik apeqqusiisut, ilaa-
tigullu ima sakkortutigisu-
mik pineqaatissinneqarsi-
masut kinaassutsiminik
puiguingajalersutut, al-
laammi tamikkut nappaate-
qanngikkaluarlutik nappar-
simalersimasut ikigisassaa-
junnaalerput. Nunarsuup
inuiassuinut allanut naleq-
qiulluta qanoq ikinnerutigi-
nerujussuarput immitsin-
nullu ilisimaarinerujussu-
arput inuiaassutitsinni na-
kooqutitut nalilissagukku
imminut ilumoornerarsin-
naavunga, aappaatigullu pi-
nerlunnerit pillugit aamma
sanngiillisaataasinnaalluni,
pingaartumik pinerluttu-
mut tunngatillugu tamanut
tusagassiuutitigut erseqqis-
suliorpallaartarnerit »iki-
lersueqataalersarmata - na-
lunaaqutsersueqataalersar-
lutik« immikkukajaaq isigi-
neqalernissamut! Taamaa-
silluni pinerluttumut ilann-
gulluni »pillaatissinneqar-
tarneq« inuiaqatigiit inger-
latitaannissaanut peqataa-
rusukkaluarnermut tunu-
arsimaartunngortitsilluni
»matoqqatitsisunngorsin-
naasarmat«.
Pinerlunnikkut inatsit
eqqarsaatersorfigigaluartil-
lugu, manna taanngitsoor-
sinnaanngilara: silarsuarmi
silaannarinnerpaagallartu-
mut imaatigullu minguin-
nerpaaffiugallartugut, soor-
luuna timikkut tarnikkullu
aamma taama neqaarniar-
tussaagaluartugut! Qula-
rinngilara aperiumaassasu-
tit: immaqa inoqarsoriga-
mikku kukkuneq ajortu-
mik? Kukkuniaraangatta
kukkusarpugut, amerlaner-
tigut nammineq pisuussuti-
gisatsinnik. Silarsuarmi ku-
sanaannerpaanut rekordilii-
juaannarsinnaanngilagut,
imigasseuiik putumanartu-
nik imernikkut, pinerlun-
nikkut, maanngaannaq eq-
qaanikkut, il.il.
Eqqarsameq
Ata suut tamarmik inuu-
saatsimut pinngitsooratik
attuumassuteqarneri eq-
qarsaatigillualaariarutigik
inuttut naleqassuserput
aatsaat paasisinnaalissavar-
put.
Pinerlunnikkut inatsiser-
put sanarfeqqinneqassap-
pat ilisimatuut, inatsisileri-
tuut paasisimasallillu kisiii-
sa pinnagit innuttaaqatigiit
akornanni nalilersueqataa-
sinnaasut (ilami pinerlun-
nikkut allaat?) nalilersueqa-
taatinneqarnissaat eqqaa-
maqqunaqqat, oqarnata:
Danmarkimi naalakkersui-
sut nalileqqinniarlissuk!
Nalilersueqqinnissami kik-
kut tamarmik oqallitsinni-
arlit, una eqqaamaannarlu-
gu oqaatsitigut akisussaas-
suseqarneq!! Uuminnga al-
lattoq pivallaarnagu alla-
gaataali tunngavigisaa »as-
sortorlugu - illersorlugu«,
takanna!
Tamanut nalunaarut
Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peer-
neqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqarne-
rat pillugu Inatsisartut inatsisaani nr. 5-imi 16. okto-
ber 1980-imeersumi Inatsisartut inatsisaatigut nr. 4-
kkut 20. oktober 1983-imeersukkut allanngortinne-
qartumi § 14, imm. 1, naapertorlugu tamanut nalu-
naarutigineqarput:
Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peer-
neqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqarne-
rat pillugu Inatsisartut inatsiaani nr. 5-imi 16. oktober
1980-imeersumi Inatsisartut inatsisaatigut nr. 4-kkut
20. oktober 1983-imeersukkut allanngortinneqartumi
§13, imm. 2, malillugu eqqissisimatitassatut matu-
muuna suliassanngortinneqarpoq illu B-25, Sisimiut
kommunianniittoq. Illu pineqartoq Sisimiut kommu-
niata pigisaraa.
Kis saatiqineqarpoq eqqissimatitassanngortitsi-
nissaq pissasoq makku piumasaraluqit:
Eqqissisimatitassap illutarpiaa eqqissisimatinne-
qassaaq. Illumik taassuminnga maannakkut pigin-
nittoq siunissamilu piginnilemmaartoq pisussaapput
illu pineqartoq aserfallattaaliussallugu. Dlu allann-
gortiterneqartassanngilaq Kultureqarnermut Naa-
lakkersuisoq akuersiseqqaarsimatinnagu.
Eqqissimatitsinissamik eqqarsaatigineqartumut
akerliuneq taarsiivigineqarnissamillu piumasaqaatit
Naalakkersuisunut ilaasortamut saqqummiunne-
qassapput ilisimatitsissutip matuma nalunaarutigi-
neqarneranit qaammadt pingasut qaangiutsinnagit.
Ilisimatitsissutip matuma nalunaarutigineqarnerata
kingornagut eqqissisimatitsinissap piviusunngortin-
nissaanut akornutaasinnaasumik ajomakusuulersit-
sisinnaasumiluunniit iliuuseqartoqassanngilaq.
Allagaatit allallu suliassamut uunga tunngasut aker-
liunermik nalunaaruteqarnissamut piffissaliunneqar-
tup naanissaata tungaanut takuniameqarsinnaallutik
Namminersomemllutik Oqartussani Kultureqarner-
mut, Hinniartitaanermut Disimatusarnermullu Pisor-
taqarfimmiitinneqassapput.
Namminersomemllutik Oqartussat
Ulloq 15. november 1993.