Atuagagdliutit - 06.09.1994, Blaðsíða 3

Nr. 68 • 1994
3
GRØNLANDSPOSTEN
Inissat marluk pissarsiarinissaat siunertaraarput
Siumut aamma Inuit Ataqatigiit kattusseqatigiiUutik qinigassanngortittut
NUUK (KK) - Siumut aam-
ma Inuit Ataqatigiit pinga-
sunngornermi 21. septem-
ber folketingimut qinersi-
nissamut partimi politike-
qarnerit tunulliullugit kat-
tusseqatigiillutik qinigas-
sanngortipput, qallunaat
folketingianni kalaallit inis-
saat marluk pissarsiariu-
mallugit.
Hans Pavia Rosing aam-
ma Peter Grønvold Samuel-
sen Siumumeersut, Aqqa-
luk Lynge aamma Kista
Lynge Høegh Inuit Ataqati-
giinneersut parti tunulliuk-
kallarlugu qineqqusaarnis-
sami naatsumi sakkortuu-
milli ingerlanneqartussami
ataatsimut qinigassanngor-
tissapput, suleqatigiinner-
tik taallugu kattusseqati-
giillutik qinigassanngortit-
seqatigiit Siumut Ataqati-
giit.
Kattusseqatigiit
Taamatut Kattusseqatigiin-
neq pisariaqarpoq Folketi-
ngimut qinersisarnermi in-
atsimmi piumasaqaataasut
naammassineqarsinnaaq-
qullugit.
Paragraf 26, imm. 2 naa-
pertorlugu qinigassanngor-
tittut partiit avataanniittut
isumaqatigiissuteqarsin-
naapput kattusseqatigiillu-
tik qinigassanngortinnissa-
mi tapersersoqatigiinnissa-
mik.
Partiit marluk taperser-
soqatigiinnissamik isuma-
qatigiissuteqarnerat ima-
luunniit qinigassanngortit-
tup partiip avataaniittup
partiillu akornanni isuma-
qatigiissuteqarneq ilaatin-
neqanngilaq kattusseqati-
giilluni qinigassanngortin-
nissamut maleruagassami,
taamaattumillu atorneqar-
sinnaanani.
Taamaattumik folketingi-
mut qinigassanngortittut si-
samat kisimiillutik qinigas-
sanngortipput, partiimik tu-
nuliaqutaqaratik.
KisiannUi ilimananngilaq
qinigassanngortittut Folke-
tingimi attaviitsutut ilaa-
sortaanissaat, qinigassan-
ngortittut arlaat marluk qi-
nigaassappata. Ilimanarne-
ruvorlu partiimik tunulia-
qutaqarlutik folketingimi
sulinissaat.
Partiit Siumut aamma
Inuit Ataqatigiit qineqqus-
saarnissamut tunngavissa-
minnik suliaqarsimapput
arfineq-marlunnik immik-
koortortaqartumik, taanna-
lu atsiorneqarsimavoq Siu-
mup siulittaasorigallagaanit
Agnethe Davidsen-imit
aamma Inuit Ataqatigiit si-
ulittaasuannit Johan Lund
Olsen-imit. Tunngavissat
taaneqartut saniatigut par-
tiit marluullutik imminnut
pisussaatipput qallunaat
folketingianni qinersinerup
kingorna nammineerlutik
sulinissaminnut.
Otto isornartorsiorpaat
AG: - Sooq Siumumut aam-
ma Inuit Ataqatigiinnut
taama pingaaruteqartigaa
kalaallit Folketingimi inis-
saasa marluusut pissarsiari-
neqarnissaat?
Siumup siulittaasorigal-
lagaa Agnethe Davidsen: -
KattusseqatigiiUutik qini-
gassanngortitseqatigiit Siu-
mut Ataqatigiit anguniar-
paat qinigaaffimmi ukiuni
tulhuttuni sisamani atuut-
tussami kalaalht sinniisaat
isumaqatigiissut sunniute-
qarnissaat.
- KalaaUit Nunaannut pi-
sariaqarpoq assigiimmik
isummertarnissaq, Otto
Steenholdt-ip Atassum-
meersup ukiuni kinguUerni
amerlasoorpassuarni pis-
sutsinut Kalaallit Nunaata
soqutigisaanut pingaarute-
qartunut amerlavaUaanut
akerlilersuilluni suliniartar-
simaneranut taarsiuUugu.
AG: - Otto Steenholdt-ip
kalaallit soqutigisaannik
akerlilersuilluni suliniartar-
simaneranut assersuutissa-
mik ataatsimik taasaqarsin-
naavit?
Agnethe Davidsen: - Aat-
sitassat pillugit Ingerlatse-
qatigiiffiup sumut inissin-
neqarnissaa piUugu apeq-
qummi Kalaallit Nunaanni
oqartussaasut isummersi-
manerat Otto Steenholdt-ip
qularnartunngortissima-
vaa. Naak nammineq partii-
ata, Atassutip, aatsitassat
piUugit politikeqarnerup qa-
noq isikkoqarnissaa Inatsi-
sartut upernaakkut 1993-
imi ataatsimiinneranni qa-
noq oqaasertalersorneqar-
nissaa suleqataaffigisimaga-
luaraa. •
Aatsitassat
akerleriissutaanerat
Agnethe Davidsen: - Kattus-
seqatigiiUutik qinigassan-
ngortitseqatigiit kissaati-
gaat Aatsitassat piUugit
Ingerlatseqatigiit Dan-
mark-imi Nukissaqarner-
mut Ministereqarfimmut
atajunnaassasoq, taarsiul-
lugulu nuunneqassasoq
ataatsimut ingerlatsivim-
mut, tassaasinnaasumut
NUUK(KK) - Akulliit Par-
tiianni siuUttaasup Bjarne
Kreutzmann-ip arfinin-
ngormat septemberip pinga-
juani Atassut talerperlernut
qinigassanngortitsinissa-
mut qinersisartut atsiorne-
rinik katersueqatiginiarlu-
gu kattusseqatigiumallugu
KalaaUit Nunaanni aatsi-
tassat piUugit Ataatsimiit-
tartoqatigiinnut.
- Pingaaruteqarpoq ataat-
simut ingerlatsiviup aatsi-
tassarsiornissamik akuersi-
sartunngornissaa, taamatut
pisussaatitsineq qallunaat
nukissaqarnermut ministe-
reqarflannit kisimi aalaja-
ngerneqartarunnaarluni.
- KattusseqatigiiUutik qi-
nigassanngortitseqatigiit
taama aUoriartoqarnissaa
pingaaruteqartutut isigaat,
aaUsarnerliornerup nalaani
aatsitassanik iluaquteqarni-
arneq Kalaalht Nunaannut
pingaaruteqartorujussuus-
sammat, tamatumalu tu-
ngaatigut sunniuteqarsin-
naanissarput pingaarluin-
narluni.
AG: - Qineqqusaarnermi
taamatut pingaarnerutitsi-
neq toqqaannanngikkalua-
mik Siumup folketingimi
ilaasortaatitaanut Hans Pa-
via Rosing-imut isornartor-
siuinerunngila, maannak-
kummi naalakkersuisunut
tapersersukkaminut uppe-
rilersissinnaannginnamiuk
taamatut ajornartorsiute-
qarneq?
Agnethe Davidsen:
Naagga, Hans Pavia Ro-
sing-ip sulinera isornartor-
siorneqanngilaq. Apeqqutip
qinnuigigaluarpaa .
UUup tulliani Siumut
Inuit AtaqatigiiUu qinigas-
sanngortitatik Kattusseqa-
tigiit Siumut Ataqatigiinnik
taaUugit saqqummiuppaat.
Atassutip politikkikkut
oqaaseqartartua Lars
Chemnitz sapaatiummat
unnukkut AG-mut oqarpoq
Akulliit Partiiat qinersiner-
mut atatiUugu suleqatigi-
nissaa kissaatiginagu.
- Qinigassanngortittut qi-
nersisartullu atsiornerisa
aUattorsimairii Nuup Kom-
muneani qinersisarnermut
siulersuisunut tunniute-
reerpagut, Lars Chemnitz
oqarpoq. Partut inatsisartu-
ni Uaasortaatitaqareersut
qinigassanngortitaminnik
partiit avataanneersunik
Uaqartitsinngikkunik atsi-
ortitsisussaanngUlat.
- Akulliit Partiiat kattus-
seqatigissagutsigu qinigas-
sanngortittut aqqisa aUat-
torsimaffmnik nutaanik sa-
nasariaqassaagut qinersi-
sartuniUu atsiortussanik
nutaanik pissarsiniartaria-
qassalluta, taamaahorutta-
lu Folketingimut qinersisar-
neq piUugu inatsimmi piu-
masaqaatigineqartut naam-
massiniarlugit kattusseqati-
giinnermi partiit avataanni
qinigassanngortitsisussaa-
vugut. - Qinigassanngortita-
gut pingasut tamarmik im-
mildiut ataasinngorpat ul-
lup qeqqa, tassa qinigassan-
ngortitat aqqisa nalunaaru-
tigineqamissaannut piflls-
sarititaasoq naUertinnagu
atsiortussanik 100-nik pis-
sarsiniartariaqaUssapput.
TaamaaUussaguttalu atsi-
ortut 300-t akuersissutigi-
neqarnissaat angumerin-
ngitsoorsinnaavarput.
- TaamaammaUu - par-
tamatuma nalUerniarnera
ukiuni tulhuttuni sisamani
Foketingimut Uaasortaati-
tassatta suhssutigissavaat.
Timmisartuussineq
Agnethe Davidsen: - Kattus-
seqatigiiUutik qinigassan-
ngortitseqatight Siumut
Ataqatight aamma sulissu-
tigiumavaat Atlantikoq
ikaarlugu timmisartuussi-
samermi Kalaalht Nunaata
pitsaasumik isumaqatigiis-
suteqarnissaa, tassani ka-
laahit - pingaartumik inuus-
sutissarsiortut takornariar-
titsineruhu siuarsarneqar-
nissaanik suhssuteqartut
periarfissaat manna tikiUu-
gu pissusiusunit pitsaane-
rusumik isiginiarneqassal-
lutik.
Suhssutigiumavarput
pinerluuteqarsimasunik
isumaginniffik nammineer-
soq Kalaalht Nunaanni
Namminersornerullutik
Oqartussanut nuunneqas-
sasoq, kalaallinut inuiaqati-
gunnut aningaasatigut
anaasaqaataanngitsumik.
Kalaalht Nunaanni eqqar-
tuussisarnerup malunnaati-
limmik pitsanngortinneqar-
nissaa kissaatigaarput, taa-
maalilluni innuttaasut naa-
pertuilluartumik pineqar-
nissaat qulakkeerneqarsin-
naaqqullugu.
teerput ataqqiUugu - qini-
gassanngortitagut tamar-
mik Atassummeersuusus-
saapput, kattusseqatigiinni-
lu ilaasortanik attavhtsunik
Uaqartinneqar tu ssaanatik.
TaamaalUlunilu Kattus-
seqatight kisimik qinersi-
sartunik atsiortitseqattaa-
reerlutik qinersisarnermut
siulersuisunut tunniussisu-
saapput. Qinersisartunut
atsiortitsivissani titarnerit
113-iutinneqarput, taamaa-
hUunUu atsiortut ataasiak-
kaat akuerineqarsinnaan-
ngippata inissaqartitsisoqa-
reerluni. Assersuutigalugu
Folketingimut qinersineq
pUlugu inatsimmi qinersi-
sartoq ataaseq qinigassan-
ngortittumut ataasiinna-
vimmut atsiortussaavoq.
Qinigassanngortittut arlal-
ht atsiorfigisimagunigit al-
lattorsimaffinnit tamanit
peerneqarnermik kingune-
qartussaavoq.
Emumapput
AG: - Siumut Inuit Ataqati-
giillu suleqatigiilerneranni
pakasarn eqarpit ?
Bjarne Kreutzmann: -
Taamatut periarfissaqarne-
rat nalunngereerpara, taa-
maakkaluartorli tupaaUa-
qaanga. Kattusseqatigiinne-
risami ersersippaat saamer-
hunerusut ernumagigaati-
gut. Partiit marluuUutik
malugisimassavaat pohti-
kkertik ukiut ingerlanerini
sakkukilhartulersimasoq.
Inuiaqatigut inuulluataa-
lernissaannik neriorsorsi-
mavaat, kisiannih inuit ne-
riulussinnartinneqartar-
nertik qatsuppaat. Taman-
nalu Siumukkut Inuit Ata-
qatighUu malugisimavaat,
taamaammaUu saamerlut
akersuunnissaminnut peri-
Niueqatigiinneq
Agnethe Davidsen: - Suhs-
sutigiumavarput KalaaUit
Nunaata nunanut allanut
soqutigisaasa nukittorsar-
neqarnissaat, minnerun-
ngitsumiUu Nunatta avam-
mut annerusumik niueqate-
qalersinnaanissaa aamma
annertusamiarumaUugu.
Suhssutigiumavarput
folketingi aqqutigalugu pi-
niartukkormiut inuussutis-
sarsiornerisa tapersersorne-
ratigut isertitsissutaaneru-
sumik kinguneqaqquUugu
suliniuteqartoqarnissaa.
Danmark ersarinneru sumik
kalaalht puisit amiinik
avammut nioqquteqarniar-
nerat kiisalu sanalukkat ni-
oqqutigineqarnerulernis-
saannik siunertaqartumik
qanoq ihuuseqarnerusaria-
qarpoq, nunat assigiinngit-
sut kilhlersuiniarnerat taa-
maaliUuni aamma qaanger-
neqarsinnaaqquUugu.
Suhssutigiumavarput
KalaaUit Nunaata suh kif-
faanngissuseqarneruUuni
arferit arfanniarnerlu piUu-
git periarfissarissaarneru-
lernissaata angulertorne-
qarnissaa, aamma Nu nat ta-
mat akornanni arfanniar-
nermut ataatsimiititaharsu-
annut IWC-mut tunngatU-
lugu.
arfissatut kingullertut kat-
tusseqatigiipput.
Isornartorsiomeqa-
ngaatsiarput
Aammattaaq Atassutip siu-
httaasua Daniel Skifte Kat-
tusseqatigiit Siumut Ataqa-
tigiit pilersinneqarnerinut
sakkortuumik qisuariarpoq.
- Atassutip ipassaq un-
nukkut radioaviisikkut tut-
siuttoq - Siumut IA-lu kat-
tusseqatiguUutik qinigas-
sanngortitsiniartut - qiner-
sisartunut assut paatsuu-
nganartutut isigaa.
- Qinersinermut inatsit
atuuttoq maliUugu partut
marluk kattusseqatigiissin-
naanngillat. Inuit ataasiak-
kaat kisimik partiit avataa-
sigut kattusseqatighssin-
naapput. Taamaattumik Si-
umukkut IA-kkuUu qinigas-
sanngortitaat parthminnik
tunuhaqutaqaratik, inuin-
nartulh qinigassanngortit-
tut.
- Tassunga atatiUugu
apeqqutigisariaqarpoq Siu-
mup IA-Uu partiitik atorun-
naarsimaneraat.
- Assut eqqarsarnartoqar-
tipparput Siumut IA-Uu si-
uttuisa aarleritsannerminni
akuersissutigisinnaammas-
suk Uaasortamik nuimasut
piumaammerlutiUu partu-
minnik tunussisinnaanerat,
Daniel Skifte oqarpoq.
- Tassami partht taakku
marluk qinigassanngorti-
tassaminnik tusagassiuuti-
tigut nalunaaruteqareerlu-
tik tassanngaannaq isum-
maminnik aUanngortitsip-
put, soorlu suUortooq ano-
rip aalatitaa.
- Apequtinngorporlu: Su-
naana qinersisartut upperi-
niaraat, Atassutip siulittaa-
sua Daniel Skifte aperivoq.
Qinigassanngortittut
Inuit arfineq pingasut qinigassanngortipput
NUUK(KK) - Pingasun-
ngornermi septemberip
21-iani Folketingimut qi-
nersinissamut qinigas-
sanngortitat nalunaaruti-
gineqarnissaannut piflis-
sarititaasoq ataasinngor-
mat ullup qeqqanut naa-
voq.
Partiit inatsisartuni
Uaasortaatitaqareersut
taamaallaat qinigassan-
ngortitamik aUattorsi-
maffiinik tunniussisus-
saapput, partullu taakku
tassaapput AkuUiit Partu-
at aamma Atassut.
Kattusseqatigiinnih
nutaani qinigassanngor-
tittut tamarmik immik-
kut qinersisartunik 100-
nik atsiortitsisussaapput,
taamaammaUu Kattusse-
qatigiit Siumut Ataqati-
giit qinersisartut 400-t at-
siornerinik pissarsiniar-
tussaallutik.
Qin igassanngor tittu t
qinersisartuUu atsiorneri-
sa allattorsimaffii Kalaal-
lit Nunaanni qinersisar-
nermut siulersuisunut
V
tunniunneqarput, tassa-
nUu inuit aUattorsimalfh
atorlugit atsiornerit mis-
issorneqartussaaUutik.
Tamatuma kingornagut
allattorsimaffht Rigsom-
budimut ingerlateqqinne-
qartussaapput. AUattorsi-
maffiit ataasiakkaat akor-
nuteqarsimappata qini-
gassanngortittut aaqqii-
nissaminnut uUunik un-
nuaniUu marlunnik peri-
arfissinneqassapput.
Aviisip aaqqissuunne-
qarnerata naammassine-
rani Folketingimut qini-
gassanngortittut arfineq
pingasut nalunaarutigi-
neqartut tassaapput:
Kattusseqatigiit:
Hans Pavia Rosing, Kø-
benhavn, sinniisussaralu-
git Ruth Heilmann, Ma-
niitsoq, aamma Finn
Lynge, Nivå.
Peter Grønvold Samu-
elsen, Nuuk, sinniisussa-
ralugit Johanne Olsen,
Ilulissat, aamma Anders
Andreassen, Ammassalik.
Arqaluk Lynge, Nuuk,
sinniisussaralugit Kuupik
Kleist, Nuuk, aamma Leo
Rosing, Nuuk.
Kista Lynge Høegh,
Nuuk, sinniisussaralugit
Josef Motzfeldt, Nuuk,
aamma Kathie Egede
Motzfeldt, Narsaq.
Atassut:
Lars Chemnitz, Nuuk,
sinniisussaralugit Ane-
Sofie Grødem, Nuuk,
aamma Finn Karlsen,
Narsaq.
Otto Steenholdt, Kø-
benhavn/Nuuk, sinniisus-
saralugit Knud Sørensen,
Aasiaat, aamma Peter
Ostermann, Qaqortoq.
Aqqalo Abeisen, Nuuk,
sinniisussaralugit Malene
Filskov, Ilulissat, aamma
Kathrine Holm Kleist,
Qaqortoq.
AJtulliit Partiiat:
Bjarne Kreutzmann,
Nuuk, sinniisussaralugit
Karl Lyberth, Maniitsoq,
aamma Lars Pele Berthel-
sen, Qeqertarsuaq.
Talerperliit suleqatigiissaimgillat
Atassut Akulliit Partiiannik kattusseqateqamissaaminut naaggaarpoq