Atuagagdliutit - 06.09.1994, Blaðsíða 11

Nr. 68 • 1994
GRØNLANDSPOSTEN
Ammassallip ukiunik 100-nngortorsiornerani Namminersornerullutik Oqartussat B-17 kii- Grønlands Hjemmestyres gave til Ammassaliks 100 års jubilæum er bygningen B-17 samt
salu checki 50.000 kroninik nalilik tunniuppaat. Illu sannavittut iluarsaanneqartussaavoq, en check på 50.000 kroner. I huset skal der indrettes et kunstværksted, og for pengene skal
aningaasallu atorlugit Ammassalimmi eqqaanilu eqqumiitsuliortut pikkorissut sannatis- der indkøbes værktøj til de dygtige kunstnere i distriktet,
saannik pisissunneqartussallu tik.
AMMASSALIK(KK) - Tu-
numiut eqqumiitsuliortaat-
simikkut tusaamasaapput,
maannalu Ammassalimmi-
ut taamatut sulinerminni
periarfissagissaarneruler-
sinneqarput.
Ammassaliup ukiunik
100-rujuliinerani Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat illu B-17-mik taaguutilik
tunissutigaat, taassumalu
saniatigut 50.000 kronik tu-
nisssutigalugit, illoqarfiup
eqqumiitsuliortorpassuisa
sakkussaasa pisiarinissaan-
nut atugassat.
N amminersornerullutik
Oqartussat sinnerlugit tun-
nissuteqartuuvoq kulture-
qarnermut naalakkersuisoq
Marianne Jensen, tamanna-
lu pivoqullorminalliuttorsi-
orfimmi tallimanngornermi
august-ip 26-ani illumik B-
17-mut tunnissuteqarnermi
uppernarsaat Ammassalip
Kommuneanut tunissuti-
gimmagu. Illu pineqartoq
Nukissiorliit atugarisima-
galuarpaat.
Ukiuni kingullerni Am-
massalip Kommunea
Nuummilu juullip inuata
sannavia tunumi eqqumiit-
suliortut atugarissaarneru-
lernissaannik mikinngitsu-
mik suliniuteqarsimapput.
Tasiilami 8-10-nik eqqu-
miitsuliortoqarpoq, suliatil-
lu KNI-mut tunisarpaat
imaluunnit namminneq tu-
niniaanermikkut tunisarlu-
git. 1993-mi KNI-ip eqqu-
miitsuliat 565.000 kroninik
nalillit pisiarai, taakkulu
takornariaqarnermut billet-
eerniarfiutigisumilu allaffe-
qarfimmi saqqummersinne-
qartarput tuniniarneqaati-
galutik.
Eqqumiitsuliortut anger-
larsimaffimmini eqqumiit-
suliatik suliarisarpaat, taa-
matullu atugaqarnerat pit-
saanerpaajugunarnani.
Peqatigiinneq
nuRittuunngortitsisar-
poq
Taamaammat tunumi eqqu-
miitsuliortut atugarissaar-
nerulernissaat pillugu arlal-
lit suliniuteqarsimapput.
Peqatigiinneq arlalinnik
kinguneqarluartussaavoq,
taamalu eqqumiitsuliorner-
mik sulineq pitsaanerulis-
saaq eqqumiitsuliortut eq-
qumiitsuliornerulerneran-
nik kinguneqartumik. Sulif-
fiit ataavartut pilersinne-
qassapput naammaginartu-
mik isertitaqarlernissamik
kinguneqartut. Oqaluttua-
risaanikkut pingaarutilim-
mik eqqumiitsulioriaaseq
attatiinnarneqassaaq, soor-
lu inuusuttut ilinniartinne-
qarnerisigut. Peqatigiinner-
lu pilersinneqarsinnaassaaq
eqqumiitsuliortut katersu-
gaasiviup allallu sulleqati-
giinnerisigut, Ammassaliup
eqqaamiuisalu eqqumiitsu-
liortortaasa sulilluarneru-
lernerannik kinguneqaru-
maartussamik.
Eqqumiitsuliortut Am-
mas sam illim iut namminer-
sortuupput tamatigoortut,
taamaammat illumi ataatsi-
mi sulinissamittaaq aaqqis-
suussareersumik ilalimmi
katersuu tinneqarnissaat
iluaqutaanaviarani.
Taamaammat Ammassa-
lip Kommuneani isumagin-
ninnermi pisortap John Kri-
stensen-ip issaq siunner-
suutigaa Ammassalip pigi-
saanilu eqqumiitsiliorner-
mik sulineq aaqqissuunne-
qaqqallugu, tamannalu
maanna kommunep siunis-
samilu eqqumiitsuliortun-
ngorumaartussat suleqati-
giinnerisugut sulissutigine-
qarluni.
Taamattut siunnersuute-
qarnerup ilaatigut kingune-
risussaavaa projeklederimik
atorfinitsitsinissaq, taanna-
lu eqqumiituliortut sanna-
vianni aamma kommunep
ammeriviutaani arfineq pi-
ngasunik sulisoqartumi, pi-
ngaarnerutillugulu puisit
amiinik kavaajallianik mer-
sorfiusartumi sulisussaa-
voq. Assersuutigalugu eq-
qumiitsulianik ammerivim-
milu mersukkanik tuniniaa-
neq ataatsimut ingerlanne-
qarsinnaapput. Ammassal-
lip Kommuniata qanittumi
projektlederitut atorfik
inuttassarsiuttussaavaa.
Eqqumiitsulianik tuni-
sassiornerup aaqqiissuun-
neqarnissaanut siunner-
suutit eqqumiitsuliortuinut
tusarniaatigineqarluni nas-
siussuunneqareerpoq, aam-
malu Isumaginninnermut,
Kulturimut Ilinniartitaa-
nermullu ataatsimiititalia-
mut kiisalu Ammassallip
Kommunianii Aningaasa-
qarnermut Ataatsimiititali-
amut nassiunneqareerluni.
Ammassallip Kommunia
1994-imi Isumaginninnermi
Suliffissaqartitsinermilu Pi-
sortaqarfimmit mandetimii-
minik 8.000-inik eqqumiit-
suliornermut atugassanik
tunineqarpoq, Idsiannili
mandetiimit 6.000-it uter-
tinneqarput, kommunimi
sulineq aatsaat eqqumiitsu-
liortut sannaviata pilersin-
neqarnerata kingornatigut
aallartissinnaammat. Am-
massallip Kommunia man-
detiiminik 7.000-inik 1995-
imi B-17-imi qiperukkanik
tunisassiornissamut atu-
gassanik qinnnuteqarpoq.
- Qaammatini tulliuttuni
ilaatigut illu nerisarfilerlu-
gu, anartarfilerlugu pujora-
lammillu milluaasulerlugu
suliarineqartussaavoq, ilaa-
tigullu eqqumiitsuliortut
suleqatigalugit illumik atui-
nissaat ilusilersomeqartus-
saalluni, John Kristensen
AG-mut oqarpoq. Novembe-
rimi illup Tasiilami eqqu-
miitsuliortunik atorneqale-
reersimanissaa kissaatigi-
neqarpoq.
Periarfissaqarluarpoq
»Bolø Management
ApS«mik piginnittup direk-
tør Flemming Bolø-p Am-
massalip Kommuneani
inuussutissarsiornikkut pe-
riarfissat misissuataarsima-
vai, nalunaarusiaminilu
ilaatigut taasimallugu Am-
massalip eqqaanilu eqqu-
miitsuhornermik sulinerup
annertusarnissaata periar-
fissaqarluarnera.
- Ullumikkut Ammassa-
limmi eqqumiitsuliortarneq
aaqqissuussanngitsumik
ingerlanneqarpoq, Flem-
ming Bolø nalunaarusiami-
ni allappoq. Eqqumiitsuha-
nik pisineq tuniniaanerlu
aaqqissuussaangilaq, siu-
nissamilu aaqqiisoqarnissa-
mik takorluuisoqarunarani.
Eqqumiitsulianik tuniniaa-
neq nalorninartorsiorfiuvoq
siunertaqarunarnanilu.
- Isumaqarpunga eqqu-
miitsulianik naammassisa-
qarneq suliarineqarnerallu
pitsaavallaanngitsut, isu-
maqarlungalu eqqumiitsuli-
at amerlassusaat anersaa-
vallu annikilligaluttuinnar-
tut. Tamanna siunissami
eqqumiitsuhortut tappava-
nermiunut pingaassusaat
annikilhgaluttuinnassaaq.
Taamaammallu ilerasuppu-
nga suliat kusanartorpassu-
it annaaneqassasoralugit.
- Isumaqarpungali eqqu-
miitsuliornermik sulineq
aaqqissuussamik ingerlan-
neqartuuppat periarfissa-
qarluartoq, Flemming Bolø
oqarpoq.
Taamaammat noqqaavoq
taamatut sulineq siunerta-
qarluartumik aaqqissuuteq-
qeqqullugu ineriartortillu-
gu. Tamanna pisinnaavoq
eqqumiitsuhornerup soqu-
tiginarsarneratigut aamma-
lu sapinngisaq tamaat eqqu-
miitsuliortut peqatigiinne-
rulersinnerisigut.
Flemming Bolø isumaqar-
poq niuernerpalaartumik
suliffeqarfimmik, eqqumiit-
sulianik pisisartussamik tu-
nisisartussamillu, pilersitsi-
gaanni isumatusaarnerus-
sasoq. Suliffeqarfik taanna
pitsaassutsimik nakkutigin-
nittuussaaq, meqqiliisas-
saarlu pisiassap pitsaassu-
saanik qularnaarinnittus-
saq, tassa pisisussat eqqar-
saatigalugit.
- ^Jcip pitsaassutsillu ata-
qatigiinnerat naammagi-
nartuusorinanngilaq, tassa
ullummikkut, Flemming
Bolø oqarpoq. Eqqumiitsuli-
at kusanarpallaanngitsut
akisunaarlugit tunineqar-
tarput, kusanarnerillu aki-
kinnerusumik.
Flemming Bolø isumaqar-
poq tamanna qaangerneqar-
sinnaasoq Ammassalimmi
eqqaanilu eqqumiitsulior-
mik sulineq aaqqissuunne-
qartuuppat. Taamaaliorto-
qartuuppat isertitaqarneru-
lernermik kinguneqassaaq,
tamannalu ineriartortinne-
qarsinnaavoq tappavani in-
nuttaasut piumasaqaataat
naapertorlugit, pingaarute-
qarporli aaqqissuussilluar-
nissaq akisussaaffeqarluar-
tunillu piumassuseqartuar-
tunillu siulersuisoqarnis-
saq.
Sannaviit
amerlanerusut
Kultureqarnermut naalak-
kersuisup Marianne Jen-
sen-ip ukiut pingasut matu-
ma siorna kommuneqarfiit
Qaqortumi ataatsimiinne-
ranni siunnersuutigaa,
Namminersornerullutik
Oqartussat kommuneqar-
fiillu suleqatigiinnerisigut
eqqumiitsiliortut sannavis-
saannik pilersitsisoqassa-
soq.
Sannaviit arlallit
Kultureqarnermut naalak-
kersuisup Marianne Jen-
sen-ip ukiut pingasut matu-
ma siornatigut Kalaallit Nu-
naanni kommunit kattufliat
aallartitanik Qaqortumi
ataatsimiisitsimmat eqqu-
miitsuliortut sannaviinik
pilersitsiortornermi suleqa-
tigiinnissaannik siunner-
suuteqarpoq.
Marianne Jensen-ip siun-
nersuutigaa kommunit ini-
nik eqqumiitsuliortunut
atugassiisassasut, tamatu-
malu kingornagut Nammi-
nersornerullutik Oqartus-
sat sakkussatut pisariaqar-
tinneqartut akilertassagai.
Kommunit marlussuit
Marianne Jensen-ip siun-
nersuutaa ilassilluarsima-
vaat, sannavinnillu atugas-
siisimallutik. Massakkullu
Ammassallip Kommunea
tullinnguussimavoq, taa-
maalillunilu Namminersor-
nerullutik Oqartussat ukiu-
nik 100-nngortorsiuillutik
nalliuttorsiortunut tunissu-
tissaminnik naleqquttumik
nassaarniarnerat aammalu
kommunip ininik atugas-
siissutigineqartussanik na-
leqquttunik nassaarniarne-
rat kattunneqarput. Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussat B-17 50 kvadratmete-
rinik initussuseqartoq kom-
munimut tunniuppaa, kom-
munilu massakkut eqqu-
miitsuliortunik illuatunge-
riinnut iluaqutaasussamik
suleqatissarsiorluni aallar-
tereerpoq.
- Ammassallip Kommune-
ani eqqumiitsuliortut illu-
mik atugassaminnik kissaa-
teqarmata aammalu Nam-
minersornerullutik Oqar-
tussat innuttaasut ukior-
passuarni iluaqutigisinnaa-
saannik tunissuteqarusum-
mata B-17-imik piginnit-
tuunnermut uppernarsaa-
tip qaqinnissaa ajornaqute-
qanngilluinarpoq, Marianne
Jensen AG-mut oqarpoq.
- Neriuppunga Tasiilami
eqqumiitsuliortut sannavit-
taavat sinerissami sumiif-
fmni allani sannavinnik pi-
lersitsiortornissamut mah-
gassiiumaartoq, Marianne
Jensen oqarpoq. Ajoraluar-
tumilli sannatinik pisaria-
qartinneqartunik pisiniar-
nissamut aningaasatigut ta-
persiisinnaanerput killeqar-
poq. Ukiumut millionip af-
faanik aningaasassaqartin-
neqarsinnaasuuppata ilua-
qutaassagaluaqaaq, kisian-
nili 1995-imut aningaasanut
inatsimmi eqqumiitsulior-
neq eqqarsaatigalugu
annertuunik suliaqarnissa-
mut inissaqartitsisoqanngi-
laq. Kisiannih eqqumiitsuli-
ortut sannaviinik illoqarfin-
ni arlalinni aallartitsisoqar-
sinnaasimammat nuannaa-
rutigaara. Taamaalillutami
kulturikkut kingornussar-
put pigiinnarsinnaavarput
aammalu aningaasaliissutit
annikitsunnguugaluit ator-
lugit suliflissanik aalaja-
ngersimasunik arlalinnik
pilersitsisinnaasimalluta