Atuagagdliutit - 06.07.1995, Síða 7

Nr. 52 • 1995
7
7rf£aa&a&(/é/’a £/£
------—& ----------
GRØNLANDSPOSTEN
Avanersuarmiut nuimnissamirmut
ullunik 4-nik piffissalerpaat
All. lektor Jens Dahl aamma eqqartuussisuuneq Per Walsøe
1950-ikkut aallartinneranni
Avanersuarmi sakkutooqar-
fik sananeqarmat Thuletoq-
qami Uummannami najugal-
lit nunaqarfinnut avannamut
nuuttariaqalerput. Taamaalil-
luni Qaanaaq qitiusumik a-
qutsisoqarfinngorpoq. Ilaati-
gut tamatuma nassataraa illo-
risimasatik qimattariaqaler-
neri, kiisalu piniarfissuartik
amerikkarmiunut mittarfin-
ngortoq sakkutooqarfinngor-
lunilu qimattariaqalerpaat.
Eqqaaneqartumut siullermut
atatillugu illunik nutaanik
taarsiiffigineqarput. Eqqaa-
neqartup aappaanut atatillu-
gu taarsiiffigineqanngilluin-
narput. Avanersuarmiut nu-
naqarfitsik iliveqarfitsillu an-
naavaat. Kultur-ikkut oqalut-
tuarisaanikkullu inuunermik
ilarujussuannik avissaartin-
neqarput.
1987-imi qallunaat naalak-
kersuisuisa Avanersuarmiut
nuutsitaanerat pillugu paasi-
niaatitaat qanittukkut suku-
miisumik nalunaarusiorput.
Nalunaarusiap qallunaat Ka-
laallit Nunaat pillugu 1950-
ikkut aallartinneranni inatsi-
seqarnikkut pissaaneqarnik-
kullu maleruagassiaat tun-
ngavigai. Eqqumiiginarpoq
1953-im| nunatta avannaani
piniartukkormiut inuuner-
minni atugarisaat inooriaasi-
allu, ataatsimiititaliap eqqar-
sartariaasianut, isumaliuuta-
anut, minnerunngitsumillu
eqikkaallutik oqaaseqaataan-
ni eqqarsaatigineqarsiman-
ngimmata. Immaqa taamani
taamatut sumiginnaasarput,
ullumikkuunngitsorli. Taa-
maattumik nalunaarusiaq A-
vanersuarmiut, ullumikkut
eqqarsartariaaseq malillugu
tulluartumik, taarsiiffigine-
qarnissaannut ilapittuutaan-
ngilluinnarpoq. Ataatsimiiti-
taliap ilaasortarai maanna
Østre Landsret-imi eqqar-
tuussisuuneq Svend Ziegler,
toqqorsivimmi pisortaasima-
soq Erik Stig Jørgensen kii-
salu vicebiskop-iusimasoq
Kristian Mørch.
Peersippaat
Pisimasumi attuumassuteqar-
tut tamarmik, tassa qallunaat
naalagaaffiat, paasiniaasut,
minnerunngitsumillu piniar-
tut isumaqatigiipput, sakku-
tooqarfiup pilersinnerata ki-
ngunerisaanik Avanersuar-
miut piniarfimminnit piniari-
aatsimillu ilarujussuanit peer-
sinneqartut. Tamanna assort-
uutissaannngilaq. 1953-imi
sakkutooqarfiup pilersinne-
qamerani piniartut ilaat ku-
jammut ilaallu avannamut a-
vissaarput, taamaalillutillu
arlaannaataluunniit piniarfis-
suarmi qitiusumi, sakkutoo-
qarfinngortumi, pisuussutit
piniakkallu iluaqutigisinnaa-
junnaarpaat.
Ataatsimiititaliap naliler-
niarsimavaa Thule-mit Qaa-
naamut nuutsitsineq qanoq
ilisukkut »piumassuseq ma-
lillugu« pisimanersoq, kiisa-
lu piniagassat ataasiakkaat
sakkutooqarfeqalemerata ki-
ngorna amerlisimanersut i-
maluunniit ikilisimanersut,
aammalu 1960-imi taarsiiffi-
gineqarnissamik piumasa-
qaat taavanimiut sooq
ingerlateqqissimannginne-
raat. Tamatumani isertuun-
neqarsinnaanngilaq piniartut
qangaluunniit piniariaatsi-
mik ilaannik taamaatitsiin-
narnissartik akuerisimanngi-
saannaraat - minnerunngitsu-
millu pingaartuuvoq qanga-
luunniit aperineqarsimanngi-
saannarnerat.
Aalajangiisuulluinnartoq
tassaniippoq, piniartummi
1953-imi nuutsinneqaramik
pilertoruttormat stisoqarnera
paasilluarsimagunanngilaat.
Aammalu 1950-ikkut aallar-
tisimalaarneranni taavani pi-
niarneq pitsaasorsuunngilaq.
Ukiut arlallit qaangiunneri-
sigut piniartut paasigamikku
puisit uteqqittut, piniarfigi-
sartagatoqqaminni piniarsin-
naanissaminnik kissaateqar-
simagaluarput. Tamanna pi-
sinnaanngimmat taarsiiffigi-
neqarnissaminnik piumasa-
qarput. Paasiniaasut nalu-
naarutaanni ersippoq, taar-
siiffigineqarnissamik piuma-
saqarneq tammarsimasoq,
danskit ministeriaqarfiata ar-
laannit tammarsimalluni.
Eqikkaaneq:Piniartut pini-
artarfitoqqamik ilaat kissaa-
tiginngisamittut annaavaat,
taarsiiffigineqarnatilluunniit.
Piniartut Qaanaamut nuuk-
kamik nuupput, sakkutooqar-
ftulli eqqaani piniarsinnaati-
taanermik kissaatertik taa-
maatinngilaat, nuna »qangar-
suarli« piniarfigisimasartik.
Ataatsimiititaliap paasini-
arsimavaa nuunneq »piumas-
suseq malillugu« pisimaner-
soq, tamannalu takulaariar-
tigu. Innuttat namminneq
kissaatigisimanngippassuk,
qallunaalli pisortaannit »ta-
matumunnga kaammattorne-
qarsimallutik«, taakkumi isu-
maqarsimammata sakkutoo-
qarfiup pilersinneratigut in-
nutaasut nuunnissaat pisaria-
qalersimasoq, taava qanoq i-
lisukkut nammineq piumas-
suseq malillugu pisoqarsima-
nersoq assortuussutigineqar-
sinnaavoq. Allatut oqaatiga-
lugu, taamani qallunaat qitiu-
sumik aqutsisoqarfianeersoq
Eske Bruun 1961 -imi ilaati-
gut ima allammat: »Taavani-
miut pinngitsaalisaallutik
nuutsinnerarnerassapput.
Soorunami tamanna ilu-
muunngilaq.Pinngitsaaliis-
oqarsimanngilaq, pisaria-
qartitsinerli malillugu piso-
qarsimalluni, piniarnermut
periarfissat ajortissimamma-
ta.« Tamanna pinngitsaalii-
nerunngippat, taavami pin-
ngitsaaliineq suua? Tassaa-
vorli Eske Bruun-ip akiSsu-
taa, taamani Avanersuarmiut
pinngitsaalineqarlutik nuut-
sitaanerarmata.
Nuutsitaaneq
30. april 1953 Eske Bruun
ThuleTini inspektør Mørck
Rasmussen-imut palasimullu
Jokum Knudsen-imut tele-
grammerpoq, taakku mar-
luullutik København-iliaq-
qullugit piaartumik nuunnis-
sap pilersaarusiorneqarnissaa
eqqarsaatigalugu. Telegram-
mi taakkununnga qallunaa-
nut marlunnut nassiussaavoq
- piniartoqarfimmut tamar-
mut nassiussaanani, tassa-
niippullu taakku qallunaat
marluk nakorsaq qallunaaq
kiisalu piniartut pingasut.
Mørck Rasmussen-ip Jo-
kum Knudsen-illu majip aal-
lartinnerani Københavni-
miinneranni aalajangerne-
qarpoq - nalunaarutigineqan-
ngilaq qanoq ilisukkut aala-
jangerneqartoq - nuunnissap
piviusunngortinneqarnissaa.
25. maj 1953 Thulemut
uteramik ataatsimiigiaqqu-
sipput. Taavanimiut paasitin-
neqarput ullut sisamat inger-
laneranni nuussasut. Nuuk-
kunik illussaminnik taarsiif-
figineqassapput - nuunngik-
kunik taamaassanngitsoq.
Nunaqarfissaminnut isorar-
tooq atorlugu qimussimik u-
tertaqattaarput. Utoqqaat
meeqqallu ilaapput. Taamani
Qaanaami tupiinnarput - aat-
saat aasaq naalersoq illussaat
tikipput
Taamani ataatsimiinnermi
piniartut piaartumik nooqqu-
saasimasut ilaqutaallu Paasi-
niaatitanit apersorneqarsi-
mapput nassuiaatinneqarlu-
tik. Ilaatigut aperineqarsi-
mapput akerliusimanersut.
Akissutigisartakkatuat ilaat
Sofie Eipe-meerpoq: »Taa-
mani isummaminnik saq-
qummiusseqqusaanngillat,
nipituumillu akerliusiman-
ngilaq.« Palasi Jokum Knud-
sen nassuiaasimavoq, »eq-
qaamanagu ataatsimiinnermi
oqartoqarsimanersoq nuuk-
kumanngitsut »qimarrasaar-
neqassanersut«, illui uppi-
kaatinneqassanersut, illu-
taassanngitsulluunniit. Taa-
mak isumalimmik oqartoqar-
simaguni taamatut sakkortu-
tigisumik oqaatigineqanngi-
laq. Innuttaasut arlaannaal-
luunniit toqqaannartumik o-
qanngillat aallarusunngin-
nerminnik. Angalanerup na-
laani Odaq utoqqaq kamap-
poq«.
Nammineq piumassuseq
naapertorlugu oqalunneq, na-
lunaarusiami eqqartorneqar-
toq, oqalliserineqarsinnaa-
voq, eqqarsaatigigaanni dan-
skit aqutsisoqarfiata erseq-
qissumik nalunaarutigisi-
mammagu, sakkutooqarfeqa-
lernerup nassatarissagaa
Thule-mi najugaqaannarnis-
saq ajomartissagaa.
Maannali ukiut 40-t sin-
nerlugit qaangiutereersut eq-
qarsaatersuutit soqutiginaler-
simapput.
November 1993-imi Fol-
ketingi tamarmiulluni akue-
rereemeratigut danskit naa-
lakkersuisui aasaq 1994-imi
aarlajangerput nunarsuarmi
nunat inuii tapersersorniarlu-
git suliniummut pilersaarusi-
orput. Kalaallit Avanersuar-
miut nunat inuiinut ilaapput.
Danskit suliniutaanni pi-
ngaartuuvoq Danmarkip
»ILO-p nunat inuii naala-
gaaffinnilu namminersortuni
inuiaat immikkoortut pillugit
isumaqatigiissutaa 169« aku-
erissagaa, kiisalu FN-ip inuit
pisinnaatitaanerat pillugu nu-
nat inuii pillugit nunat tamat
ataatsimoortumik isumaqati-
giissutissaannut FN-ip missi-
liuutaa akuerinissaanut suli-
niuteqartoqassasoq.
Nunat inuiisa pisinnaati-
taaffii siuarsarniarlugit dan-
skit maligassiuinissaminnik
kissaateqarput. ILO-p isuma-
qatigiissutaata eqqortumik a-
tuutsinnissaa danskit tu-
ngaannit periarfissatsialaa-
voq, ullumikkut atuutsinne-
qarsinnaaneranut 1953-imi
Avanersuarmiut atugarisima-
saat eqqarsaatigalugu. Soo-
runami tamanna politikkik-
kut aalajangigassaavoq inat-
sisit najoqqutarinagit.
ILO-p isumaqatigiissutaa-
ni 169-imi paragraf 16 im-
mikkoortoq 1-imi allassima-
voq, nunat inuii kikkuugalu-
illuunniit »nunamit pigisa-
minnit peersinneqassanngit-
sut«. Immikkoortoq 2-mi i-
matut nanginneqarpoq:»Inui-
aat taakku allatut ajornartu-
mik nuutsineqassagaluarpa-
ta, nuutsitsineq aatsaat pisin-
naasoq pinngitsaalineqarna-
tik aammalu paasitillugit
akuersiteqqaarlugillu«. Ava-
nersuarmiut nuutsinneqarnis-
saat taakkununnga 1953-imi
nalunaarutigineqarpoq. Na-
lunaarutigineqarpoq ulloq
25. maj 1953, nuutsitaanerat
naammassineqarpoq ulloq
31. maj ukioq taanna.
Paasiniaatitaasut nalunaar-
utaanni erseqqarissumik er-
serpoq »pinngitsaalineqarna-
tik aammalu paasitillugit a-
kuersiteqqaarlugillu« piso-
qarsimanngitsoq. Paasiniaa-
titallu kalaalersatuaata ajuu-
saarpaluttumik taasimavaa,
kalaallit taamanikkut pisorta-
nut naalagarsiortorujussuit,
danskillu aqutsisoqarfiannit
aalajangikkat akerlilertan-
ngikkaat.
Sallaatsuliomeq
Taamatut sallaatsunnguamik
oqaatigineqarsinnaavoq.
1950-ikkunni 60-ikkunnilu
Kalaallit Nunaannik Aqutsi-
sunit nunaqarfippassuit inue-
rutitaarrapput - innuttaasunit
qinikkanilluunniit akerliuffi-
gineqarpallaamatik. 1960-ik-
kunnitummi qanitsigisumi
taamanikkut landsråd-iusut
illoqarfiit ilaata 1000-it sin-
nerlugit inoqartup matunis-
saa akueraat.
Puigorneqassanngilaq
nuutsitsisarnerit tamakku,
soorlu maanna 1995-imi A-
vanersuarmi nuutsitaasut
namminneq piumassutsimin-
nik nuuttutut naliligaat,
1970-ikkunni kalaallit poli-
tikkeriinil Kalaallit Nunaat
danskinit aqunneqarneranut
taamaatitsinissamut patsisaa-
sut. Tamakku namminersor-
nerulernermik kinguneqar-
put.
Isumaqarpugut patsit ta-
maattoq qangali qimareersi-
masaraluarput, 1995-imi
danskinit akuerineqarsin-
naanngitsoq. Minnerunngit-
sumik danskit naalakkersuisa
nunat inuii pillugit isummer-
nerat, nunat tamat suliniu-
taannut tunngatissagaanni.
Allamut sangulaarta. Thu-
lemi sakkutooqarfiliornerup
nalaata missaani inuit Cana-
dami Baffin-ip Qeqertaa-
neersut Quebec-ikkillu avan-
naaneersut issittup avannaar-
suanut nuutsinneqarput, tassa
nunaqarfiit nutaat marluk,
Grise Fjord aamma Resolute.
Canadap naalakkersuisui
paasiniaatitsisimapput, eq-
qartorneqartut ILO-p isuma-
qatigiissutaa kiisalu nunat ta-
mat isumaqatigiissutaat
maanna atuukkaluarpata
(taamanimi atuutinngillat)
qanoq kinguneqarsimassa-
galuarnersoq. Siunertaavoq
eqqarsaatigineqassasoq, taa-
matut politikkikkut aalaja-
ngerneq qanoq kinguneqarta-
riaqarnersoq, maannalu Ca-
nadami naalakkersuisut taar-
siiffigineqarnissamik piuma-
saqarneq kissaatigisatullu pi-
sortatigoortumik utoqqatser-
toqarnissaa eqqarsaatigaat.
Nunat tamat suliniutigini-
artagaa inatsisitiguinnaan-
ngitsoq aammali ileqqoris-
saarnikkut erlinnartuupput,
qallunaallu naalakkersuisui-
sa nunap iluinnaani atuuttus-
satut isummerninnginnis-
saannut tinnersaarisutut ilua-
tinnaateqarluni.
Sorsunneq nillertoq
Thulemi amerikkarmiut sak-
kutooqarfiat sorsunnerup nil-
lertup nalaani pilersinneqar-
poq. Danskit naalakkersui-
suisa Kalaallit Nunaanni a-
qutsisut taamani aalajanger-
nerannut tamanna eqqarsaa-
tigisariaqarpoq. Isumaqarpu-
gut danskit naalakkersuisuisa
nassuerutigisariaqaraat, taa-
mani aalajangernerit, qanor-
luunniit sakkutooqarnermi
politikkip pisariaqartissima-
tigigaluarpagit, maanna nu-
nat tamat nunat inuii pillugit
isumaqatigiissutaannut,
maanna daskit tapersersu-
gaannut tulluutinngilluinnar-
toq.
ILO-mi kiisalu nunat ta-
mat nunat inuii pillugit isu-
maqatigiissutaat tamarmiul-
lutik nunamik annaasaqarlo-
qaraangat taarsiiffiginninnis-
samik piumasaqaateqarput.
Oqaluttuarisaanermi akisus-
saaffimmik nassuerutigin-
ninneq pitsassuussagaluar-
poq, kiisalu Avanersuarmiut
taarsiiffigineqartuuppata
danskit naalakkersuisui nu-
nat inuii pillugit nunanut al-
lanut tatigisaallutik maligas-
siuissagaluarput. Siunner-
suutigissavarput taamatut
taarsiinissaq aningaasaa-
teqarfiliorluni akilerneqar-
nissaa, inuiaqatigiit inuuniar-
nerminni atugassarititamik
pitsanngorsarnissaannut atu-
gassat, Qaanaallu kommu-
nalbestyrelsianit aqunneqar-
luni.
(Allaaserisaq ukioq-man-
na 30. juni Politiken-imi
oqallisissiaavoq).1
HOTELLEJLIGHEDER AKUNNITTARFIMMIK
Skal du til Aasiaat? Aasiannukassavit?
Inissiat akunnittarfiit
nutaallat igaffimmi
atortorissaarutillit, uffarfillit,
fjemsyn-illit, telefonillit,
telefaxiliit il. il. atorne-
qarsinnaapput. Akia
uiioq unnuariu: 520,-
r •
Rengøring • Systue • Flytteforretning • Hotellejligheder
7 00 35
Hotellejlighedernes
mobiltelefon
Rengøringsselskabet
Box 66 • 3950 Aasiaat
Tlf. 4 21 95
Fax 4 29 87
I
Moderne
hotellejligheder med
køkkenfaciliteter, bad,
TV, telefon, telefax
mm. udlejes.
Pris pr. døgn: 520,-