Atuagagdliutit - 06.07.1995, Blaðsíða 13

Nr. 52 • 1995
13
GRØNLANDSPOSTEN
Nuummi missiat nutaat 34-it -
inissaminnik utaqqisut 2.350-it
Nuup Kommuneta aamma Namminersornerullutik Oqartussat inissialiat
40-nik ilaniarpaat
Nuummi inissialiortitemerit Siaqqinnermi ingerlanneqarput.
Sanaartornermi immikkoortoq siulleq julip 17-iani naam-
massissaaq, tullia 1996 pingajuallu 1997-imi naammassis-
sallutik. Inissiat sanaartorneqartussat katillugit 114-iupput,
taakkulu Namminersornerullutik Oqartussani Nuullu Kom-
munea-nit aningaasalersorneqarput.
Boligbyggeriet lige nu i Nuuk foregår på Siaqqinneq. Første
etape står klar den 17. juli, næste etape i 1996 og 3. etape i
1997. I alt vil bebyggelsen så rumme 114 boliger, som
Grønlands Hjemmestyre og Nuup Kommunea har finansie-
ret. (Ass./Foto:Vivi Møller-Olsen).
NUUK(KK) - Namminersor-
nerullutik Oqartussat kom-
munillu inissiaataat suli
Nuummi tattoqisaaffioqaat.
Juli 17-iani Siaqqinnermi
Nuussuarmiittumi inissiat
34-it iserterfigeriaannan-
ngorlutik naammassisus-
saapput, tamatumali saniati-
gut inissiaatileqatigiiffik INI
A/S-imi Nuummiittumi utaq-
qisut allattorsimaffianni nali-
nginnaasumi 2.350-it nalu-
naarsorsimapput, 500-llu i-
neqareeraluarlutik nammi-
neq kissaatigisartik naaper-
torlugu nuukkusullutik nalu-
naarsimallutik.
Kisitsisit taaneqartut im-
minnut ataqatigiinngilluin-
narput, taamaakkaluartorli
ullut atukkagut eqqarsaatiga-
lugit inissialiortitemeq inuia-
qatigiinnut pingaaruteqarlu-
innarpoq.
Inatsisartut arfineq mar-
lunnik mittarfiliortiternis-
samut millionerpassuarnik
atuiniarlutik aalajangerput,
kisiannili sinerissami inissi-
aliortiternissarpasuit land-
karsimit kommuninillu ani-
ngaasalersorneqartussat ani-
ngaasakilliorneq pissutigalu-
gu kinguartinneqartarput.
Utaqqisut
allattorsimaffiat
Inissiaatileqatigiiffik INI-p
Nuummi immikkoortortaani
inissaminnik utaqqisut 2.350-
it nalunaarsomeqarsimapput.
Imaanngikkaluarpoq ila-
qutariit 2.350-it Kalaallit Nu-
naanni illoqarfiit pingaar-
nersaanni inissaqanngilluin-
nartut. Aammattaarmi inuit
sinerissameersut Danmarki-
meersullu Nuummi initaar-
nissaminnik utaqqisut sulif-
feqarfiillu amerlanerusunik
sulisuminnut inissaqartitsi-
umasut tassani nalunaarsor-
simapput.
Ukiamut nalunaarsorsima-
sut tamakkerlutik inissiamik
kissaateqarnertik uppernar-
sartussaavaat, massakkullu
taamaaliorniarunik girokort-
imik 100-kronimik akiliillu-
tik uppernarsaasussaapput.
Taamaalilluni siunissami u-
taqqisut allattorsimaffiani
nalunaarsorneqartarneq utaq-
qinissamut sivikillisaataas-
sagunartumik akeqalersus-
saavoq.
Nuummi inissaminnik u-
taqqisut ikilisarneqassappata
ukiut untritilikkaat nikinneri-
sa tungaannut inissiat ukiu-
mut 100-niit 150-inut amer-
lassusillit sananeqartariaqar-
put. Taamaakkaluartorli ta-
matuma piviusunngorsinnaa-
nera ilimananngilaq.
Ukiuni kingullerni Nuum-
mi inissianik sanaartornis-
samut pilersaarut Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
unitsissimavaat, taamanimi
allaffinni ingerlatsivinnik si-
nerissamut nuussuinissaq ili-
masaarutigineqarpoq, tama-
tumalu kingunerisaanik
Nuummi inissianik inuerut-
toqartalernissaa ilimagineqa-
lerluni.
T aamaattoqanngitsoorpor-
li.
Tamanna peqqutigalugu
Namminersornerullutik O-
qartussat Nuup Kommunea
suleqatigalugu aningaasanik
immikkut ittumik 40-nik
inissialiortiternissamut atu-
gassanik immikkoortitsivoq,
inissialiassallu taakku ukioq
manna aallartinneqareersi-
masussaapput.
Siaqqinneq
Ukiuni makkunani annertu-
nerusumik Siaqqinnermi Pe-
ter Thaarup Høegh-illu Aq-
qutaani inissialiortitertoqas-
saaq.
Inissialiassat katillugit
114-iusut immikkoortunut
pingasunut avitaapput, illor-
suillu pingasunik quleriiusut
illussanik titartaasarfiup
TNT-Aluk Tegnestue-p ti-
tartarsimavai. Illussanik ti-
tartaasartut periaasertik al-
lanngortillugu inissiat tamar-
mik immikkut isertarfeqar-
tussanngorlugit titartarsima-
vai, taamaalillunilu torsuu-
sarsuarni akornutaasartut
pinngitsoorniarsimallugit.
Ini alleq ilaqutariinnut a-
taatsinut illuliatut ilusilerne-
qarput, taakkuli inissianik
quleriinnik marlunnik qaller-
neqarsimallutik. Taamaalil-
lutillu quleriit pingasuupput.
Inissiat alliit soorunami
namminerisaminnik isertar-
feqarput, inissiallu quleriiat
tullii immikkut tummerarsu-
aqarlutik isertarfeqariarlutik
inissiap iluaniit qalialiartar-
feqarput.
Immikkoortoq siulleq
Sanaartornermi immikkoor-
tumi siullermi inissiat 34-it
sananeqarput.
Taakku 80/20-imik taane-
qartartumik aningaasalersor-
neqarput aningaasaliissutis-
sanit katillugit 32 millioner
kroniusussanit Namminer-
somerullutik Oqartussat 25,6
millioner kroninik aningaa-
saliisimallutik aammalu
Nuup Kommunea 6,4 millio-
ner kroninik aningaasaliisi-
malluni.
Sanaartomerit taakku uki-
ut marluk matuma siornati-
gut aallartipput, julillu 17-
iani iserterfigineqariaannan-
ngorlutik naammassisussaal-
lutik.
Suliariumannittussarsiuus-
sinermi suliffeqarfissuit Per-
magreen, Brøndum Grøn-
land, Regnbuen aamma
Grønlands VVS og El sulia-
rinnittussatut toqqarneqar-
put.
Namminersornerullutik O-
qartussat piffissamik inissia-
liortiterfiusussamik sivisu-
nerpaatitsiniarnerminnut i-
laatigut peqqutigaat Dan-
markimiit sanasussanik tiki-
sitsinissap pisariaqartinne-
qannginnissaa. Taamaalillu-
nimi aamma ukiukkut silami
sulisoqartariaqartassanngi-
laq, sannarlutanillu suliaqar-
toqarnissaa pinngitsoorne-
qartussaalluni. Sanasut uper-
naakkut sanaartornerup na-
ngeqqinnissaanut suliassatik
namminneq sannavimminni
piareersarsinnaalissavaat.
Inissialiortiternerujussuup
sivisuumik ingerlanneqarnis-
saata pitsaaqutigisinnaasai
pillugit isummat assigiingit-
sorujussuupput, inuillu amer-
laqisut isumaqarput inissia-
mik ataatsimik sananissamut
ukiut marluk atussallugit
sivisuallaartut.
Immikkoortut tulliat
Sanaartornermi immikkoor-
tumi tullermi inissiat 40-t
sananeqartussaapput, inissi-
allu sananeqarneri immik-
koortumut siullermut arlalit-
sigut assingusuupput.
Aamma sanaartornissaq u-
kiut marlungajaat ingerlan-
neqartussaavoq:Sanaartor-
neq ukiarmi aallartippoq,
inissiallu 1996-imi septem-
berimi iserterfigeriaannan-
ngorlutik naammassisus-
saapput.
Tassanissaaq sanaartorner-
mut aningaasartuutissat
Namminersornerullutik O-
qartussat kommunillu 80-20-
itut agguassavaat.
Sanaartornissat 40 millio-
ner kroninik naleqartussaap-
put, taakkunanngalu Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
32 millioner kroninik ani-
ngaasaliissuteqassapput
kommuni 8 millioner kroni-
nik aningaasaliissuteqartoq.
Suliariumannittussarsiuus-
sinermi suliffissuit KLE-
Byg, Grønlands VVS og El
kiisalu Brøndum Grønland
suliarinnittussatut toqqar-
neqarput.
Immikkoortut pingajuat
Sanaartukkat siuliani taane-
qartut naammasseriarpata Si-
aqqinnermi sanaartortoqaq-
qinnissaa pilersaarutaan-
ngimmat kommunalbestyrel-
simit naammagineqanngilaq.
Nuummi inissialiortitemeq
ukiuni kingullerni annikissi-
mavoq, taamaammallu kom-
munalbestyrelsi Namminer-
sornerullutik Oqartussanut
piumasaqarpoq allanik inis-
sialiortitertoqaqqissasoq.
Inatsisartut maj/junimi a-
taatsimiinnerminni inissiali-
ortiternerup annertusinissaa
pillugu oqallinnerat neriu-
nartoqarpoq, 1995-imullu i-
lassutilut aningaasaliissutit
aappaat oqallisigineqarmat
Nuummi Qaqortumilu inissi-
aliortiternissanut, ukioq
manna aallartereersussanut
immikkoortitsisoqarluni.
Nuummi sanaartomerit
immikkoortuisa pingajuattut
inissiat 40-t Siaqqinnermi
sananeqassapput, Qaqortu-
milu Vestervej-imi aamma
Peter Høeghsvej-imi utoq-
qarnut inissiat qulit sana-
neqassallutik.
Inatsisartut aningaasaleeri-
aaseq 60/40 naapertorlugu
aningaasanik immikkoortit-
sipput, landskarsimiillu katil-
lugit 28,5 millioner kronit
inissianut katillugit 50-inut
aningaasaliissutigineqartus-
sanngorput:1995-imi 4,5
millionit, 1996-imi 14 mil-
lionit aammalu 1997-imi 10
millionit.
Sapaatit akunnerat qaangi-
uttoq Nuummi kommunalbe-
styrelsi aalajangerpoq Siaq-
qinnermi sanaartomerit im-
mikkoortuisa pingajuannut
15 millioner kronit aningaa-
saliissutiginiarlugit.
Sanaartugassat katillugit
2.802 kvadratmeterinik an-
nertussuseqassapput 37,5
millioner kroninillu akeqar-
nissaat ilimanarluni.
Sanaartugassat septembe-
rimi aallartissapput 1997-
imilu upernaakku iserterfige-
riaannanngorlutik naammas-
sissallutik.
Fiskerby ataatsikkut
Kalaallit Nunaanni inissianik
iluarsaassinerit annersaat u-
kiup tulliani upernaakkut
aallartissaaq.
Fiskerby-mi inissiatoqqat
40-t isaterneqassapput inissi-
anillu nutaanik 80-inik taar-
serneqassallutik. Sanaartor-
nerup marlunnut immikkoor-
tinneqarnissaa pilersaarutaa-
simagaluarpoq, ullumikkulli
pilersaarutit malillugit ataat-
sikkoortussanngorput. Ta-
manna inatsisartut kinguller-
mik ataatsimiikkamik aalaja-
ngerpaat aningaasallu pisari-
aqartinneqartut immikkoor-
tillugit.
Iluarsaassinerit sanaartor-
nerillu 60/40 naapertorlugu
aningaasalersorneqassapput.
Namminersornerullutik O-
qartussat katillugit 51,5 mil-
lioner kroninik aningaasaliis-
saaq, kiisalu Nuup Kommu-
nea 30 millioner kronit sin-
nerlugit aningaasaliissalluni.
Isaterinerit sanaartorneril-
lu katillugit 80 millioner kro-
nit missaanni akeqartussaap-
put, kiisalu Adolf Jensens-
vej-ip aqqusernit angallaffio-
qisut, tassa ' 400-vejen-ip
aamma Aqqusinersuup paar-
laffiinut anillariaata allan-
ngortinneqarnissaa aningaa-
sanut taakkununnga ilan-
ngunneqarlutik.
Pilersaarutit novemberimi
Namminersornerullutik O-
qartussanit kommunimillu
akuerineqariaannanngorlutik
piareernissaat ilimagineqar-
poq. 1996-ip aallartinnerani
Fiskerby-mi ineqartut tamar-
mik nuutsinneqassapput,
inissiaatileqatigiiffiullu INI-
p inissinneqarnissaat qulak-
keereertussaavaa. Tamatuma
kingornagut inissiatoqqat a-
jornerit isaterneqassapput,
1996-imilu upernaap ingerla-
nerani sanasut aallarteriaan-
nanngussallutik.
Inissiat siulliit 1997-imi
iserterfigineqariaannanngor-
lutik naammassissapput ki-
ngulliillu 1998-imi naam-
massissallutik.
Fiskerby-miut utissapput
Fiskerby-mi ineqartut uteq-
qinnissaminnut salliutinne-
qarsinnaannginnertik maa-
laarutigisimavaat.
Tamannalu tunngavigalu-
gu borgmester Agnethe Da-
vidsen suliniuteqarpoq. Maj/
junimi inatsisartut ataatsimi-
innerani borgmesteri erseq-
qissaavoq inissianik iluarsa-
assinissaq pissutigalugu ine-
qareersut uteqqinnissamut
salliutinneqartariaqartut.
- Attartortut ukiorpassuar-
ni inissiaqarfik taanna najor-
simavaat, taamaammallu
soorunami puigukkerfigisi-
massallugu. Kiisalu inissiat
aserfallassimaqisut najuga-
qarfigereersimagamikkik i-
nissiat pitsaasut najugaqarfi-
ginissaat periarfissaqarfigin-
ngikkunikkik soorunami ma-
miatsaatigissavaat.
Ineqarnermut ataatsimiiti-
taliap siulittaasoq Jonathan
Motzfeldt siuttorarlugu Ag-
nethe Davidsen-ip tunngavi-
lersuutigisai toqqammaviga-
lugit inatsisartut ukiamut a-
taatsimiinnissaanut inissia-
nik attartomeq pillugu inatsi-
sartut peqqusuutaanut allan-
nguutissamik siunnersuute-
qarpoq, taamaalilluni inissia-
nik iluarsaassisoqartillugu i-
neqartutoqqat uteqqinnis-
saannut periarfissinniarne-
qarlutik.
Inissiaatileqatigiit
Piginneqatigiilluni inissialiat
soqutigineqarpallaarunnaari-
artorput.
Ukioq manna piginneqati-
giilluni inissiaatillit peqati-
giiffii pingasuupput.
Piginneqatigiilluni inissi-
aatillit peqatigiiffianni »Kis-
saviarsuk«-mmi ilaasortat i-
nissianut qulinut isertereer-
put, ukiullu nikinneranni pe-
qatigiiffiit marluk, »Appa«
aamma »Ullut« inissianut
qulinut iserteriaannanngor-
tussaapput.
Siorna upernaakkut inatsi-
sartuni piginneqatigiilluni
inissiaatillit peqatigiiffiisa
»Appa«-p aamma »Ullut«
realkredit-imit taarsigassarsi-
sarfinnit itigartinneqartut pil-
lugit oqallittoqangaatsiar-
poq. Taarsigassarsisarfiit taa-
mani isumaqalersimapput pi-
ginneqatigiilluni inissiaatit
Kalaallit Nunaanni amerli-
vallaartut, taamaalillutillu si-
ornatigumut naleqqiullugu
qularnaappallaarunnaarsimal
lutik.
Siornatigut maleruagassat
naapertorlugit piginneqati-
giilluni inissiaatillit peqati-
giiffianni ilaasortat sanaar-
tornermut aningaasartuutit 7
procentiinik aallarniuteqar-
tussaapput, kiisalu Nammi-
nersornerullutik Oqartussat
kommunilu immikkut ani-
ngaasartuutit pingajorarteru-
taannik aningaasaliissuteqar-
tussaallutik. Aningaasat sin-
neri 26 1/3 procentiusut real-
kredit-imit taarsigassarsisar-
finnit taarsigassarsiarineqar-
tussaapput.
Periaaserli taanna unitsin-
neqarsimavoq, piginneqati-
giiffinnilu marluusuni ilaa-
sortat oqilisaanniarlugit u-
pernaaq inatsisartunut ilaa-
sortat inissititerlutik ataatsi-
miinneranni iluarsiisoqar-
poq.
»Appa«-ni aamma »Ullut«
-ni ilaasortat nammineerlutik
7 procentimik aningaasaliip-
put. Nuup Kommunia 20
procentimik aallarniuteqar-
poq, soorlumi 80/20 naaper-
torlugu taamatut aningaasa-
liisoqartartoq. Namminersor-
nerullutik Oqartussat 46 2/3
procentimik aningaasaliissu-
teqarpoq, tamatumalu sania-
tigut realkredit-imit taarsi-
gassarsisarfiit aningaasaliis-
sutissaralui 26 1/3 procentiu-
sut aningaasaliiffigalugit.
Namminersornerullutik O-
qartussat taamaalillutik ani-
ngaasaliisuupput, sanaartor-
nerulli naammassinerani ani-
ngaasaleeqqinnissaq qanor-
luunniit iliorluni periarfissar-
siorfigineqartussaavoq.