Atuagagdliutit - 25.07.1995, Side 13

Nr. 57 • 1995
13

GRØN-
Mittarfittaassat siulliit
sisamat aallartisameqalerput
Maniitsumi Aasiannilu mittarfiit aqqusinissaat
§p ataasinngorneq 7. august suliariumannittussarsiuunne-
qassapput
Mittarfiit illutassaat isikkumikkut assigiittussaagaluarlutik angissutsimikkut assigiinngiijaas-
sapput. Uummannami mittarfissaq mikinersaasussaagaluarluni, illutassaa angisuujusussaa-
voq. Silap ajomera peqqutigalugu ilaasut ingerlaqqissinnaanngitsut timmisartullu inuttaat
unnuisinnaassapput.
Terminalbygningerne til de kommende lufthavne bliver skåret over samme læst, men størrel-
sen varierer. Selv om lufthavnen ved Uummannaq passagermæssigt bliver en af de mindste
lufthavne, bliver terminalbygningen til gengæld stor. Den skal i tilfælde af dårligt vejr kunne
rumme strandede passagerer og flybesætning.
Mittarfiliassat siulliit
NUUK(KK) - Maniitsumi,
Sisimiuni, Aasianni Uum-
mannamilu mittarfiliassat
pinngortitaq pisuulluni assi-
giinngitsorujussuarnik peri-
aaseqarluni sananeqartus-
saapput, taamaakkaluartorli
mittarfiit atortussaalu tamar-
mik assigiittorujussuusus-
saapput.
Taamatut periaaseqarnis-
saq Mittarfeqarfiit iluaqutigil-
luartussaavaat, assersuutiga-
lugumi Aasiaat mittarfianni
qatserisartoq ataaseq Maniit-
sup mittarfiani qatserisartu-
mit ataatsimit taarsemeqari-
aannaassaaq.
Aamma tamanna Grøn-
landsfly-p iluaqutigisussaa-
vaa, timmisartortartummi mit-
tarfmnut assigiinnik ilusilin-
nut atortulinnullu mittartus-
saapput.
Piffissamut pilersaarut
Mittarfiliassat sisamat sa-
naartorneqarnissaannut pif-
fissamut atugassamut piler-
saarutit piareersimalerput.
Aallaqqaammut aqqusemit
4 meterinik silissuseqartut
sanaartorneqassapput, mit-
tarfissallu inissinneqaifissaa-
ta tungaanut sananeqassallu-
tik.
Mittarfissat illutassaasalu
eqqaat asfaltilersorneqaler-
pata aatsaat aqqusinissat as-
faltilersorneqassapput.
Taamaalillunimi entrepre-
nørit maskinarsuisa oqimaat-
sut aqqusernit aqqutigeqat-
taarlugit manngertisereersi-
massavaat.
Maniitsoq
Maniitsumi mittarfimmut aq-
qusinissaq augustip arfineq
aappaani suliariumannittus-
sarsiuunneqassaaq.
Aqqusineq 500 meterinik
takissuseqassaaq, aqquser-
ngullu Ungusiviup kimmut
tallissutigissallugu. Aqquser-
niassaq septemberip aal-
laqqaataata missaanni aal-
lartinneqassaaq kiisalu 1. juli
1996-imi naammassereersi-
massalluni.
15. juni 1996-imi mittarfil-
iassaq suliariumannittussar-
siuunneqassaaq, qaammallu
ataaseq qaangiuppat suliassat
aallartinneqassallutik.
Maniitsup nunataata ma-
niilappallaarnera pissutaallu-
ni qaartiterisoqassaaq, qaar-
sorlu 540.000 kubikmeteri-
nik annertussusilik piiame-
qassalluni. Piiagassaq anner-
toqaaq, Sisimiuni qaartiter-
neqartussap marloriaatigalu-
gu Aasiannilu piiagassap si-
samariaatingajaanik anner-
tussuseqarluni.
Maniitsumi mittarfissaq
mittarfiliassanit, I. oktober
1999-imi naammassereersi-
masussanit sisamaasunit ki-
ngullersaalluni naammassisi-
masussaavoq.
Sisimiut
Decemberip 15-iani Sisimiu-
ni mittarfissamut aqqusnis-
saq suliariumannittussarsi-
uunneqassaaq.
Aqqusemiassaq Kangerlu-
arsunnguup illua-tungaati-
goortinneqartussatut piler-
saarutigineqaqqaaraluarpoq,
tassungali taarsiullugu Ka-
ngerluarsunnguaq ikaarlugu
ikaartarfiliortoqartussan-
ngorpoq. 4 meterinik silissu-
silimmik ikaartarfiliortoqar-
nissaa pilersaarutaaqqaaralu-
arpoq, massakkulli Sisimiut
kommuniat suliamut akuliut-
tussanngorpoq.
Sisimiut kommuniat illo-
qarfiup mittarfiup tungaanut
allilerneqarnissaanik piler-
saaruteqarpoq, taamaammal-
lu ikaartarfiup 6 meterinik si-
lissuseqamissaa piumasarisi-
mallugu. Ikaartarfiup sililli-
neqarnerata akissaata affaa
4,7 millioner kroniusoq Sisi-
miut komminiata akilertus-
sanngorpaa.
Aqqusineq 4 kilometerinik
silissuseqartussaq 1. februar
1996-imi aallartinneqassaaq,
kiisalu 1. juli 1997-imi naam-
massineqarsimassalluni.
15. februar 1996-imi mit-
tarfik suliariumannittussarsi-
uunneqartussaavoq qaam-
mallu ataaseq qaangiuppat
suliassat aallartinneqartus-
saallutik. Mittaifissap ilaa i-
maani nunniunneqassaaq.
Sisimiuni mittarfissap
qaartiterneqarnerani piiar-
neqartut 270.000 kubikmete-
riusut nunniornermi malin-
nullu illersuutissatut sapusi-
ornermi atorneqassapput.
Aasiaat
Aasianni mittarfiliassaq au-
gustip arfineq aappaani suli-
ariumannittussarsiuunneqas-
saaq.
Suliassat septemberip al-
laqqaataata missaani aallar-
tinneqassapput, aqqusinerlu
1. juli 1996-imi naammasse-
reersimasussaalluni. Aqqusi-
neq 1.150 meterinik takissu-
seqassaaq, massakkulli 170
meterit siulliit aalisakkerivit-
taaq killoqqullugu kangimut
sananeqareerput.
Mittarfiliassaq 15. juli
1996-imi suliariumannittus-
sarsiuunneqassaaq, suliassal-
lu qaammat ataaseq qaangi-
uppat aallartinneqassallutik.
Suliassat ilaattut qaqqaq
qaartiterlugu 150.000 kubik-
meterit piiarneqassapput.
Aasianni mittarfissaq 1.
oktober 1998-imi timmisar-
tunit siullernit tikiffigineqar-
sinnaalereersimassaaq.
Uummannaq
Uummannami mittarfissaq
Uummannap illoqarfiata eq-
qaaniissanngilaq, Nuussuar-
mili Qaarsut eqqaanniissallu-
ni.
Uummannamut Uumman-
namiillu angalasussat heli-
kopteri Bell 212 atorlugu as-
sartomeqartassapput. Ukiuk-
kut qimussiussisoqartassaaq
sikukkullu taxanik angallas-
sisoqartassalluni, aammat-
taarlu aasakkut imaatigut a-
ngallattarnissaq periarfissa-
qanngitsoomavianngilaq.
Mittarfissaq Qaarsut eq-
qaanni sananeqartussaammat
taamaallaat sissap tungaanut
isorartunngitsumik aqquser-
niortoqartussaavoq.
Tamatumunngali taarsiul-
lugu mittarfimmi inissiisar-
filiortoqassaaq, ilaasut silar-
lunnerani ingerlaqqissinnaa-
junnaartut unnuisarfigisin-
naasaannik. Qaarsut eqqaani
mittarfissaq namminerisami-
nik innaallagissiorfeqassaaq
imeqarfeqassallunilu.
Mittarfiliassaq 15. august
1996-imi suliariumannittus-
sarsiuunneqassaaq, suliassal-
lu qaammat ataaseq qaangiu-
teriarpat aallartinneqassallu-
tik. Qaarsut eqqaanni mittar-
fissaq ujaraqqersugaassaaq,
kiisalu I. oktober 1998-imi
naammassereersimassalluni.
Qaartiterisoqassanngilaq,
kisiannili sioqqanik marrar-
nillu ujarattalinnik 110.000
kubikmeterinik manissarne-
qassalluni.
Tassa Kalaallit Nunaanni
sanaartukkat annersarisas-
saasa immikkoortussaat siul-
leq.
Immikkoortut tulliat Qa-
qorumi, Paamiuni Uperna-
vimmilu suliarineqassapput.
NUUK(KK) - Mittarfittaar-
nissat ukiorpaalunngulersu-
nik Kalaallit Nunaanni oqal-
lisaasinnarlutik iliuuseqarfi-
gineqalerput.
1900-kkunni Kalaallit
Nunaanni suliassatut anner-
paatul oqaatigineqartartut
Maniitsumi Aasiannilu sep-
tembarimi aallartissapput, u-
kiorlu 2002-mi Qaqortoq,
Paamiut Upemavillu kingul-
lersaassallutik.
Mittarfissat arfineq mar-
luusut katillutik 1.078 millio-
ner kroninik akeqassangatin-
neqartut, siulliit 1995-imit
1999-imut sanaartorneqas-
sapput, siulliillu tassaapput
Maniitsoq, Sisimiut, Aasiaat
aamma Uummannaq, tuliilu
1996-imit 2002-mut saneqar-
tussat tassaapput Qaqortoq,
Paamiut aamma Upernavik.
Mittarfiit sisamat 800 me-
terinik takissuseqassapput,
Grønlandsfly-p DASH-7-in-
niinut naammattut. Mittar-
fiilli tamarmik 1.000 aamma
1.200 meterinut tallineqar-
sinnaallutik, - siunissami
timmisartunut piumasaqaatit
naapertorlugit.
Inatsisartugut ukiarli ataat-
simiikkamik nunatsinni arfi-
neq marlunnik mittarfilior-
nissaq akueraat, aatsaalli 23.
maj naalagaaffiup mittarfinni
nakkutilliisoqarfiata angal-
lannermut ministerip Jan
Trøjborg-ip atsiorneratigut a-
kuersinera takkuppoq.
Taamaalillutik inatsisartut
mittarfiit arfineq marluusut
pillugit inatsisiliartik 9. juni
akuerisinnaanngorpaat.
Aqusernit pingasut
Piumassuseqameq aqqutissi-
uussisarpoq.
Mittarfiliorfissallu tikinni-
assagaanni aqqusineqartaria-
qarput.
Mittarfeqarfiit sanaartor-
nermut immikkoortortaa Ma-
niitsumi Aasiannilu mittarfiit
tungaannut aqqusinissat suli-
ariumannittussarsiuuppaat,
tamannalu pissalluni Nuum-
mi augusti arfineq aappaan-
ni.
Sanaartugassat milliardi-
nik naleqartussat ilimagine-
qartutut soqutigineqaqaat.
Neqeroornissamut najoq-
qutassat suliffeqarfinnut aq-
qaneq marluk Maniitsumi
aqqusinniornissamut atugas-
sat nassiunneqarsimapput,
Aasiannullu 16-init.
Sisimiuni mittarfimmut
aqqusinissaq 15. december
suliariumannittussarsiuun-
neqassaaq, Uummannami
mittarfissaq aqqusinniorne-
qartussaanngilaq Nuussuar-
mi nunaqarfiup Qaarsut eq-
qaannut inissinneqartus-
saammat.
Mittarfiit sisamat
Aqqusinniortoqareerpat mit-
tarfissat sanaartorneqalissap-
put.
Mittarfeqarfiit sanaartor-
nermut immikkoortortaata
majip naalernerani sulif-
feqarfiit, kisimiillutik suleqa-
teqarlutilluunniit suliarinnis-
saminnut soqutiginnittut taa-
matut suliaqarsinnaaneran-
nik piukkunnarnersut paasi-
niarlugit aggersarneqarsi-
mapput.
Piukkunnaateqamermut up-
pemarsaanissaq 27. juli-mut
killeqarpoq, mannali tikillugu
suliffeqarfiit 35-t nunani uku-
naneersut: Norge, Danmark,
Island, Kalaallit Nunaat aam-
ma Canadameersut najoqqu-
tassanik nassinneqarsimapput.
Augusti naalerpat Mittar-
feqarfiit suliffeqarfiit mittar-
filiorfissanik takuniaatissa-
vaat.
Tamanna pereerpat 1996-
ip ingerlanerani suliariuman-
nittussarsiuussisoqassaaq.
Inatsisartut mittarfiliortit-
sinissat akuerinerini piuma-
sarisimavaat sapinngisamik
nunaqavissut sulisorineqas-
sasut. Taamaattumik suliffe-
qarfiit naatsorsuutigisinnaan-
ngilaat akikinnermik neqe-
rooruteqarunik suliarinnin-
nissanut akuerineqarsinnaas-
sallutik, imaassinnaammat a-
kikinnerup tulliata nunaqa-
vissunik sulisoqarnerusin-
naalluni uppemarsarsinnaa-
gaa.
Piareersarneq
Mittarfiilli qaarsunut imaalit-
siaannaq inissinneqarsin-
naanngillat.
Tamanna eqqarsaatigalugu
Mittarfeqarfiit sanaartornis-
sanut aqutsisoqalersimavoq.
Pisortaq Steffen Ulrich-
Lynge aamma ingeniørit Leif
Ravnbæk aamma Mike
Høegh Nuummi mittarfimmi
inissisimapput, kiisalu inge-
niør Jørgen Raae Andersen
København-imi inissisimal-
luni.
Sanaartornissanut aqutsi-
soqarfik suliassanut ataasiak-
kaanut Kalaallit Nunaanni il-
lunik titartaasartut ingeniør-
illu siunnersuisartut ikiorti-
serisimavaat.
Suliffeqaarfiit marluk Ram-
bøll, Hannemann & Højlund
aamma Nielsen & Rauchen-
berger, ukiorpassuamik nu-
natsinni sulinikut, suliffeqar-
fimmik siunnersuisarfimmik
nutaamik, MITTA-mik taa-
guuserlugu, Nuummi allaffe-
qarfilimmik aallartitsisimap-
put, mittarfissanut siullemut
sisamanut apeqqutinut tun-
ngasunik suliarinnittartussa-
mik.
MITTA imminut pisussaa-
tissimavoq suliassami 80
procentii suliassanut immik-
kut ilisimasaqarfiusussanut
suliffinnit nunatsinneersunit
pissarsiarisarniarlugit.
Ilisimasat
atorneqassapput
MITTA-p saniatigut Mittar-
feqarfiit sanaartornermut a-
qutsisoqarfiata suliffeqarfiit
siunnersuisartut mittarfiit il-
lutassaannut Masanti kiisalu
innaallagissamut tunngasu-
nut Sarfaa ikiortiserisimavai.
Aammalu ingeniørit
Nuummeersut SON aamma
NunaConsult Maniitsumi
Aasiannilu mittarfiliornissa-
nut qangali ikiortisiarineqar-
simasut, sapinngisamik pisa-
riaqartillugu peqataatittarni-
arpaat.
Taamaattumik ilisimasat
mittarfinnik taakkuninnga
arfineq marlunnik sananer-
mut atatillugu pissarsiarine-
qartussat nunatsinniiginnar-
tussaapput.
Mittarfeqarfiillu qulakkiis-
savaat, mittarfinnik ataasiak-
kaanik suliarinninnemi misi-
littakkat allani atorneqarsin-
naanissaat, taamaalillutik
mittarfinnik ataasiakkaanik
suliarinninnemi suleriaasis-
sanik nutaanik nassaartomi-
aqattaarnissat pinngitsoor-
sinnaallugit.
Kalaallit Nunaanni nalitsinni sanaartukkat anginersaat Mit-
tarfeqaifiit taamatut ilisarnaasersimavaat. Piffissami takkut-
tussami Mittarfeqarfiit TV-kkut takutitassiaarannguani suli-
assat ilisaritittassavaat.
Grønlands Lufthavnsvæsen har fået lavet dette logo til
»Århundredes anlægsopgave« i Grønland. I en række spots i
TV i den kommende tid vil Grønlands Lufthavnsvæsen præ-
sentere projektet.