Atuagagdliutit - 19.03.1996, Blaðsíða 10
10
Nr. 22 • 1996
a^a^'c/^/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Inuissuaq toquvoq
Eigil greve Knuth, in. 8. august 1903, toq. 12. marts 1996
Eigil Knuth 92-nik ukioqarluni toquvoq.
Eigil Knuth er død 92 år gammel (Ass./foto: Søren Madsen).
All. Claus Andreasen
Pingasunngormat ullaakkut
telefoni sianermat ima kaler-
rinneqarpunga: Eigil toqu-
voq! Kina Eigil pineqamer-
soq aprissallunga tunngavis-
saqanngilanga, ataasiinnaa-
vormi: Eigil Knuth, Køben-
havnimi najugalik, Kalaallit
Nunaannik uummammiulik,
pingaartumillu Peary Land-
imik asannittoq.
Nalunaarut tupaatiginngil-
ara. Utoqqakasiuvormi (92
1/2-inik ukiulik), peqqiillior-
tareerlunilu. Taamaakkaluar-
toq taama kalerrinneqamissa-
ra piareersimaffiginnginnak-
ku eqqaaniummik piareersi-
masuuteqanngilanga. Ukiuni
kingullemi eqqarsartarpunga:
toqunnginnerani eqqaanium-
mut tunngavissannilluunniit
allanniarit. Kisianni inooru-
sussuseqarluarmat eqqaaniu-
tinik aallartitsinissannut pif-
fissaasorisimanngilanga. Pi-
samertulli pissutsit qanoq i-
ngerlassanersut nammineq
aalajangiiffigai.
1976-imi Kalaallit Nunaan-
ni itsamisarsiomeq ilannguf-
figaara, pinngitsuugassaan-
ngitsutullu ateq Eigil Knuth
naammattoorpara, kisianni
aatsaat ukiualunnguit qaangi-
ummata naapippara. Nalun-
ngereerpara uumagaluarluni
iluartuutitaasoq aammalu as-
sigiinngitsorujussuamik isu-
maqarfigineqartartoq. Ima-
luunniit eqqumiigineqartar-
toq. Suliani pillugit ataqqisaa-
voq, isertuunneqarsinnaan-
ngilarlu qerleruttuugami ute-
riitsuullunilu aammalu immi-
nut pingaartippallaartarami
inuit sivikitsumik sivisuumil-
luunniit imminit nigortittarsi-
mammagit.
Iluartuutitaq
Inuk taanna pillugu oqaluttu-
arpassuit malillugit ilimagi-
lerpara Eigil inuttut ilisimane-
qarluartutut allatut ittuusoq,
kisiannili marluulluta kamaa-
tivissorsimanngisaannarpu-
gut. Isumaqatigiinngissinnaa-
sarpugut piffissallu ilaani at-
taveerussinnaasarluta, kisian-
ni immitsinnut attaveqarfi-
geqqittarpugit, naapeqqittar-
luta ilaannilu Eigil oqaluk-
kusuleraangat suliffinni a-
ngerlarsimaffinnilu telefoni
sianertarpoq. Qaqutiguinnaq
oqaloqatigiinnermik taane-
qarsinnaasumik oqaloqatigiit-
tarpugut, Eigil-immi oqaluun-
nermut aquttarpaa pisussallu
aalajangertarlugit. Ilaquttakka
ataasiaannarlugit naapissima-
galuarlugit apeqqutigiuartar-
pai, sulerinersut ajunnginner-
sullu paasiniartarlugit. Alla-
nik soqutigisaqameq ilunngu-
nartoq, inuissuarmut tassunga
ataannartoq. Eigil-ip erlinnar-
tuuterpassui aammalu eqqu-
miitsuliomermik, nipilersor-
nermik oqaluttuarisaanermil-
lu pingaartitsinera uani ilan-
ngunnagit suleqatigineranut
tunngasuinnaat eqqartussa-
vakka.
Siullermeerlunga Nunatta
Katersugaasiviani qanillugu
suleqatigaara. Eqqumiitsuli-
ortutut sulinerani. Tunumiut
kiataat tikillugit assilillugit
qiperugai, 1936-37-mi Am-
massalimmi sanaarisimasai
arlallit Namminersomerullu-
tik Oqartussanit pisiarineqar-
put. »Aqqut ajomannginneq«
atorlugu Tunuliarsimavoq:
Kitaaniit inuit pingasut ilaga-
lugit sisoraatinik sermersuaq
napillugu ikaarsimapput.
Ammassalimmut tikitsiaan-
narluni qiperugassani aatsaat
tiguai, tamatumalu kingoma-
gut atortut nassiussimasani a-
torlugit illuliorluni. Ukiuni
tulliuttuni illumi tassani tunu-
miut assilillugit qiperuisaqat-
taarpoq. Qiperugai ukiorpas-
suarni Københavnimiitinne-
qareerlutik 1983-imi Nuum-
mi saqqummersitassanngor-
lugit Namminersomerullutik
Oqartussat pisiarineqarlutik
Kalaallit Nunaannut oqqun-
neqarput. Qiperukkat tikiun-
neqarmata qanoq ilillutik saq-
qummersinneqarnissaannut
innersuussutinik arlalinnik
takkussuuttoqarpoq.
Eigil Knuth-ip
ataqqinninnera
Kingomagut Eigil ammaaner-
siomermut tunniussinermullu
peqataassalluni tikippoq. Saq-
qummersitsinissarput kusa-
nartutut isumaqarfigaarput,
kisiannili Eigil isumasioqqa-
anngitsoorparput. Aaqqis-
suussineq tamangajalluin-
narmi kukkuvoq! Qaammaq-
qusersomeri kukkupput, inip
qalipaataa kukkuvoq, qipe-
rukkat inissititerneqarneri
kukkupput allarpassuillu kuk-
kullutik. Tamatumani eqqu-
miitsuliortoq Eigil Knuth ki-
simi oqalunngilaq. Inulli i-
nunnik qiperuillu assilisima-
saminik ataqqinnilluartoq a-
sanneqisorlu oqaluppoq. Inuit
eqqumiitsuliortullu akunner-
minni pissuserisimasaat ilan-
ngulluni ersittussaavoq. Im-
minnut nuannarisimagunik
sanileriissapput - qiperui-
nermi atortorineqartut immin-
nut tulluussimappata. Pissut-
sit taamaattut takuniaasup
malugivallaarsinnaanngikka-
luarai eqqumiitsuliortuanut
pingaaruteqarluinnarput. Ka-
laallit ataasiakkaanut kalaal-
linullu tamanut ataqqinninne-
ra tammanngisaannarpoq.
Aammattaarlu saqqummer-
sitsinerup ammameqamerani
Rasmus Lyberth-ip erinarsor-
nissaa Eigil-ip isumassarsia-
raa. Saqqummersitsineq taan-
na Eigil-ip nuannaringaarlugu
eqqaajuartarpaa.
Ilisisarisimalereerlugu Ka-
laallit Nunaanni itsamisarsi-
ortameq pillugu oqaloqatigii-
loortalerpugut, qallunaatsiaal-
lu pingaartilluinnarlugit oqal-
lisigisarpai. Pingaartumik Ki-
taani qallunaatsiaat, 1930-ik-
kunni suliaqarfigisimasani pi-
ngaartillugit eqqartortarpai,
1945-milu Kapisillit kujataa
pisuffigingaatsiarsimavaa, ta-
maaniinnerminilu pingaaru-
tilinnik pissanganartunillu
nassaartorluni. Kisianni an-
nertuunerpaamik suliaqarfigi-
saa allarluinnarmiippoq, Tu-
nup Avannaarsuaniilluni.
80-ikkut aallartinneranni
Avannaani Tunumilu Nuna
Eqqissisimatitaq pillugu A-
taatsimiititaliami sulinerani
taarserpara. Nuna eqqissisi-
matitaq ilisimasaqarfigival-
laanngilara, taamaammallu
apersorlugu saaffigikulasar-
para. Tamatuma kinguneri-
saanik oqallisingaatsiartarpu-
gut.
Angerlarsimaffiata
aappaa
Eigil-immi angerlarsimaffiata
aappaa tassaavoq Kalaallit
Nunaata Tunua pingaartumil-
lu avannaa - immaqaluunniit
oqarluaannaraanni; ilisima-
sassarsiorfini »Brønlunds-
hus« sanagamiuk Københav
angerlarsimaffiata aappariler-
paa. Isumaa malillugu nuna
eqqissisimatitaq soqutival-
laanngilarput, taamaammallu
isumaqarfigaatigut pingaar-
titsinerusariaqartugut. Ilaan-
nikkut paasinartarpoq nuna
tamanna inunnit immikkut
ilisimasassarsiortunit - ajor-
narpallu eqqumiitsuliorusut-
tunit - taamaallaat tikinneqaq-
qugaluaraa. Nunami eqqissi-
simatitami takornariaqameq:
tamanna nuannarinngilluin-
narpaa, aammalumi tamanna
pillugu isumaqatigiillualin-
ngisaannarpugut.
Eigil-ip Tunumi ilisimasas-
siornera 1935-mi aallartip-
poq, taamani franskit ilisima-
sassarsiomerannut Courtauld-
ekspedition-imut ilaalluni, ki-
sianni aatsaat 1938-imi
»Dansk Norgrønlands Ekspe-
ditionen«-imut ilaalluni nam-
miniivilluni ilisimasassarsiu-
lerpoq. Taanna naalisarlugu
taasarpaat: »Mørkefjord-eks-
peditionen«. Ilisimasassarsi-
ortut allallu ilagalugit Tunumi
Dove Bugt-imukarput, Ger-
mania Land-imilu Hvalrosod-
den-imi piniariartarfitoqqap
ungasinngisaani Mørkefjord-
stationen napparlugu. Illu suli
napavoq, aserfallassimaqaar-
li. Qimussimik ilisimasassar-
siortut tassanngaanniit avan-
namut ingerlaartarput. Ilulis-
saniit Eli Kristiansen ilagalu-
gu avannamukaaramik Ant-
arctic Bugt 81°N-ip missaa-
niittoq anguaat, kisiannili
nappaalaneq silarlullu peqqu-
tigalugit utertariaqalerlutik.
Ilisimasassarsiorneq taanna
taagamikku »... Danmark-
Ekspeditionen eqqaaniarlu-
gu« tunngavissaqarluarput.
Angalanerminni aqqutaat i-
ngerlaffigaat suliaqarfiisalu
ilarpassui aqqusaartorlugit,
Eigil-illu Danmark-Ekspedi-
tionen-ip suliarujussui ataq-
qilluinnarpai. Isumaqarporlu
ukiuni kingullemi suliat taak-
ku ilaginnameqarpallaartut,
qimusseqatigiit 1-imi anga-
laqataasut ilisimasassarsior-
nerminnilu katersarisimasaat
eqqarsaatiginagit alianaralu-
artumik toqunerat kisimi
sammineqarpallaarmat.
Danmark-Ekspeditionen-
imi angalasutulli misissugas-
sanik assigiinngitsunik kater-
sipput, Eigil-illu itsamisarsiu-
utut suliassat isumagai. Ino-
qarfikorpassuarnik nassaar-
poq, nalunngilaalu sumiiffiit
nassaarfigisani misissuiffigi-
neqarunik pissarsiaqarfiusin-
naasut. Kisianni ilisimasas-
sarsiorneq sorsunnersuarmit
unitsitallanneqarpoq. Knuth
allanik ilaqarluni 1939-imi
Danmarkimiit aallarpoq, ilisi-
masassarsioqataasalu ilaat
qimataapput, kingusinneru-
sukkullu Tunumi sakkutuunut
sakkulisartunut ilanngullutik:
Sirius-patruljen.
Knuth 1947-mi ilisimasas-
sarsiortunut amerlanerusunit
peqataaffigineqartunut ilaaq-
qippoq: »Dansk Pearyland
Ekspedition 1947-50«, anga-
laneralu taanna Dansk Peary-
land Ekspeditioninik taaguu-
teqartillugit angalasamerpas-
suinut aallamiutaavoq. Tim-
misartorsuarmik Catalina-
mik Zackenberg aallaavigalu-
gu taquassanik atortussanillu
Peary Land-imut assartuip-
put, ilisimasassarsiorfillu
»Brønlundshus« Brønlund
Fjord-imi sananeqarpoq.
1948-mi ilisimasassarsioqati-
giit timmisartuunneqarlutik
tassunnaanneqarput, tamatu-
malu kingoma Eigil Knuth
illumi marloriarluni ukiivoq,
ilisimatuullu ilagisartagai
taarseraapput. Peary Land-
imi itsamisarsiomini aallul-
lualerpaa, 70-ikkut tikillugit
ingerlattuarlugu, kingorna-
gulli akuttuallaanngikkalua-
mik ukiut kingulliit tikillugit
ilisimasassarsiorfik omigariu-
arsimallugu.
Ukiuni tulliuttuni Brønlund
Fjord-ip sineriaa tassan-
ngaanniillu Midsommerøer-
ne-p sineriaa sinerlugit, sine-
riak avalleq sinerlugu, Hyde
Fjord-ip ilorpiaa sinerlugu,
tassanngaannillu Hall Land
Ellesmere Island-ilu itivillugit
Thule-p eqqaani Nuulliit tikil-
lugit nassaassarsiortuarpoq.
Itsarsuaq eskimuutoqqat ujaa-
siffigiuarpai. Aammami nas-
saarai. Illukut inoqarfiusima-
sullu tulleriiarlugit nassaari-
ortorpai. 1948-mi itsarsuaq
eskimuutoqqat illukuat siul-
leq Detaterrasse-ni Brønlund
Fjord-ip paavaniittumi nas-
saaraa. Tamatumunnga peqa-
tigitillugu Kalaallit Nunaata
itsarsuaq oqaluttuarisaanera-
nut tunngasut, itsamisarsiuut
nassaarisimasaat soqutigine-
qalerput, taamaalineranili pi-
soqaassusaat ilisimaneqan-
ngillat.
Oqaluttuarisaaneq ukiu-
nik 3000-nik kinguarpoq
1954-imi tupaallaataasoq tus-
arliunneqarpoq: Københavni-
mi laboratoriami Kulstof-14
atorlugu pisoqaassusiliiniar-
nermi misissukkat Kristusip
inunngomera ukiunik 2.000-t
missaannik pisoqaassuseqar-
tut paasineqarpoq. Taamaalil-
lunilu Kalaallit Nunaata oqa-
luttuarisaanerani nassaanut
pisoqaanersanut naleqqiullu-
gu ukiunik 3.000-nik pisoqaa-
nerusunik nassaartoqarpoq.
Taamatuttaaq Kitaaneersunik
pisoqaassusiliisoqarpoq, taak-
kulu massakkut Saqqaq-kul-
turitut ilisimavagut. Eigil-ip
Avannaani nassaat imatut taa-
kuuteqartippai: Independen-
ce-kulturi, kulturillu piso-
qaassusaat assigiinngitsut
marluummata Independence
I- imik aamma Idependence
II- mik taaguuserpai. Itsami-
sarsiuut ilisimaligaat tunnga-
vigalugit taaguutit taakku al-
lanngortinnissaannut tunnga-
vissaqaraluartoq taaguutit
taakku suli atuupput. 1948-
50-imi angalanermini umiaq
ilisimaneqarluartoq Herlufs-
holm Strand-imi nassaaraa.
Piloorluni nassaani taanna ili-
vitsuutillugu, aammalu umia-
aratoqqat qamutitoqqallu
500-t aallaavigisaminnut as-
sartorpai, tassanngaanniillu
Københavniliaallugit.
1954-imiit 1983-iminut u-
kiut 30-it missaanni ingerla-
nerani Avannaani itsamisarsi-
omeq pillugu arlalinnik saq-
qummersitaminik allaaserisa-
qarpoq, taakkulu ullumikkut
sumiiffimmut tassunga paa-
sissutissatut atorneqarput.
Aammattaarlu Eigil Knuth-ip
sulineranut ataqqinnillunga
oqamsuppunga suliarisimasai
ullumikkut ilisimasat naaper-
torlugit aaqqiffigisariaqarma-
ta.
Ilisimasassarsiomera inger-
laannarpoq, ukiullu ingerla-
nerani qaqutiguinnaq Dove
Bugt, uterfigissallugu kissaat-
igiuarsimasani omittalerpaa.
1987-imi Eigil-ip Dove Bugt-
imut ilisimasassarsioriartomi-
arluni ilaseraanga. Taamani
84-inik ukioqarluni suli a-
ngallaarippoq, tammaarsi-
maffimmilu inuunequp aqun-
nissaa aaqqissuunnissaalu aa-
lajangersimalluinnartumik pi-
nissaa isumaqarfigalugu. Ila-
mi allaat angalaqataasut ilaat
Eigil-ip inissisimaneratut in-
nammannginnami tupermit a-
nisitaavoq, Eigil-illi nassue-
mtigemsunngilluinnarpaa tu-
peq sivingajaamut nappame-
qarsimammat, taamaammallu
kussarluni innagasariaqartus-
saammat.
Ukiut untritilikkaat
ataatsit oqaluttuassartaat
Angalanitsinni nassaarfitoq-
qani takoqqippai, Tunumilu
angalaamerput puiguinaallu-
innaipoq, pitsaanerpaamik ili-
simasortaqarlunga angalasin-
naagama. Allaanngivippoq
suna tamaat tikissimavaa nu-
nallu oqaluffigisaraa, aamma-
lu nunami Oqaluttuarisaaneq
akisualersippaa. Kingusinne-
msukkut qaammatip missaani
tupersimaaqatigaara. Tuper-
miinnitsinnilu qimussertartu-
toqarsuup tupermiutoqarsuul-
lu misigisimasai malugisin-