Atuagagdliutit - 13.08.1996, Page 9

Nr. 62 • 1996
9

GRØNLANDSPOSTEN
Sulisitsisunut akissut
- Isummat eqqunngitsut uteqqinnerisigut
ilumoorneruiersinnaanngillat, Inuussutissarsiornermut,
Angallannermut Pilersuinermullu pisortaqarfimmi
immikkoortortami pisortaq Jens Hesseldahl,
ilanngussami matumani allappoq
Sanaartugassat mittarfittavinnut attuumassuteqarmgitsut iswnaqatigiissutit naapertorlugit
mmaqavissut suliffiutaannit suliarineqartussaapput.
Anlægsopgaver, der ikke har med landingsbanerne at gøre, skal efter aftale udføres af her-
boende selskaber/konsortier.
Ole Ruud, Kalaallit Nunaanni
Sulisitsisut Peqatigiiffianni
direktør, sisamanngornermi
1. august AG-mi isummani
arlallit saqqummiuteqqippai,
mittarfiliortiternissanut sulia-
rinnittussarsiuussinernut tun-
ngasut. Isummalli eqqunngi-
tsut uteqqinnerisigut ilumoor-
nerulersinnaanngillat.
Sanaartornermut inat-
sisip akuerineqarnerani
Inatsisartut siunertatut
tunngaviligaat qulak-
keemiarlugit suut tamaa-
sa iliuuserineqarput
Sulisitsisut direktøriat imaan-
neragaavoq
Mittarfeqarfut Sanaartortitsi-
viat aamma Naalakkersuisut
inatsisinik qatangiinnaasut,
suliarinnittussarsiuussinerni-
lu nunani allamiut sulijfeqar-
fiutaat inatsisinik unioqqutit-
sillutik peqataasut«.
Eqqunngilluinnarpoq! Naa-
lakkersuisut ilungersorlutik
qulakkeerniarsimavaat, sana-
artornermut inatsisip aqunne-
qarnerata ingerlanneqarnis-
saanut tunngaviunissaa Inat-
sisartut inatsimmik akuersi-
gamik siuneratarisaat. Sa-
naartornermut ingatsisip a-
qunneqameranut tunngasunik
apeqquteqartoqameri tamaasa
- soorlu Sulisitsisut Peqati-
giiffiannit, Naalakkersuisut
siunnersuisartunik avataa-
neersunik pissarsiortarput si-
unnersomeqartarlutillu. Siun-
nersuisartut avataaneersut
uppemarsartarpaat sanaartor-
nermut inatsimmik aqutseria-
aseq isornartorsiorneqarsin-
naanngitsoq. Namminersor-
nerullutik Oqartussat aqutsi-
soqarfiata ilisimasaqarfigin-
ngilaa sulisitsisut arlaannaal-
luunniit annaasaqarsimasoq.
Taamaattumi tunngavissa-
qanngilaq taarsiisariaqaler-
nissamut akisussaaffik eqqar-
saatersomerinnakkut apeqqu-
serneqartoq oqallisigissallu-
gu-
Nunat allamiut sulif-
feqarfii suliarinnittus-
sarsiussinemut peqataa-
nermikkut inatsisinik
unioqqutitsinngillat
Nunat allamiut suliffeqarfii
suliarinnittussarsiussinernut
ingerlanneqareersunut inat-
sisinik unioqqutitsillutik pe-
qataasimanngillat, soorlu Ole
Rud aamma Kalaallit Nu-
naanni Sulisitsisut Peqatigiif-
fiata taamaanneraraa. Inatsi-
sartut sanaartornermut inat-
simmik suliarinninnermini si-
unertaraa nunat allamiut sulif-
feqarfiutaat suliarinnittussar-
siussinernut peqataaqqune-
qassasut. Tamatumunnga tu-
nuliaqutaavoq ingerlatseqati-
giiffiit neqerooruteqartut a-
komanni piviusumik unam-
milleqatigiinnissaat qulak-
keerneqassasoq, kiisalu qu-
lakkeerinissamut pingaartin-
neqarpoq ingerlatseqatigiiffiit
amerlassutsimikkut naam-
mattut aqutsisoqarnikkut pi-
sariaqartumik piginnaassuse-
qartut, ingerlatseqatigiiffiillu
taakku mittarfiliornernik
naammassinnissinnaanissa-
minnut aningaasaqarnikkut
pisarialimmik piginnaassuse-
qassasut.
Suliarinnittussarsiussinemi
ingerlanneqareersuni ingerla-
tseqatigiiffiit neqerooruteqar-
tut arlaannaalluunniit sulia-
rinnittussarsiussinernut tun-
ngaviullutik najoqqutaassat
pillugit naammagittaalliutinik
saqqummiussisimanngillat.
Suliarinnittussarsiussinerillu
ingerlanneqarnerat namma-
gittaalliuutigineqarsimanngi-
laq akerliliisoqarsimananilu.
Tamatumunnga ersiutaa-
voq, ingerlatseqatigiiffiit isa-
maqannginnerat suliarinnit-
tussarsiussinerit inatsisinik u-
nioqqutitsilluni ingerlanne-
qarsimasut!
»Soqqusaatsumik
aqutsineq«.
Ole Rud Grønlandsposten/-
AG-mut oqarpoq,
Sulisitsisut Peqatigiiffiat inat-
sisit tunngavigalugit isununa-
minnik illersuipput, taamaali-
ornikkulli »allajfissornikkut
aqutsineq soqqusaatsoq unit-
sissinnaasimanngilaat«. Isu-
maqartoqarportaaq, suliarin-
nittussarsiussinerni ingerlan-
neqareersuni isumaqatigiis-
sutaareersut »unioqqutinne-
qangaatsiarsimasut«.
Namminersomerullutik oqar-
tussat aqutsisoqarfiat suliap
ingerlanneqamera tamaat Su-
lisitsisunik oqaloqatiginnin-
nissamut ammajuarsimavoq.
Qaangiissutaasinnaasut isu-
maqatigiiffiusinnaasut tama-
tigut ujartorneqarsimapput.
Suliarinnittussarsiussinemi
najoqqutassat suliarineqarput
Sulisitsisut Peqatigiiffiat isu-
maqatigiinniarfigereerlugu;
angusallu kingusinnerusukkut
peqatigiiffimmit isumaqati-
gineqarput. Tamakku saniati-
gut suliarinnittussarsiuussi-
nerit tamaasa sioqqullugit na-
joqqutassat immikkuullaris-
sut tamaaasa Sulisitsisunut
isummerfigisussanngorlugit
nassiunneqartarsimapput.
Tassa tamanna Ole Rud-ip
taasaa »soqqusaatsumik aqut-
sineq«! Isumaqatigiissut isu-
maqatigiissutaavoq, suliallu
ingerlannera tamaat aqutsiso-
qarfik isumaqatigiissutit ma-
lillugit iliuuseqartarsimavoq.
Inuussutissarsiorsinnaa-
nermut allagartat immik-
koortortaqalemissallu
pillugit isumaqatigiin-
nginneq.
Ole Rud isumaqarpoq inuus-
sutissarsiorsinnaanermut alla-
gartat tunniussuineq kiisalu
immikkoortortaqalernissanut
apeqqutsit isumaqatigiinngin-
nemut pingaamerusutut aalla-
aviusut, kiisalu Sulisitsisut
aamma Naalakkersuisut aala-
jangersakkat assigiinngilluin-
nartumik nassuiaatissaqartik-
kaat.
Tamatumunnga tunngatil-
lugu oqaatigineqaannarsin-
naavoq, aalajangersakkat nas-
suiarnissaal isumaqatigiin-
ngissutigineqarneri tamaasa
Naalakkersuisut avataanit si-
unnersortissanik pissarsior-
tarmata. Tamatigorluinnarlu
siunnersortit avataaneersut
aalajangersakkat tunngaviga-
lugit aalajangiisarsimanemut
tunngaviusut aallaavigalugit
nassuiarneqarnerini Naalak-
kersuisut isumaqatigisarmati-
g't-
Namminersornemllutik o-
qartussat aqutsisoqarfia apeq-
qutit eqqortumik suliarineqar-
nissaannut pisussaatitaavoq,
tamatigullu taamaaliortarpoq.
Allaavorli nassuiaateqamerni
Sulisitsisut Peqatigiiffiat isu-
maqataasannginnera. Imaan-
ngilarli Sulisitsisut Peqatigiif-
fiata isumaa eqqortuusoq,
Namminersornerullutillu O-
qartussat aqutsisoqarfiat inat-
sisit unioqqutillugit aqutsi-
soq.
Inatsisinik
tunngavissaqarluartoq
Ole Rud isumaqarpoq qallu-
naat sulisitsisuisa sanaartor-
nernillu inatsisilerituui isuma-
qartut Sulisitsisut inatsisinik
tunngavissaqarluartut. Nam-
minersomerullutik Oqartussat
ilisimanngilaat Sulisitsisut su-
liffeqarfiutilli imaluunniit i-
natsisilerituut sorliit isumma-
nik pissarsiffigisimaneraat.
Sisimiuni ikaartarfiliomis-
saq suliarinnittussarsiuunne-
qareermat Nuna-konsortiet
naammagittaalliuteqarpoq.
Tamanna tunngavigalugu
Namminersoernerullutik O-
qartussat aqutsisoqarfiat er-
seqqissumik nassuiaateqar-
poq; nassuiaammi ersersinne-
qarpoq kattusseqatigiit naam-
magittaalliuutaat isumaqati-
gineqanngitsoq. Mittarfilior-
nissat sanaartugassaapput an-
nertoorujussuit, taamaattu-
millu pissusissamisoorpoq
peqataasut tamarmik aalaja-
ngikkanut isumaqataasin-
naanngimmata, tamannaan-
narlu tunngavigalugu kikkut
tamarmik aningaasatigut so-
qutigisaat tamaasa eqqarsaati-
gineqarsinnaanngimmata.
Inuit perorsarsimasut
Ole Rud AG-mi oqaaseqar-
poq, isumaqarsimagaluarluni
Sulisitsisut Peqatigiiffiata
»inuit perorsarsimasut« isu-
maqatiginiarsimallugit.
Uppernarsarsinnaavarput
taamaattuusut!
Taamaattumik aamma eq-
qumiiginarpoq Ole Rud-ip
aamma Sulisitsisut Peqatigiif-
fiata tusagassiuutit isumaan-
nik ingerlaavartumik tunio-
rarmatigit, isumaqarlutik
Namminersomerullutik Oqar-
tussat aqutsisoqarfiata sanaar-
tomermut inatsimmik inioq-
qutitsiuartut, Inatsisartut inat-
simmik akuersigamik siuner-
taat ilanngunneqarlutik.
Eqqortuusoralugit isummat
utertaqattaarnerisigut ilu-
moornerulersinnaanngillat,
aamma tusagassiuutitigut
saqqummiussorlugit. Taa-
maattumik Namminersorne-
rullutik Oqartussat isumaat
malillugu eqqumiiginarpoq,
tusagassiuutit inatsisinik uni-
Sisamanngornermi I. au-
gust AG-p ilannguppaa Su-
lisitsisut Peqatigiiffianni di-
rektør Ole Ruud-ip oqalo-
qatiginera, peqatigiiffik
mittarfiliortiternissani suli-
arinnittussarsiuussinernut
tunngasut pillugit arlaleri-
arluni naammagittaalliorsi-
mavoq. Aaqqissuisut paa-
serusuppaat sulisitsisut qa-
noq isumaqarnersut sulia-
rinnittussai'siussinerit tulle-
riaaginnarlutik naammas-
sineqaqattarmata, isumaqa-
tigiissutit atsiorneqaqattaar-
tut, naak aqutsinikkut iliuu-
serisimasat suli iluarsine-
qanngitsut.
Allaaserisami oqaatsit a-
tomeqartul ilagaat soriar-
sinnaannginneq, inatsisit
qatangiinnarneqartut, soq-
qusaatsumik aqutsineq, u-
nioqqutitsinngaatsiarneq a-
peqqusemeqartullu ilagaat
Sulisitsisut Peqatigiiffia i-
nunnik perorsarsimasunik
illuatungeqamersoq.
Inuussutissarsiornermut
angallannermullu pisorta-
qarfiup allaffiata pisortaata
Jens Hesseldaltl-ip tamanna
nakeriallaatigaa, taamaattu-
mik AG-mut ilanngutaqar-
V____________________________
oqqutitsineraajuartut, suliap
ingerlanera tamaat eqqumii-
ginartumik tunuarsimaartut,
paasiniassallugu Namminer-
somerullutik Oqartussat suli-
aqamerminni kukkussuteqar-
simanersut uppemarsartinni-
arlugu imaluunniit taamaan-
nginnerartinniarlugu.
poq, aaqqissuisulli isumaat
malillugu apeqqutinik alla-
nik saqqummersitsiinnar-
poq, pitsaanerusumillu aki-
neqarsinnaallutik illuatu-
ngeriit naapitsikkaanni.
Jens Hesseldahl-ip ataatsi-
meeqataanissi kissaatigin-
ngilaa. AG-milli oqaloqati-
ginninnissaminut akuersi-
voq, inatsisileriffiullu pi-
sortaa Tine Truelsen ataat-
simeeqataavoq.
Oqaloqatigiinnerup na-
laani paasinarsivoq Jens
Hesseldahlip sulisitsisunut
akissutai (torersumik oqaa-
tigalugu) pisimasunik ta-
makkiisumik eqqortut arla-
litsigut eqqunngitsumik
saqqummiussimagai. Taa-
maattumik sisamanngor-
nermi aviisimi saqqummi-
ussinitsitut iliorniarluta aa-
lajangerpugut, tassani al-
laaserineqarpoq suliarinnit-
tussarsiuussinerni periutsit
namminersomerullutik o-
qartussanut akileraartartu-
nullu qanoq ajoqutaalersin-
naatigisut.
Jens Hesseldahlip taman-
ni isumaqatigaa, oqaannar-
porli ajoqutaalersinnaan-
ngitsoq. Tamatumali AG-
Taamaattoqarsimagaluar-
pat Sulisitsisut Peqatigiiffiata
taamaassoralugu isumaat aa-
saq manna Grønlandsposten
aqqutigalugu sivisuumik i-
ngerlanneqarsimassanngikka-
luarput.
mik paasisitsinissamut
naammanngilaq. Pingaartu-
mik tassani aviisip nalilii-
neratut Tine Truelsen-ip
AG isumaqatigimmagu.
AG nakkaannarpoq
Naak sisamanngornermi i-
sornartorsiuinerit nammi-
nersomerullutik oqartussa-
nit oqaaseqaateqarnissaq
pissusissamisuussagaluar-
toq, Jens Hesseldahl-ip tal-
limanngomermi 2. august
ilanngunniakkatut allaaseri-
sani naqinneqarnissaa
kaammattuutigaa. Taman-
nalu oqallinnermut taassu-
ma ilanngussariliuk, naallu
aviisimi sammineqartunut
kingullemut qanoq pingaa-
ruteqartiginersut paasisin-
naanngikkaluarlutigu kis-
saatigisaanut nakkaannar-
pugut. Imaanngilaq ilan-
ngussaa pitsaasutut isuma-
qarfigigatsigu, takutiinna-
rusupparpulli oqallinnerni
ilanngutassanik suugalua-
nulluunniit ammasuugatta.
Taamaakkaluartoq siu-
nissami ilanngunniakkat i-
ngasappallaat suli itigartis-
sinnaanerannut piginnaa-
tippugut.
Jens Hesseldahlip akissutaa
kinguaattoortoq pillugu
Ilanngutaq »Sulisitsisunut akissut« AG-mut
tunniunneqarpoq tallimanngornermi 2. august,
naqiterneqarnissaalu peqqutaalluni aatsaat
sisamanngornermi 8. august
ilanngunneqarsinnaalluni. Ilanngunniakkamut
taarsiullugu AG apeqqarissaarpoq
ASS7 FOTO: VIVI MØLLER-OLSEN