Atuagagdliutit - 07.11.1996, Síða 9

Nr. 87 • 1996
9
GRØNLANDSPOSTEN
Inatsisartut snescooterinut akerliusut
Nalunaarutit nutaat, snescooterinut killilersuutaasussat takkutingajalerput
NUUK(KK) - Inatsisartunit
31-iusunit snescooteriutillit
amerlavallaarsimagunanngil-
lat. Ukiakkut ataatsimiinner-
mi naammasseqqammersumi
snescooterit isomartorsiome-
qangaatsiarput.
Avatangiisinut naalakker-
suisoq Marianneq Jensen,
Siumut, piffissami matumani
illoqarfiit nunaqarfiillu ava-
taanni snescooterinik angala-
sameq pillugu nalunaarusior-
poq, kiisalu piniamermut naa-
lakkersuisoq Paaviaaraq Heil-
mann, Siumut, inuussutis-
sarsiutigalugu saniatigooralu-
gulu pinialuttartut snescoote-
rinik angallateqamerat pillu-
gu nalunaarusiorluni.
Ullumikkulli oqaatigineqar-
sinnaanngilaq Marianne Jen-
sen-ip aamma Paaviaaraq
Heilmann-ip nalunaarusiaat
qanoq sakkortutigissanersut.
Snescooterimmi Kalaallit Nu-
naanni snescooteriinnanngillat.
Kujataani savaatillit avin-
ngarusimalluinnartuni naju-
gallit snescooterinik iluaqute-
qarluartuupput. Inuppassuit
sunngiffimminni snescooterit
qaqqani angallatigalugit ator-
tarpaat. Sisimiunit avannaa-
nut qimuttoqarfiusuni sne-
scooterit qimussinut taarsiuk-
kiartuinnarput.
Taamaammallu sumiiffim-
miit sumiiffimmut sriescooter-
it ajomartorsiutaaneri allan-
ngorartuupput. Sumiiffiit i-
laanni nunamut aserorsaa-
taapput. Sumiiffiit ilaanni
sunngiffimmi pinngortitamiit-
tartunit, soorlu sisorartartunit
isumaqatigineqanngillat. A-
vannaani qimussinut sakkor-
tuumik unammillertuupput.
Taamaamat snescooteriliul-
luni imaannaasimassanngilaq.
Killilersuisoqassaaq
1970-ikkut naaneranni motor-
cykelitulli snescooterit iner-
teqqutigineqalivinnavianngil-
lat, kisiannili pinngortitap
illersorneqamissaanut ataatsi-
miititaliap aamma aalisarner-
mut, piniamermut nunaleri-
nermullu ataatsimiititaliap
taamatullu inatsisartuni partiit
tamarmik snescooterit qatsul-
luinnarpaat.
Taamaammat qularutissaan-
ngilluuinnarpoq nalunaarutit
nutaat qanorluunniit isikkoqar-
lutik atuutilernerisi-gut sne-
scooterinik atuisinnaaneq killi-
lersomeqangaatsiammaartoq.
Snescooterit aallaaniamermut
piniarnermullu atomeqartut
eqqugaanerpaassapput, tama-
tumanissaarli sunngiffimmi
qaqqanut angalaartartoq kil-
lilersuiffigineqarumaarpoq.
Kalaallit Nunaata avannaani Tunumilu qimussit
snescooterertartullu akerleriipput.
I Nord- og Øst grønlund er der en konflikt mellem
hundeslæderne og snescooterne.
Snescooterit akerlerineqamerat
marlunnik tunngaveqarpoq
Avatangiisit piniarnerlu snescooterinik killilersuinermi tunngaviupput
NUUK(KK) - Inatsisartut
snescooterinut akerliunerat
marlunnik tunngaveqarpoq:
Avatangiisit aamma piniar-
neq aallaaniamerlu tunngavi-
galugit politikerit kissaateqar-
put snescooterit killeqartinne-
qangaatsiarlutik ingerlanne-
qarsinnaassasut.
- Kalaallit Nunaanni sne-
scooterit atugaanerat pillut
ukiuni kingullemi sakkortuu-
mik oqallittoqarpoq. Oqallin-
neq taanna ulduni kingullemi
sakkortusiartorsimavoq, nalu-
nanngitsumik snescooterit a-
merliartornerat aammalu a-
ngineruleriartomerat sukka-
nerujussuarmillu ingerlasin-
naaleriartornerat ilaarlugu,
avatangiisinut naalakkersui-
soq Marianne Jensen, Siumut,
oqarpoq.
- Tamatuma peqatigisaanik
qimussit atugaaneranni assar-
tuuteqarnikkut malittarisaqar-
neq soomnami nungukkiar-
torpoq, tassami qimussit ul-
lormut ingerlasinnaasaat sne-
scooterit nalunaaquttap akun-
nera ataasiinnaq ingerlasin-
naasarmassuk. Tamanna tek-
nikikkut siuariartomertut paa-
sineqarsinaavoq, tamakkuli
snescooterit isumaqarfiginar-
put nunamut, naasoqamermut
uumasunullu pitsaanngitsu-
mik sunniuteqartut, inuppas-
suit pinngortitamik nuannaa-
rutiginninnissaat ilanngullu-
gu, Marianne Jensen oqarpoq.
Taamaammat naalakkersu-
isut, inatsisartut upemaakkut
ataatsimiinnerminni inner-
suussuteqarnerat tunngaviga-
lugu snescooterit illoqarfmni
nunaqarfinnilu aammalu pin-
ngortitami atugaanerat pillu-
gu ersarissunik maligassiui-
soqamissaa kissaatigaat.
Sorpassuit
Kissaateqamermili akimmif-
fiuginnarpoq oqartussaasut
pingasut akuunerat: Kommu-
ni, Namminersornerullutik
Oqartussat naalagaaffillu.
Kommunalbestyrelsip nu-
naminertanik atuinissamut
malittarisassat pilersaarutillu
naapertorlugit illoqarfimmi
nunaqarfinnilu, taamatullu
taakku eqqaanni nunaminer-
tat ineriartortitassat atorne-
qarsinnaasullu akuersissute-
qarfigisinnaavai.
Nunali taakku avataaniittoq
naalakkersuisut, atuisinnaa-
nermut nalunaaruteqartartut
akisussaapput.
Aamma illoqarfiit iluanni
angallannermut inatsit qallu-
naat naalagaaffiata suliassa-
qarfigaa.
Angallannermut ministeri,
Jan Trøjborg, Socialdemokra-
tiet, piffissami matumani ula-
pittorujussuummat ministeri-
aqarfiata naalakkersuisut sne-
scooterinik atuinermut sukan-
nemerusunik atuutsitsisoqa-
lernissaq pillugu kissaataat
isummerfigisinnaanngilaa.
Taamatullu ministeriaqarfi-
up nunatsinni snescooterinik
atuisinnaanermut aalajanger-
sagassat allat, soorlu nalu-
naarsuineq, nummerpladiler-
suineq, ukiunut killissarititaa-
sut ingerlatsisinnaanermullu
allagartat, sukkassusissatut
nipiliorsinnaanermullu killili-
ussat isummerfigissallugit
piffissaqarfiginngilai.
Kiisalu Kalaallit Nunaanni
politimesterip nunani avan-
narlemi nummerpladit assi-
giinngitsut snescooterinut mi-
silittaatissatut pissarsiarisima-
vai.
Akuerisaaniit
inerteqqutinut
Aammattaaq avatangiisit
Namminersornerullutik Oqar-
tussat suliassaqarfigaat, taa-
maalillutillu pinngortitami
snescooterinik angallanneq
inatsisiliuussinnaallugu.
Massakkut avatangiisinik
illersuinermut inatsisartut
peqqussutaanni 1988-imeer-
sumi inatsisit naapertorlugit
nunaannarmi sunilluunniit
angallateqarluni angallanneq
inerteqqutaanngilaq.
Eqqissisimatitsinermut A-
vatangiisinullu ataatsimiitita-
liap, siulittaasoq Jonathan
Motzfeldt, Siumut, siuttoralu-
gu tamanna sukannernerusu-
mik malittarisassiuuppaa, a-
taatsimiititaliallu oktoberip
sisamaani ataatsimiinnermi
kingorna oqaatigaa nunaan-
narmi angallanneq tunngavi-
atigut inerteqqutigineqalis-
sasoq.
Tamatumanilu pineqartoq
allarluinnaavoq, snescooteri-
nut killiliisorujussuusussaq.
Eqqissisimatitsinermut A-
vatangiisinullu Ataatsimiitita-
liap siulittaasuata Jonathan
Motzfeldt-ip tamanna nassui-
aateqarfigaa:
- Avatangiisinut pinngorti-
tamullu tunngassuteqartut
aammattaaq siunissami pit-
saanerpaamik ineriartortin-
neqarnissaannut periarfissii-
soqartariaqarpoq, tassa illo-
qarfiit nunaqarfiillu killeqar-
fiisa avataanni sumiikkaluar-
tumiluunniit snescooterinik
angallanneq inerteqqutigalu-
gu - tamatumanili atortussa-
nik, taquassanik aalisakkanil-
lu assartuinerit pinnagit.
Ataatsimiititalialli aallaa-
vigaa sumiiffinni eqqissisi-
matitaasuni snescooterinik a-
ngallanneq tamarmi inerteq-
qutigineqassasoq.
Peqqinnissamut, Avata-
ngiisinut Ilisimatusamermul-
lu Pisortaqarfik nalunaarusiu-
leruttorpoq. Nalunaarusior-
nermi kommunit suleqatigil-
luinnarneqassapput, taa-
maammallu maleruagassiat
kommunit pisariaqartitaat
kissaataallu malillugit allan-
ngorangaatsiarsinnaallutik -
minnerunngitsumik qimussit
snescooterillu akerleriinnerat
eqqarsaatigalugu. Tamatuma
kingorna kommunit nalunaa-
rusiaq nutaaq pilersaarusior-
nerminni tunngavigissavaat,
tamatsinnut naammaginartu-
mik aaqqissuussissallutik.
Nalunaarusiap qaqugu
naammassisinnaanissaa nalu-
narpoq, kisiannili piffissami
matumani angumerineqarsin-
naassalluni.
Piniameq tamarmi
ilaatinneqarpoq
Aammattaaq naalakkersuisu-
nut ilaasortaq Paaviaaraq
Heilmann, Siumut, qisuariaa-
teqarpoq.
Upernaaq snescooterit o-
qallisigineqamerat tunngavi-
gaa, tassanilu inatsisit putoq-
quffigisinnaasaat ataaseq er-
sersinneqarpoq. Inuussutis-
sarsiutigalugu piniartut sne-
scooterinik atuisinnaanerat
naalakkersunit tamakkiisu-
mik nakkutigineqarpoq, sani-
atigooraluguli piniartut aali-
sartullu snescooterinik atui-
sinnaanerat nakkutigineqan-
ngilaq.
Taamaammat Paaviaaraq
Heilmann ukiakkut ataatsi-
miinnermi piniameq aallaani-
arnerlu pillugit inatsisartut i-
natsisissaannik nutaarluinnar-
mik saqqummiussivoq, tassa-
nilu inuussutissarsiutigalugu
saniatigooralugulu aallaani-
artartut qanoq iliuuseqarsin-
naanerat ilanngunneqarpoq.
- Naalakkersuisut pingaar-
tippaat piniameq aallaaniar-
nerlu tamarmi nungusaataan-
ngitsumik ingerlanneqassa-
soq, soorlumi inuussutissarsi-
utinik ingerlataqarfiusuni pi-
sussutsinik uumassusilinnik
suliaqarfiusuni tamanna tun-
ngavigineqartoq, Paaviaaraq
Heilmann oqarpoq.
Ersiutit assigiinngitsut
Inatsisartut aalisamermut, pi-
niamermut nunalerinermullu
ataatsimiititaliaata inatsisis-
satut siunnersuut suliarisima-
vaa.
Ataatsimiititaliap Sisimiuni
Maniitsumilu aalisartut pini-
artullu peqatigiiffii, ilaatigut
snescooterit qimuttoqarfiit a-
vataanni piniamermut atome-
qamerannut isummanik tusar-
niaaffigisimavai. Peqatigiif-
fiit taakku snescooterit atorlu-
git Kangerlussuup eqqaani
ukiuunerani umimmanniar-
tarnermik 1993-imili misi-
littagaqalerput.
Sisimiuni qimmeqarfiusu-
mi aalisaitut piniartullu sne-
scooterit atorlugit piniartar-
neq akerleraat. Maniitsoq
qimmeqarfiunngilaq, tassani-
lu aalisartut piniartullu sne-
scooterit Kangerlussuup eq-
qaani ukiuunerani umimman-
niarnermut atorneqartarnis-
saat ajorinngilluinnarpaat.
Taakku akissutaat sineris-
sami kommunit ataasiakkaat
soqutigisaasa assigiinnginne-
rinut takussutissaalluarput.
Maleruagassat
sukanganerusut
Aalisamermut, piniamermut
nunalerinermullu ataatsimiiti-
taliaq »sukatsisunut« ilaavoq.
Ataatsimiititaliaq isumaqar-
poq snescooterit piniamermut
aallaaniamermullu atomeqar-
tariaqanngitsut.
- Taamaattoq piniamermut
aallaaniamermullu tunngatil-
lugu kommuni taamaaliornis-
samut periarfissiisumik ma-
leruaqqusaliorsimappat aat-
saat, snescooteri atorneqar-
sinnaavoq pisanik tunineqa-
reersimasunik tunitsiviit nu-
naqarfiillu akomanni aamma-
lu nunaqarfht illoqarfiullu a-
kornanni assartuinermut,
ataatsimiititaliap siulittaasua
Siverth K. Heilmann, Atassut,
oqarpoq.
- Ilanngullugu kommunit
snescooterit atornissaannut
immikkorluinnaq ittunut, si-
kut silallu pissusai eqqarsaati-
galugit akuersissuteqarsin-
naasariaqarput, uisanartumik
pisat annaanniarneqassappa-
ta. Tamanna pisariaqartinne-
qarneruvoq arfanniarnermi
aammalu aarrit piniameqar-
tamerat pillugu nalunaarum-
mi.
Aalisamermut, Piniarner-
mut Nunalerinermullu Pisor-
taqarfiup naatsorsuutigaa na-
lunaarutissaq tulliani ukior-
nissaanut naammassisisin-
naassallugu.
Jerusalaap
piuneerussaanera
NUUK(KK) - Pinngortitap
illersorneqarnissaa pillugu
ataatsimiititaliap siulittaa-
suata Jonathan Motzfeldt-
ip, Siumut, nunatsinni sne-
scootereqamerup pitsaaqu-
tai ajoqutaalu nassuiarami-
git tunuarsimaanngilaq.
Siullermik nuannersoq:
- Teknikikkut atortoris-
saarutit allat assigalugit
snescooteri nunatsinni inui-
aqatigiinni inuit ilaannut
annertuumik iluaqutissaa-
lersimavoq. Tamatumani
eqqarsaatigaagut savaatillit
avinngarusimallutik naju-
gaqartut angallassassanik
annertuunik naammassinia-
gaqartariaqartartut. Aamma
eqqarsaatigaarput nunatta
ilarujussuani sikuusartumi-
ittuni nioqqutissanik angal-
lassineq.
Taava nuanniitsortaa:
- Tamatumali peqatigi-
saanik snescooteri illoqar-
finni avaanngunarluinnar-
tumik tujomiinartumillu ni-
piliortitsisuuvoq aammalu
nunatsinni avannaarsuani
issittumi inissisimasumi
nunap ilarujussuini nunata-
kitsuusuni avatangiisinut
perloqqussutaalluni.
- Nuna, naasui uumasui-
lu, kiisalu inupparujussuit
nunatsinni pinngortitamik
avatangiisitsinnillu alianaa-
qisunik nuannaarutiginnil-
luinnamerat snescooterimit
ajoqusemeqartarpoq.
Palasilu Jonathan Motz-
feldt miserratiginninngilaq:
- Inatsisartut periarfissa-
qaiput pinngortitami Jeru-
salaap piuneerussaaneratut
ittunik pisoqarsinnaanera
killilersussallugu.
Jerusalems
ødelæggelser
NUUK(KK) - Formanden
for Landstingets Frednings-
og Miljøudvalg Jonathan
Motzfeldt, Siumut, lægger
ikke fingrene imellem, når
han skal beskrive fordele
og ulemper ved snescooter-
ne i Grønland.
Først det søde:
- Som så mange andre
tekniske hjælpemidler er
snescooteren en stor hånds-
rækning for visse grupper i
von samfund. Det gælder
for fåreholderen, der bor
afsides med megen trans-
portarbejde at klare for
dagen og vejen. Det gælder
for varetransporten i de
islagte områder i store dele
af vort land.
Så det sure:
- Men samtidig er sne-
scooteren en svøbe, dels
som en støjgene i bebygge-
de områder og dels som en
forbandelse for miljøet i
mange jordfattige områder
i vort arktiske klima.
- Jordbund, vegetation og
dyreliv samt mange men-
neskers inderlige glæde ved
vor dejlige natur og miljø
lider skade som følge af
kørsel med snescooterne.
Og præsten i Jonathan
Motzfeldt fornægter sig
ikke:
- Landstinget har nu fået
mulighed for at sætte
grænser for de mulige Jeru-
salems ødelæggelser i natu-
ren, forårsaget af snescoo-
terne.