Atuagagdliutit - 18.02.1997, Blaðsíða 7

Nr. 13 ■ 1997
7
GRØNLANDSPOSTEN
- Tutsuiginassuseq apeqqutaavoq
- Tikisitagut-uku qanoq piniarigut, naalakkersuisunut ilaasortaq Marianne Jensen aperivoq
- Peqqinnissaqarfimmi sulisut Nunatsinnut qinnuteqartut
suliassatik akissarsiassatillu pillugit apeqqutigisartagaamik
saniatigut iluarsiissutissatigut apeqqutit aamma
apeqqutigisarpaat, Marianne Jensen oqarpoq. Apeqqutit
tamakku sapinngisamik tutsuiginartunik akerusuppakka.
- Sundhedspersonale, der søger til Grønland, har foruden de
rent faglige og lønmæssige spørgsmål ofte en række spørgs-
mål af mere praktisk karakter, siger Marianne Jensen. Disse
spørgsmål vil jeg gerne svare så ærligt som muligt på.
NUUK(KK) - Nakorsat inis-
saqartinniarnerat peqqutiga-
lugu Nuummi innuttaasut ar-
laannik qinigassinniamissaat
siunertarinngilluinnarpara.
Paarlattuanik tutsuiginarnis-
sara kissaatigaara, sapaatit
akunnerani matumani Køben-
havnimi Århusimilu narkor-
sanik Nunatsinni sulerusuttu-
nik ataatsimeeqateqaleruma.
Peqqinnissaqarnermut naa-
lakkersuisoq Marianne Jen-
sen, Siumut AG-mut taama o-
qarpoq. Oqaaseqarfigaa sa-
paatit akunnerini kingullermi
Nuummi kommunalbestyrelsi
siunnersuummut itigartitsim-
mat, siunnersuutigineqarpoq
Nuummi Dronning Ingrid-ip
Napparsimmavissuani na-
korsiartarfianilu sulisut inissi-
anut, meeqqerivinnut suliffis-
saqamermullu utaqqisorpas-
suit qaangiinnarlugit pine-
qartamissaat.
- Peqqinnissaqarmi sulisut
Nunatsinni sulerusuttut sulia-
mut akissarsianullu tunngasu-
nut apeqqutigisartagaasa sa-
niatigut aaqqiissutissat allat
peqqutigisarpaat, Marianne
Jensen oqarpoq.
- Najugaqarfigeriigaq qi-
mallugu Nunatsinnut nuun-
nissamik aalajangerneq an-
nertoqaaq, tupinnanngitsu-
millu apeqqutigineqartarput
»Sumi najugaqassaagut?«,
»Sunngiffitsinni sulerisassaa-
gut?«, »Qitornagummi?«,
»Uigisaq nuliarluunniit sulif-
fissaqarpa?«.
- Apeqqutit silatusaartut, i-
luamik akiuminaatsittakkagut.
Iluarsiineq
- Nalunngilluinnarpara inissi-
at, meeqqeriviit suliffissallu
Nunatsinni amigaataasut, Nu-
natsinnili peqqinnissaqarfim-
mi politikeritut akisussaasutut
suliassanni pingaamersaavoq
peqqinnissaqarfik ingerlallu-
artutut atugassaqartissallugu,
pikkorissunik suliumassuse-
qartunillu sulisoqartillugu,
Marianne Jensen oqarpoq.
- Peqqinnissaqarnerup i-
ngerlanneqamera akisussaaf-
figaara, inissiat, meeqqeriviit
aapparisallu suliffissaqartin-
nissaat uanga oqartussaaffigi-
nagit. Taamaattumik kommu-
ninut tamanut allakkanni pi-
ngasunik aperivunga, kom-
munit inissiaqamikkut, meeq-
qeriveqamikkut aapparisallu
suliffissaqartinnerisigut aaq-
qiinissamut qanoq piumas-
suseqartiginersut, arlaannilli
qinigassaqartitsiniarsarinngil-
luinnarpunga. Peqqinnissa-
qarfimmulli ataatsimut atu-
gassarititaasut iluarsiniarsa-
ralugit allakkat inussiamersu-
mik saaffiginnissutaapput.
- Kommunit ikiuussinnaal-
lutik ikiuussinnaanatilluunniit
akissuteqarpata uannut ilua-
qutaassaaq apeqqutinik aaq-
qiissutaasinnaasunik paasin-
ninnissannut, tamakku Nuna-
tsinni peqqinnissaqarfimmi
sulerusuttut atorfininnginner-
minni apeqqutigiuartagaat,
Marianne Jensen oqarpoq.
Assigiinngisitsineq
Marianne Jensenip allagaanut
qulaani taaneqartunut akissu-
tigisaat kommunimit kommu-
nimut assigiinngeqaat.
AG: - Kingunerissanngilaa
kommunit utaqqisukitsut u-
taqqisoqqortuunut naleqqiul-
lugit pitsaanerusumik peqqin-
nissaqarfeqalemissaat?
Marianne Jensen: - Nunat-
sinni innuttaasut tamaasa pit-
saasunik sapinngisamillu as-
sigiittunik atugassaqartinnis-
saat suliassaqarfigaara. Pivi-
usulli imaapput, inuit nuuffi-
gerusutaminni tikilluaqqusaa-
sutut misigerusuttarmata pit-
saasumillu iliorfigineqarusul-
lutik. Peqqinnissaqarfimmi
sulisut aamma taamaapput.
Kommunit oqaloqatigineri
AG: - Ajornartorsiutit kom-
muninut ingerlateqqiinnan-
ngiligit?
Marianne Jensen: - Peqqin-
nissaqarfik namminersorne-
rullutik oqartussat suliassa-
qarfigaat, kommunilli iliuuse-
qarusunnatik oqaannarsin-
naanngillat: »Tamakku naa-
lakkersuisut isumagilisigit«.
Suliassat ilaat ima ajomarti-
gaat, kommunit peqataanis-
saannik piumasaqarfiullutik,
kommunimmi inissiat, meeq-
qeriviit aapparisallu suliffis-
saat iluarsisinnaavaat.
- Kommunit imminnut a-
quttuunerat ataqqillugu peq-
qinnissaqarfimmi sulisut tu-
ngaasigut ajornartorsiutit qa-
noq isumaqarfigineraat pillu-
gu kommunit aperaakka. Nu-
natsinni peqqinnissaqarfimmi
pitsaasunik ilinniarluarsima-
sunillu sulisoqarniarutta ta-
matta nammaqatigiittariaqar-
pugut.
- Taamaattumik kommunit,
kattuffiit allallu Nunatsinni
peqqinnissaqarfimmik pitsan-
ngorsaaniarlutik piaartumik
sulissuteqarsinnaasut oqalo-
qatigerusuppakka.
Neriulussinnarnerit
AG: - Kommuni ikiuussinnaa-
nani akippat peqqinnissaqar-
neq tassani ajortiinnassan-
ngila ?
Marianne Jensen: - Naag-
ga, tamatta anguniarparput
inuttaasut tamarmik peqqin-
nissaqarnikkut pitsaasumik
kiffartuunneqamissaat. Aap-
paatigut uannut pingaartuu-
voq peqqinnissaqarfimmi su-
lilersussat neriulussinnartin-
nginnissaat.
- Aasaq nuanniitsumik pi-
soqarpoq, nakorsaq ilaqutta-
nilu Danmarkimit Nunatsin-
nut nuukkamik pakatsillutik
utiinnarmata, inissaqamikkut
naatsorsuutigisatik eqquutsin-
neqarsimanngimmata.
- Piffissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu Nunarput
tutsuiginanngitsutut isigine-
qalersinnaavoq inuit atorfis-
saqartitagut pakatsillutik
angerlaqqiinnartassappata.
Taamaattumik peqqinnissa-
qarfiit ataatsiakkaat sunik ne-
qerooruteqarsinnaasut paasis-
sallugu pingaartuuvoq.
- Suliffissarsiortut inis-
saqamikkut, meeqqerivitsigut
aapparisallu suliffissaqarsin-
naanerannut periarfissatik pil-
lugit apeqqutimik eqqortumik
akineqartariaqarput. Kommu-
nit akissutaat pingaaruteqar-
put suliffissaminnik pinnute-
qartut periarfissaannik isu-
malluakulutsinnginnissaan-
nut. Tamanna ajornerujussuu-
voq, pitsaanerullunili kom-
munit ajomartorsiutinut qa-
noq isumaqamerat pillugu eq-
qortumik akinissaq.
- Kommunit qanorluunniit
akissagaluarpata suli sulias-
saqarfigiuassavara isumagis-
sallugu kommunit pitsaasu-
mik peqqinnissaqamiassagu-
nik naammattunik sulisoqar-
nissaat.
Oqallinniarta
AG: - Suliaqarfmni allani su-
lisut pisinnatitaanngillat o-
qassallutik, namminneq suli-
atit aamma inuiaqatigiinnut
iluaqutaasut?
Marianne Jensen: - Ilu-
moorputit. Taamaattumillu
aaqqitassakka kommuninut
suliakkiissutiginngilakka, ta-
makkununngali ajomartorsiu-
tinut isumaat pillugit aperiin-
narpakka.
AG: - Suliaqarfiimmi allat
peqqinnissaqarfimmi sulisut
assigalugit politikkikkut ta-
persersomeqanngitsut?
Marianne Jensen: - Sooru-
nami inuiaqatigiit akomanni
naligiissitaanermik isuma pi-
giuassavarput, tamatumun-
ngali atatillugu paasisariaqar-
parput Nunatsinni tikisitat
ataatsimut isigalugit qanoq
isumaqarfiginerlugit paasis-
sallutigu.
- Suliaqarfinni arlalinni
malunnarluinnartumik tikisi-
tat pisariaqartippagut, soorlu-
liuna assortuunneqartoq uki-
orpaalunni tulliuttuni immik-
kut ilinniarsimasut tikisitat
pisariaqartikkigut, aappati-
gulli Nunatsinnut tikilluaqqu-
neqanngitsutut misigitittarlu-
git-
- Siusinnemsukkut iluatsin-
ngitsumik tikisitat pillugit i-
summanik ujartuillunga oqal-
litsitseriaraluarpunga. Peq-
qinnissaqarfimmi sulisussar-
siornernut ajomartorsiutinut
atatillugu aammaarlunga o-
qallinnissaq ujartorpara, Ma-
rianne Jensen oqarpoq.
Narsamit nutaarsiaqanngilaq
NARSAQ(arl-.) - Narsami toqutsineq pillugu suli
paasissutaasinnaasunik nutaarsiassaqanngilaq.
Arnap 52-inik ukiullip toqutaanera paasilivillutigut
oqarsinnaanngilanga, Anders Rude paasiniaaneq pil-
lugu oqaluttuarpoq. Suli isumaqarpugut paasissallu-
tigu, maannatulli itsillugu sivisungaatsiarsinnaavoq.
Tassani pineqarpoq eqqiaasoq 52-inik ukiulik Tho-
ra Davidsen, arfininngomeq 11. januarip ullaavani
Narsami Kirkemosen-imi toqu-ngasoq nassaarine-
qartoq. Timaata misissomerani paasineqarpoq persut-
tame-qarsimasoq. Amaq toqu-taannginnermini irner-
niar-tarfimmiissimavoq.
Intet nyt fra Narsaq
NARSAQ(ark) - Der er fortsat intet afgørende nyt i
drabssagen fra Narsaq.
Jeg tror ikke på, at vi står lige foran en opklaring af
overfaldet på den 52-årige kvinde, fortæller Anders
Rude om efterforskningen. Vi tror fortsat på, at vi
kommer til bunds i sagen, men der kan godt komme
til at gå lang tid som sagen står nu.
Sagen drejer som om overfaldet på den 52-årige
rengøringsassistent Thora Davidsen, der blev fundet
død lørdag morgen den 11. januar ved Kirkemosen i
Narsaq. En obduktion viste, at hun havde været udsat
for vold. Kvinden havde været på værtshus forud for
begivenheden.
Nunatsiimukarusuttut
amerlanerulerput
NUUK(KK) - Peqqinnissamut
naalakkersuisoq Marianne Jen-
sen aamma Peqqinnissamut,
Avatangiisinut Ilisimatusamer-
mullu Pisortaqaifiup sulisoqar-
nermut immikkoortortaani pi-
sortaq sapaatip akunnerani ma-
tumani Danmarkiliassapput,
kalaallit peqqinnissaqarfianni
atorfiit inuttaqanngitsut soquti-
gineqamerulersinniamiarlugit.
Nunatsinni atorfiit inuttaler-
someqameri pitsanngortinniar-
lugit Peqqinnissamut Pisorta-
qarfik Danmarkimi nakorsanut
attaveqarfeqarpoq, taakkunun-
ngalu ilaapput nakorsat sioma-
tigut Nunatsinni sulisimasut.
Attaveqarfeqamikkut ilaatigut
kalaallit peqqinnissaqaifiannik
soqutiginninneq nalinginnaa-
soq, pingaartumik Danmarkimi
nakorsat akomanni annertusar-
niameqarpoq.
Ullumi marlunngornermi
Marianne Jensen aamma Aase
Nygaard Københavnimi atta-
veqarfiusuni ilaasortat sisa-
manngorpallu Aarhusimiittut
ataatsimeeqatigissavaat. Aam-
ma ullumi Marianne Jensen-ip
Aase Nygaard-illu Den almin-
delige danske Lægeforening-ip
siulittaasua Kalaallit Nunaan-
nut soqutiginninneq annertu-
sarniarlugu ataatsimeeqatigi-
sussaavaat.
- Attaveqarfeqarneq sioma
aasakkut Kalaallit Nunaanni na-
korsat peqatigiiffiat suleqatiga-
lugu pilersinneqarpoq, manna-
ngaarli Nunatsinni peqqinnissa-
qarfik soqutigineqamerulersoq
malugisinnaalereerpaiput, Ma-
rianne Jensen AG-mut oqarpoq.
- Qaanaami chefdistrikts-
lægetut atorfik inuttaleqqam-
merparput. tassungalu aqqa-
neq mailuk qinnuteqarput. A-
vanersuarmi nakorsap atorfia-
nut qinnuteqartut aatsaat taa-
mak amerlatigigunarput.
- Tamatuma saniatigut piffis-
sami sivisunerusumi paarlat-
taarusuttunit saaffigineqartar-
nerput anneitusiartorpoq, kisi-
annili aamma atorfinivinnissaq
pillugu saaffiginnittut iunerla-
nerulersimallutik. Soomnami
neriuppunga taamatut pisoqar-
tamera ingerlaannassasoq.
- Nakorsanik suli amigaate-
qaraluarluta pitsanngoriartorto-
qarpoq. Kisianni suli peqqissaa-
soipassuamik, kigutit nakorsar-
passuinik emisussiortorpassuar-
nillu amigaateqarpugut. Taa-
maammat suliassaqarfinni taak-
kunani attaveqarfioreersut assi-
nginik pilersitsinialerattorpugut,
Marianne Jensen oqaqpoq.
Kiisalu Kalaallit Nunaanni
peqqinnissaqarfimmi sulisus-
sarsiomenni suliniutit ilaatigut
Island-imut Savalimmiunullu
annertusineqarsi-mapput.
lmmikkoortortami pisortaq
Aase Nygaard tallimanngor-
mat februarip 14-iani Kalaallit
Nunaat tamakkerlugu peqqin-
nissaqarfimmi suliassaqarfini
ataasiakkaani atorfiit inuttassa-
qartinneqartut inuttaqanngit-
sullu naatsorsuusiorsimavai.
Nakorsanut atorfiit 78 1/2-it
inuttassaqafiinneqarput, taak-
kunanngalu atorfiit 6 1/2-it i-
nuttaqanngillat.
Peqqissaasunut atorfiit 241
1/2-it inuttassaqartinneqarput,
taakkunanngalu 55 1/2-it inut-
taqanngillat.
Peqqissaasunut ikiortinut a-
torfiit 233-it inuttassaqartin-
neqaiput, taakkunanngalu 39-
it inuttaqanngillat.
Kigutit nakorsaannut atorfiit
29 1/2-it inuttassaqartinneqar-
put, taakkunanngalu sisamat
inuttaqanngillat.
Emisussiortunut atorfiit 17-it
inuttassaqiuninneqarput, taakku-
nanngalu qulit inuttaqanngillat.
Naatsorsuusiani takuneqai-
sinaanngilaq atorfiit qanoq a-
merlatigisut atorfeqavissunit
aammalu paarlatsinit tigummi-
neqaniersut.