Atuagagdliutit - 27.02.1997, Blaðsíða 7

Nr. 16 • 1997
7
GRØNLANDSPOSTEN
Frimærkinik akikitsunik iluanaar-
niameq Allakkeriviup unitsippaa
Frimærkit pisoqqat nutaanik taarsernerinut akiliut AG-p allaaserereermagu
5-imit 45 procentimut akitsuisoqarpoq
NUUK(KK) - Akileraarutit a-
kitsuutillu nikisinnaveersaar-
nissaannik politikerit nerior-
sueruttortut Allakkeriviit aki-
liutinik angusassaanngitsunik
akitsuipput.
Ullormit ullormut allakke-
riviit februar aallartittoq akili-
ut 5-imit 45 procentimut aki-
tsuipput. Aaqqissuisuni akit-
soriaatit procentinngorlugu
kiseriaraluarpagut, amerla-
qaalli...
Akitsuinerujussuarli allak-
kanik nassiussinermut attu-
umassuseqanngilaq, 14. janu-
ar 5 procentimik akitsome-
qartoq, allakkeriveqarfeqar-
nermili iluaquteqarniarner-
mut attuumalluni.
Immaqa ajorpallaanngik-
kaluarpoq, eqqumiiginarporli
akitsuineq pimmat AG-p al-
laaserisaata kingorna ullua-
lunnguit qaangiutiinnartut.
Frimærkit ilanngaatillit
21. januar allaaseraarput inuit
ilaat frimærkit 15 procentimi
ilanngaaserlugit aningaasarsi-
utigigaat, allakkeriviit akivia-
nik akiliisitsisartut.
Eqqumiiginarpoq, frimær-
killi ilanngaaserlugit tunine-
qarsinnaapput, inuppassuim-
mi frimærkinik pisoqqanik
atunngitsuukkanik peqartiter-
put, kalaallit frimærkiutaat
1970-ikkunni 1980-ikkunilu
pigissaartoqarallarmat.
Frimærkinik katersisartut
frimærkit akitsornissaannut
neriuutaannut eqquutinngi-
laq, frimærkillu pisoqqat suli
atorsinnaasut pilerigineqar-
pallaanngillat.
Ajoqutaaginnarpoiq fri-
mærkit pisoqqat nalingi
ullutsinni akinut malinnaa-
junnaarmata, ullumikkut Nu-
natsinni allakkanik nassius-
sineq 4,50 kroneqarluni.
Periarfissaqarporli.
Inuit ilaasa immikkut sam-
misarisarpaat frimærkit pi-
soqqat sulili atorsinnaasut
allakkerivimmi taarsertarlugit
ullumikkut akinik atuuttunik
taarsertarlugit.
Ukiorpassuami taarsertar-
neri frimærkit nalingisa 5 pro-
centiinik akeqarput. Kalaallil-
li frimærkii 1970 aamma
1980-ikkunneersut ima aki-
kitsigisumik tuniniameqartar-
put, frimærkit pisiariortome-
qartarlutik, 5 procentiinnar-
mik akiliuteqariarluni 15 pro-
centimik ilanngaaserlugit tu-
niniameqartarlutik.
Akit nutaat
Taamaattoqarunnaarporli.
Allan Røschmann tamak-
kununnga ilaavoq Nuummi
allakkerivimmi frimærkinik
pisoqqanik frimærkinut nu-
taanut akilinnut taarsiisartoq.
Allan Røschmann-ili 12.
februar allagarsivoq, Nuum-
mi allakkeriviup pisortaa
Michael Jensen Guldborg all-
alluni, Allakkeriviit ulloq
taanna nalunaaqutaq 08.00
frimærkit atorneqanngitsut
naqissuserneqarsinnaasut nu-
taanik akilinnut taarsissa-
gaanni nutaanik malittarisas-
saqalersimasoq.
Malittarisassani nutaani aa-
lajangersagaavoq atuisartut
ilanngaaffigineqarnatik fri-
mærkit pisoqqat 100 kronillit
nutaanik akilinnut taarsersin-
naagaat.
Allakkanik nassiussiner-
mut akit allanngortillugit al-
lannguinerup kingoma ullut
30 tikillugit atuisartut fri-
mærk-inik pisoqqanik 1000
kronimut nalillit akinut nutaa-
nut taarsiisinnaasut ilanngaaf-
figineqamatik.
Siunissami taarsiiniamerit
allat tamarmik 45 procentimik
ilanngaaffigineqartassapput,
taarsiinnnginnermi ingerlaan-
naq aningaasanngorlugit siu-
mut akilereemeqartartussaq.
Amerlasuut
tuniserusupput
Taamaalilluni Allan Røsch-
mann-ip allallu iluanaamiar-
nerat tamaanga killeqarpoq.
Frimærkit pisoqqat atorsin-
naasulli pisiarineqarsinnaa-
junnaarput iluanaarutigalugil-
lu tuniniarlugit, taarsemerini
45 procentimik akiliuteqa-
reemikkut.
Allan Røschmann frimærk-
inik pisoqqanik 25.000 kronit
nalinginut manna tikillugu
pisereersimavoq, frimærkinil-
lu nutaanik taarseriarlugillu
15 procentimik ilanngaaserlu-
git tuniniaasarluni.
Inuinnaat katersisartut ar-
lallit frimærkiutiminnik pi-
soqqanik taamanili tuniniaaffi-
gisalersimavaat, Allan Røsch-
mann-ili allatut ajomaqimmat
40.000 kronillu angullugit
taamaatittariaqarpoq.
Allan Røschmann marlun-
ngornermi 11. februar fri-
mærkit arlalissuit Nuummi
allakkerivimmut taarseriar-
torsimavai, aatsaalli qassiiliu-
tigereeqalugit iluatsitsilluni.
Aqaguani allakkerivimmi pi-
sortamit Michael Jensen
Guldborg-imit akit nutaat pil-
lugit nalunaarfigineqarpoq, 5
procentimit 45 procentimut
akitsuisoqarsimanerarlugu.
Allan Røschmann-ip eqqu-
miigaa Allakkeriviit ulluinna-
mik siumut ilisimatitsillutik
akinik nutaanik atuutsitsiler-
mata. Akinik allanik nalingin-
naasunik akitsuiniaraangamik
allakkeriviit siumungaaq ilisi-
matitsisarput...
- Nunat Europap kitaaniit-
tut tamangajammik taarsiisin-
naanermut kiffartuussisarput
5 procentimik akiliisitsillutik,
Allan Røschmann oqaluttuar-
poq.
Tamatuma nassatarisarpaa
suliffeqarfiit inuinnaallu ataa-
siakkaat frimærkinik pisoqqa-
nik atoneqanngitsunik pisi-
sarnerat, kingoma suliffeqar-
finnut allakkanik nassiussui-
ngaatsiartartunut tuneqqittar-
lugit.
Taamannak iluanaarniar-
neq Allakkeriviit imaalial-
laannaq iluanaarnartuujun-
naartippaa.
Tulluarsaaneq...
AG Qasigiannguanut post- og
bankchef Søren L. Morten-
senimut sianerpoq.
AG: - Sooq frimærkinik
taarsiisameq taama tassan-
ngaannartigisumik annertuti-
gisumillu akitsorneqarpa ?
Søren L. Mortensen: - Akit
ullumikkut piviusunut tullu-
arsameqaannarput.
- Taarsiisamermut malitta-
risassat siulliit marluk fri-
mærkinut 100 kroner tikillu-
gu aamma 1.000 kronimut
allakkanik nassiussinermi
akit allanngomerinut atuup-
put, Kalaallit Nunaannilu atu-
isartunut atuutsinneqarlutik,
frimærkinik kukkusumik na-
lilinnik pisisoorsimasunut
imaluunniit allakkat nassiun-
nerisa akitsomerini atorsin-
naanngisaminnik nalilinnik
peqartunut atuulluni. Taakku
frimærkinik atuisartunut kif-
fartuussinerupput saniatigut
akiliutitaqanngitsut.
- Akit pingajuat katersui-
sartunut aningaasannanniar-
tunullu atuuppoq, taakkunun-
nga aningaasartuutitsinnut
matussusiiniartussaalluta.
Taamaattumik taarsiiniamer-
mi akiliut 5 procentimit 45
procentimut akitsomeqarpoq.
Tasiilami Filateli-mit fri-
mærkinik katersisartunut tu-
niniaasamitsinni aningaasar-
tuuteqarpugut.
- Ullumikkut Filateli ukiu-
moortumik naatsorsuutaa sin-
neqartuunngisaannarpoq. Fri-
mærkinik tuniniaanermi iser-
titat Nunarsuaq tamakkerlugu
katersisartunut akiligassaan-
nik, nassiussinemi, ussassaa-
rutinik nassiussuisamitsinnut
atortarpagut, Filateli-milu
ingerlatsinermi aningaasar-
tuutinut allanut.
- Taamaattumik katersisar-
tut aningaasannanniartullu
frimærkinik taarsiiniarnerini
frimærkit nalingisa 100 pro-
centiat ilanngaatigisariaqara-
luarparput. Tamannali inga-
satsiarunarpoq, taamaattumik
akiliut 45 procentinngortip-
parput...
- Katersuisut aningaasan-
nanniallu taarsiinermi akiliut
ingasagigunikku frimærkit pi-
soqqat akii naapertorlugit atu-
innarsinnaavaat. Imaanngi-
larmi frimærkit pisoqqat ator-
sinnaasut allakkanik nassius-
sinermi nalikillisartut. Sulimi
allakkanut poortukkanulluun-
niit atorneqarsinnaapput,
naak ullumikkut akigitinne-
qartut eqqorniarlugit qarasar-
sornarsinnaagaluartoq.
Inunnik
assigiinngisitsineq
AG: - Allakkerivimmi aperi-
soqartanngilaq frimærkit al-
lakkanut atorneqassanersut
imaluunniit katersanut ilan-
ngunneqassanersut, taamaat-
tumik allakkerivinnut soorlu
apeqqutaavallaassanngitsoq ?
Søren L. Mortensen: - Aap,
kiffartuussutimmi marluup-
put assigiinngitsut.
AG: - Taamaakkaluartormi
kijfartuussat tamakku mar-
luiit frimærkinik taarsiinia-
raangamik assigiinngitsumik
pineqartarput?
Søren L. Mortensen: - Aap,
allanimi aamma taamaatto-
qartarpoq. Nunani avannar-
lemi taarsiiniarnermut akitsu-
ut misissorsimavarput. Akili-
utit assigiinngillat, taamaattu-
mik taarsiiniarnermi akiliut
45 procent Kalaallit Nunaan-
nut tulluutsillugu aalajanger-
pugut.
AG: - Politikerit akit akit-
suutillu nikisinnaveersaami-
araat, allakkerivinni 5 pro-
centimit 45 procentimut akit-
suut soorlu rekordiussagu-
nartoq?
Søren L. Mortensen: - Aap,
piffissarli pitsaasumik inger-
lareersimasoq nuannaaruti-
gissannginnatsigu? 5 procent-
iummat akikitsitsivallaarsi-
mavugut. Taamak akiliute-
qartitsinikkut sulisoq ataaseq
akissarsiaqartissinnaanngillu-
innarparput, frimærkinik pi-
soqqanik kisitsisussaq nutaa-
nillu taarsiisussaasoq.
AG: - Akit allat imaalitsia-
annaq qulingiluariaammik a-
kitsuisoqassava, maanna Al-
lakkeriviit akigititaminnik mi-
sissuinerat iluatsillugu ?
Søren L. Mortensen: -
Naagga, taannaannaavoq si-
ornatigut akikitsippallaarsi-
masarput, ntaannalu piviusu-
nut tulluarsagaasoq.
AG: - Akitsuinerujussuar-
mut peqqutaaginnanngila Al-
lakkeriviit sinngatsassimam-
mata inuit ilaat allanit isu-
massarsiullaqqinnerummata
frimærkillu allakkerivimmit
akikinninngorlugit tuniniar-
nerisigut aningaasanik ilua-
naaruteqartarlutik?
Søren L. Mortensen: -
Naagga, naamerluinnaq. Ajo-
riffissaqartinngilarput inuit
aningaasarsiorpata, taamaali-
ornermikkulli Allakkeriviit
aningaasartuutaat ajorsilluin-
nartariaqanngilaat.
Provsteqarfinni
ataatsimiititalianut
qinersinissaq
ullulerneqarpoq
Marlunngornermi majip 13-iani
qinersisoqassaaq
NUUK(KK) - Marlun-
ngornermi aprilip arfineq
pingajuani ilagiit sinniisa-
annut inunnik 70-inik qi-
nersisoqareerpat qaammat
sinnilaarlugu qaangiutiin-
nartoiq, marlunngornermi
majip 13-iani Kalaallit
Nunaanni provsteqarfinni
ataatsimiititalianut qiner-
sisoqassaaq.
Qanittukkut ilageeqamer-
mut naalakkersuisup Kon-
rad Steenholdt-ip biskop
Sofie Petersen-ip inassute-
qanieratigut tamanna aala-
jangerpaa.
Kalattllit Nunaanni prov-
steqarfiit pingasuupput, ka-
tillugit 17-inik palaseqaifll-
lit.
Kujataani provstiuvoq
Jakobine Kyed, Nanoital-
intmi, Qaqortumi, Narsa-
rni aamma Paamiuni pala-
seqarfiit provstiuffigalugit.
Qeqqaani provstiuvoq
Emma Balslev, Nuummi,
Maniitsumi, Sisimiuni,
Avanersuarnti, Ammas-
salimmi aamma lttoqqor-
toormiini palaseqarfiit
provstiuffigalugit.
Avannaani Ilannguaq
Jensen provstiuvoq, Ka-
ngaatsiami, Aasianni, Qe-
qertarsuarmi, Qasigian-
nguani, llulissani, Uum-
mannami Upemavimmilu
palaseqarfiit provstiuffi-
galugit.
Kommunini 18-iusuni
Ivittuut kisimi palaseqar-
figinngilaq, kisianni Qa-
qortumi palasimit qallu-
naamit sullinneqarluni.
Palaseqarfiit
qinersissapput
Marlunngornenni aprilip
arfineq pingajuanni ilagiit
sinniisaattut qinemeqartut
taasisinnaatitaapput, maj-
illu 13-iani provsteqarfin-
ni ataatsimiititalianut qi-
nersinissami qinigassan-
ngortissinnaallutik.
Qinigassanngortittut na-
lunaarfissaat marlunngor-
nenni majip aallaqqaataani
nalunaaqutaq 12.00-imut
killilemeqarpoq.
Palaseqarfiit tamarmik
immikkut ataatsimik ilaa-
sortanngortitaqassapput,
taamaalillunilu Kujataani
ilaasortanngortussat sisa-
maassapput, Qeqqani arfi-
niliussallutik Avannaanilu
arfineq marluussallutik.
Majip 13-iani qinersiso-
qareerpat biskop Sofie Pe-
tersen junimi nuna tamak-
kerlugu ataatsimeersuar-
titsinissamut aggersaas-
saaq, palaseqaifiillu 17-it
tamarmik immikkut pala-
sirnik provstimilluunniit i-
lagiillu sinniisaannik ataa-
tsimik aallartitaqassapput.
Oqartussaaqataaneq
1993-imimi Kalaallit Nu-
naata immikkut biskop-
peqarfinngomeranut ata-
tillugu 1994-imi provste-
qarfinni ataatsimiititaliat
pingasut pilersinneqarput.
Ukioq qinersiffiusoq
»equngasuummat« majip
13-iani provsteqarfinni
ataatsimiititalianut qiner-
sisoqassaaq, qinersisame-
rillu siunissami ilagiit sin-
niisaannik qinersinermit
qaammat ataaseq qaangi-
ukkaangat pisalissapput.
Provsteqarfinni ataatsi-
miititaliat provsti suleqa-
tigalugu provsteqarfiup
missingersuutaanik aqutsi-
sassapput. Kalaallit Nu-
naata immikkut provste-
qarfinngorneranuttaaq a-
tatillugu aalajangiisamerit
siammartinneqarput, taa-
maalillunilu oqartussaa-
qataaneq tapersenieqarlu-
ni.
Ukiumi aningaasaliiffi-
usumi ilagiinnut aningaa-
saliissutit sisamanngorlu-
git avinneqarput: provste-
qarfiit pingasut immikkut
tunineqarpoq biskoppilu
tunineqarluni.
Taamaammat ilagiit
sinniisaasa ataasiakkaat
provsteqarfinni ataatsimii-
titaliat aningaasanik qin-
nuteqarfigisassavaat,
soorlu illunik iluarsaassi-
nissamut, pattagiarsinis-
samut imaluunniit oqaluf-
fimmi aaqqissuussinernut
anginerusunut atugassa-
nik.
Aningaasat provsteqar-
finnit aqunneqartussat
ikittuinnaanngillat. 1997-
imut aningaasanut inat-
simmi ilagiit 30 millioner
kroninik immikkoortitsi-
vigineqarput.
Nuummi biskoppip al-
laffiata ingerlannissaanut
1,5 millioner kronit, Kuja-
taani provstip allaffianut
6,7 millioner kronit, Qeq-
qani provstip allaffianut
8,9 millioner kronit Avan-
naanilu provstip allaffia-
nut 9,3 millioner kronit
immikkoortinneqarput.
Oqaluffik nutaaq
Sinneruttut 4 millioner
kronit sanaartornermut
immikkoortinneqarput.
1997-imut aningaasanut
inatsimmi 300.000 kronit
Narsaq Kujallermi oqaluf-
fiup iluarsaannissaanut,
100.000 kronit Nuummi
Hans Egede-p Oqaluffiani
isungutaap aserugaanik
iluarsaassinissamut,
100.000 kronit Atammim-
mi oqaluffiup iluarsaan-
nissaanut, 27.000 kronit
Sisimiuni kiassaateqarfi-
up allanngortiternissaa-
nut, aamma 2,8 millioner
kronit Niaqornaarsummi
inunnut 160-inut naam-
mattumik oqaluffiliomis-
samut immikkoortinne-
qarput.
Kalaallit Nunaanni oqa-
luffiit illuuttaat pisoqaap-
put. Ukiuni tulliuttuni ilu-
arsagassat tulleriiaarneri
pitsaanerulersinniarlugit
150.000 kronit oqaluffiit
pitsaassusaannik nalu-
naarsuinissamut atome-
qassapput; suliaq taanna
ukiuni tulliuttuni inger-
laannassaaq.