Atuagagdliutit - 27.02.1997, Blaðsíða 14

14
Nr. 16 • 1997
7^t^aap^g^(/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Nammineq pinngortitami
neq, maani najugaqartuaan- nialinngikkutta, qaqugu akis-
Allattoq, Karl Asser Møllen Maniitsoq
Namminersulernissamik o-
qalliseqarneq anguniagaqar-
nerlu pissusissamisoorsori-
narpoq, kinaluunniimmi aam-
ma tamatuminnga isummer-
sinnaatitaavoq maani nunagi-
satsinni inooqataasoq.
Kalaallit namminersortuu-
sariaqarnerannik oqalliseqa-
lerneq nutaajunngilaq, qa-
ngalimi inuit isumaanni ta-
manna pioreerpoq. Uagummi
aamma 1953-imi Danmark-
imut naligititaalernermik
(taallugu) iliuuseqamerup si-
ornagut inooqataasugut ta-
manna nalunngisaqarfigaar-
put. Nunasiaataasutut oqaati-
gineqartamerup ataani kalaal-
lit inuttut kiffaanngissuseqar-
lutik nammineersinnaassu-se-
qarlutillu inuupput. Taama-
nikkut Naalagarsuit (Grøn-
lands Styrelse) inatsiseqar-
nikkut niuernikkullu kiser-
maassinerat nioqqutissiatigul-
lu akigititaasutigut naqisi-
manninnerat allallu eqqaas-
sanngikkaanni.
Kalaallit inuunerat kiffaan-
ngissuseqarfiusorujussuuvoq,
pinngortitani inuunerminni
piffissamik, aningasanik ini-
gisanullu akiliudssamikkut
maannakkutut nanertugaati-
ginngillat, nammineq pisin-
naanertik akissaqarnertillu
tunngavigalugu imminnut
illuliuuttarput, oqarsinnaan-
ngillallu nammineq saperlu-
tik, pisinnaasariaqarpulli, taa-
maaliortarpullumi. Imminnut
atortussiortarput piniutimik-
kut, atortussamikkut allatigul-
lu, tamatumunngalumi taa-
manikkut inuunermi atugas-
sarititaasut soorunami pissu-
taaqataapput.
Oqareernittulli Danmark-
imut ilanngutitaanermik inat-
sisiliornermi aningaasank ta-
piissuteqartarnerup (nunap
nammineq tunngavissarititai
sinnerlugit) inuttut paasinnit-
tarneq inooriaaserlu allan-
ngorterujussuarsimavai. Pi-
orsaanerummi nalaani oqaan-
nartarpugut: Ullutsinnut na-
leqqutinngilaq, aningaasanik
ima amerlatigisunik pissaa-
gut, tamannaavorlu maanna
politikeritta (ilaatigut misilit-
tagaqarlutillu pikkorikkalu-
artut) ajomartorsiuterujussu-
artut iluarsiniagassarilersima-
saat. Maannalu iluarsiiniar-
toqassappat nunaqavissut qa-
nimut misilittagaqartut kik-
kulluunniit peqataatittariaqar-
put. Taamanikkutut oqaanna-
raluarutta:Uagut naluarput,
suliartortut tikisitallu iluarsis-
savaat. Taamaaliorneq tassaa-
ginnartussaavoq uteqqiineq,
maanna ajornartorsiutitta a-
merlanersaannik aaqqiineru-
sinnaanngitsoq, kinguaariin-
nullu tulliuttunut tulluanngi-
tsumik kingomutassiineq.
Taamaalillunga maanna
namminersulernissamik suli-
niuteqartunut isumaqataanin-
nut suut tunngaviutinnerikka
taasaqarfigitsiassavakka:
Namminersulernissamik
suliniuteqarnermik aallartitsi-
nissamik eqqarsaateqartunut,
aningaasat sumit pineqamis-
saat (tamarmiusunngorlugu)
kisiat qitiutillugu eqqarsaati-
gineqartarpoq. Innuttaasunul-
li nassuiarneqassanani nuna-
siaanermiit Danmark-imut
ilanngutitaanermi, inooriaat-
sikkut aningaasarsiornikkullu
politiki kalaallinut nunagi-
saannullu ilaatigut qanoq tul-
iuanngitsigisumik aaqqis-
suunneqarsimanerat.
Illinitoqqat taakku politike-
rit ilaasa ikisimaarfigiinna-
gassamittut isigaat. Inissiali-
ornermi nunap nammineq pi-
suussutimigut tunniussinnaa-
sai periarfissarititaalu uuttuu-
tigineqarsimanngillat, innut-
taasullu amerlanerpaartaan-
nut akissaqarnermut naaper-
tuutinngilluinnartumik inigi-
sanut akiliuteqartitsineqartar-
poq. Namminersulernissaq
inatsisartuni oqallisissan-
ngortinneqarmat maannakkut
naalakkersuisut siulittaasori-
saata Naalagaaffeqatigiinneq
aatsaat taama ingerlalluartigi-
nerarpaa. Uangali paasinnin-
nera malillugu apeqqut taan-
na kisimi pineqannginnguat-
siarpoq. Apeqqummi taanna
pingaarutilittut isigisariaqar-
poq akissagaanni, nunagisami
namminermi pissusiusut tun-
ngavigisallu nalilersorlugit
aallaavigisariaqarput. Isuma-
qarpungalu (avammut aarlu-
innarani) tamakku peqqis-
saartumik qanimut misissor-
tariaqarivut najoratsigit: I-
nuussutissarsiomikkut, inoo-
qatigiinnikkut nunallu nam-
mineq inuisa nammineersin-
naassuseqarnerisigut periar-
fissaasigullu. 1. Inuussutis-
sarsiutit ineriartortinneqame-
risigut, nunami imaanilu.
2. Nunatta inuisa sulinikkut
pilersitsisinnaassusiisigut,
nammineersinnaassuseqarne-
rannillu qanoq atuinikkut.
3. Namminersorneruler-
nermiit maannamut nunatta
akiitsui ima atsigisumik qaf-
fakkiartorsimapput, manna
apeqqusertariaqalerluni: taa-
matut ingerlaannarutta uagut
inuiaat kalaallit qaqugu nam-
mineersinnaassusiaagaassa-
nersugut.
4. Inooriaatsikkut ingerlat-
seriaatsimi nunap nammineq
tunniussinnaasai oqimaaluta-
rinagit (suli ingerlatsisinnaa-
sorineqarluni) innuttaasunul-
lu oqaannartarluni nunarput
ingerlalluaqisoq.
5. Uuliasiortariaqaraluar-
pulluunniillu, inooriaatsikkut
aaqqissuussinerit nunamut
inuinullu naleqquttut (ilor-
raap tungaanut) ingerlatit-
sisussat suliassarujussuussap-
put, maannalu siusippallaan-
ngilaq innuttaasut (qanimut
suleqatiseralugit) tamakku
ammasumik piviusorsiortu-
millu suleqatigiiffiniassallu-
git. Nunatsinnilu innuttaasut
nammineersinnaassusermik
piviusumik (paatsiveerun-
nartualiamik akuugaanngitsu-
mik) ataatsimoorsinnaassuse-
qarlutik suleqatigiinnissaat
periarfississallugu.
6. Tupinnarpoq imaani
inuussutissarsiortut amerla-
nersaasa (qangarsuarniilli
kalaallit nammineersinnaas-
suseqamerannik ingerlatseq-
qittut kingornussaqartullu)
imaani periarfissatuarilikka-
minnik atuiniameranni assi-
giinngitsutigut akimmisaarti-
taanerujussuat. Pisortanillu
akisussaaffeqamermik inger-
latsisussanit ilaatigut qimar-
ratiginiarneqartutut iliorfigi-
neqamerat. Innuttaasullu tam-
akkerlutik oqaaqqissaarne-
qarlutik: tapiissutaannarnik
isumalluuteqassangitsut. Poli-
tikerilli ilaat imminnut pisin-
naatissorinarsipput:Danmark-
ip tapiissutaanik atuiinnamis-
samut nammineq pissaaneqa-
annarumallutik. Tamanna pil-
lugu illua’tungeriilluni oqi-
maaqatigiissaarinissaq pisari-
aqarsorinarsivoq, maani nu-
natsinni pissutsit tunngavili-
ullugit.
7. Nunami tunngavigisat
aallaaviginagit (avataanit eq-
qussuinerit) killilersortari-
aqannginnerannik isumato-
qanngortoq KNI-mik allan-
ngortiterigaluarnerup (suleri-
aaseqamerata) erseqqissumik
takussuti ssaqalersippaatigut.
Nammineq misilittakkat tun-
ngaviginagit avataanit suliar-
tortitanut tunniussiinnarneq
qanoq inuiaqatigiinnut akisu-
tigisinnaasoq. Maannakkullu
tamanna nalileruminaappoq
sulimi ingerlagami.
Pingaarnerpaatillugulu u-
jartortariaqalerpoq kalaallit
namminneq sulinermikkut
pilersitaannik ineriartortitsi-
narnissatsinnik inuiaqatigii-
usugullu patajaallisarneqar-
nissatsinnik qulamaarisussaq
pingaamerpaaq.
Qaqugu akissaqalerutta
nammineersinnaassusermik
namminersulernissamilluun-
niit sinnattoq, maannalu pis-
susiusuni killiffipput, taamaa-
tiinnarlugit ataqatigiissinne-
qarsinnaanngillat killiffiliun-
neqarsinnaanatillu. Nutarteri-
lemerup sunaana siunertara-
lugulu anguniarsimagaa?
Aammalu inooriaatsikkut
aningaasarsiornikkullu naa-
lakkersueriaatsip sunaana
tunngavissatut tummarfissa-
tullu tunaartarisimagaa?
Maannalu pissusiulersut
(paasillugit) aallaavigalugillu
naleqquttumik iluarsartuussi-
saqalerutta namminersuler-
nissamik siulittuisameq angu-
neqanngisaannartussaavoq.
Naalagaaffeqatigiinnerup taa-
maatiinnarniarneqarneranik
sunniiniarluni, namminersu-
lernissamik suliniuteqartunut
oqaluttarnermi suna qitiussa-
va? Nunap nammineq inuisa
sulisinnaassusiat taamalu
nammineersinnaalernissaat
annertusarniarneqanngippat.
Avataanillu isumalluuteqar-
nersuarput tikisitanik suliar-
tortitanillu ilisarnaasersortu-
arlugu, massa nunap inuttus-
susianut naleqqiullugu nunat-
sinni suliffissaaruttorpassu-
aqartoq, ukiualunnguit matu-
ma siomatigut takunngisaan-
nakkatsinnik.
Katuamik ammaanersiomeq
All. nakorsaaneq Finn Becker-Christensen, Maniitsoq
Qanittukkut Dronning Mar-
grethe-p naalagaaffimmi qul-
lersatut ukiunik 25-nngortor-
siuilluni nalliuttorsiormat ta-
kuarput Danmarks Radio,
DR, oqaatissuaanermik taa-
neqarsinnaasumik tusagassi-
ortalersimasoq.
Nutaajunngilaq Kunngik-
kormiut ullorsiornerit nalliut-
torsiortaraat pissaanillit inui-
aqatigiinnilu tapersersuisut
qaaqqusarlugit. Nutaajunngi-
lartaaq inininngaannit takutit-
sisoqartarnera imaluunniit
ataqqinartorsuup oqalugiar-
nera tusartinneqartarmat.
Nutaajuvorli, ataqqinartor-
suup innuttai dronningip ner-
riviani ajoraluartumik ima-
luunniit qujanartumik inissa-
qartinneqartanngitsut, pisunik
tamanik sualunnguanik nas-
suiaalluarlugit tusartinneqar-
tamerat. Ukioq manna januari
aallartittoq qallunaat tamar-
mik Kongelige Teaterimut
ilagineqarmata, najuutinngik-
kaluarlutik TV-kkulli.
Nutaatuttaaq aallakaatitas-
siarineqarpoq qaaqqusat aki-
masuut isiginnaartitsisarfim-
mut takkussuunnerat. Nuan-
nattoqarpoq, takuagullu qaaq-
qusat akimasuut allat ilassio-
raat. Tusaamanersat TV-kkut
apersorneqarput. Taamaalil-
luta inuiaqatigiinni akimarnit
akimannginnerillu imaallaat
inissinneqarput.
Tusagassiortut allat amat
kusassarumatuut atisaat nas-
suiaatigeqqissaarpaat. Eqqu-
miiginartumilli angutit ilaasa
sakkutuutut uniformii kusa-
nartut nassuiaatigineqanngil-
lat, naak ilaat sakkutuutut ilu-
aqutaasinnaanerminnut uki-
oqqortusereeraluartut.
Taaneqarpulli angutit ilaasa
jakkimik attaserfiini kusas-
saataat saqqumivallaanngitsut
soqutiginartulli. Saqqumival-
laanngillat - pingaartumik
sovjet-ermiut sakkutuuisa
naalagaasa nalliuttorsiomemi
qanga ingasattajaarlutik saq-
qarmiulersortarnerinut na-
leqqiullutik, taamani toqu-
ngasut aappaluttuunermit atu-
garissaanerusarallarmata.
Sovjet-ermiut akimaner-
saasa saqqarmiut qanoq ilillu-
tik pissarsiarisarneraat naluar-
put, pasipajuttarpagulli. Paa-
sisarparpulli soorlu oqariar-
tuuteqartut: »Uagut-una naa-
lagaasugut«. Dronning-ip
qaaqqusai qanoq ilillutik saq-
qarmiulersorneqarnissamin-
nut qanoq angusaqartarsimal-
lutillu iluaqutaasimanersut
aamma paasitinneqanngila-
gut. Aammami paasinngi-
saannarutsigit immaqa pitsaa-
nerussaaq.
Oqartoqartariaqarpoq Ka-
laallit Nunaata Radioa, KNR,
ilinniartikkuminarpoq. Katu-
aq ammaanersiorneqarmat
TV-p suna tamaat malinnaaf-
figitippaa, qaaqqusat matuk-
kut isiinnartut aallamerfigalu-
git. »Paarngorsinnaasut pisus-
sinnaasullu« tamarmik qanit-
tumit ungasissumillu tikerar-
put. Tamangajammik. Ben-
jamiit Sakæusilu qaaqqusanut
ilaatinneqanngillat. Dan-
mark-imi qaaqqusanit ami-
gaatigisatta ilagaat inuinnaat.
Qaqqusanut tusaamasanut
ilaapput soomnami politike-
rit. Ilaat - tamarmiunngitsoq -
tupinnaannartumik saqqumi-
laanngitsut. Uanga tamanna
nammineerlunga isumagaara,
immaqa qinersisartussatut pi-
ukkunnannginnama, ima-
luunniit imaaginnannginner-
luni inuummata ulapittuartut,
piffissaaleqisorujussuullutil-
lu. Katuami tamarmik qani-
laartuupput. Taamani tamar-
mik imminnut piffissaqarfi-
gipput. Imminnut inussiar-
neqqissaarlutik ilasseqattaap-
put, immaqa arlaat inuit nuan-
narinngilluinnakkatik ilasse-
qattaarlugit.
Inuit atisarissaarput. Uni-
formeqartoqanngilaq. Kalaal-
lit Nunaammi sorsunnikuun-
ngilaq. Paarlattuanik anno-
raartorpassuaqarpoq. Atisaa-
voq atomminartoq. Sorsunne-
runngitsumik, imaqqali imaa-
ni sikumiluunniit silarlutsillu-
gu piniariassagaanni. Katu-
amut qaaqqusat amerlaner-
saat taamaaliussagaluarunik
annassagunanngikkaluarput.
Amerlanersaat ila ajutuussa-
galuarput.
Katuap pisortaa Jan Kløv-
stad annoraaqanngilaq, atisar-
aali qangarsuaq norskit naa-
sorissaasuisa atisarisartagaat,
taamani suli uuliamik nas-
saanngikkallaramik norskillu
kaanneq kaannersuarlu atupi-
luttarallaramikkit.
Katuap ammaanersiorne-
qamerani aatsaat taamak paa-
silluartigaarput Kalaallit Nu-
naanni kikkut oqartussaaner-
sut. Oqartussaanersat takua-
gut, aammattaaq oqartussaa-
vallaanngitsut, kiisalu kikkut
oqartussaanngivissut. Kingul-
liit peqataatinneqanngilluin-
narput.
Ilaatigut nalunngereerunar-
parput sunniuteqarsinnaaneq
sumi inissisimanersoq, sulilu
paasinnissimanngitsut imaal-
laat maanna paasinninnissa-
minnut periarfissinneqarput.
Katuaq inuit kulturiannut
qitiusussaavoq. Ilaatigut ta-
kullatsiarparput, aalajangii-
suuppulli nunarsuaq tamak-
kerlugu aliikkusersueriaatsi-
mik atugassarititaasutigut ili-
simasagut. Aaqqissuussineq
pinnersumit Nukaakamit
aammalu taamatut pinnerpal-
laanngitsumit Juaakamit a-
qunneqarpoq. Tusagassiuti-
tigut taamak saqqummertartut
ilisarisimasat aqqi taallugit
taanngitsoomeqarsinnaanngi-
ngajapput. Kingulleq KNR-ip
DR-imi Hans Otto Bisgaard-
eraa, sulili sungiussilluan-
ngilaq.
Oqalugiartussat ilaat ilisari-
tikkamiuk kukkuvoq. Kalaal-
lit, qallunaat tuluillu oqaasii
tamatumuuna naammagalugit
atorneqarput. Oqalugiartor-
passuami ataasiinnaap oqaat-
sit pingasut tamaasa atorpai,
tassa Ingmar Egede aallaq-
qaasiilluni oqalugiarami. Ua-
leq takeqaaq, qutsavigisaria-
qanngilarli kingusinnerusuk-
kut oqaatsit marluiinnaat ator-
lugit oqalugiarmat. Paarlattu-
anik Juaakap tuppallertip-
paanga unikkallamermi tusar-
naartut imermik imeriar-toq-
qummagit.
Pisumi taamaattumi oqalu-
giartut oqaatsitigut piginnaa-
saat maluginiarneqartarput,
imarisaat pingaartorsiornar-
tussaannginnerat peqqutaallu-
ni. Pisortatigoortumik oqalu-
giartut imminnut killilersor-
tussaagunarput, taamaalillu-
tillu soqutiginalaartunngua-
nik oqaqqusaanatik.
Erinarsortartup Canadami-
up Susan Aglukark-ip tusar-
naarnissaa qilanaarigaluarak-
ku. Tusaamanarpoq aggemis-
saminut akissarsingaatsiarsi-
masoq. Ajoraluartumik eri-
narsomera naammaannarpoq.
Taamaasillunga Marina ma-
qaasilerpara. Sooq-una ilaa-
tinneqanngitsoq. Oqareemit-
tut TV-kkut isiginnaarluni ta-
keqaaq, aammali inersuarmi
taamaassimassaaq. Arlaat a-
rajutsisimamerpara?
Paasilluarsinnaavara KNT-
imi sulisut ulappullutik qasu-
lersimassappata. Maani Ma-
niitsumi attaveqaatikkut atta-
veqameq sapaatit akunnerisa
naanerata ilarujussua tam-
maqqavoq.
Katuami pisussat annertuut
tulleraat filmip »Frøken Smil-
las fornemmelse for sne«.
Siumut naliliinerit eqquutis-
sappata, film pinerluttuler-
saarutitut ulikullannartutut
annikillisimavoq. Taamaas-
sappat Kalaallit Nunaanni
qulamanngitsumik iluatsillu-
assaaq.
Taamaakkaluartoq neriuu-
tigissavara atuakkami inuia-
qatigiinnik isornartorsiuine-
rup ilamerni peemeqarsimas-
sanngitsut. Katuap iliomera-
tut qalliinnarsiortumik nalli-
uttorsioreemerup kiisalu so-
qutaanngitsumik inussiamisa-
artuusaarnerup kingorna al-
larluinnarnik pisariaqartitsi-
vugut.
Atuakkiortoq Peter Høeg
angutaavoq inussiamersuun-
ngitsoq, pingaartumik naala-
gaaniat sammigaangamigit.
Atuakkami kukkussutaavoq,
ima pissanganartigigami, pis-
sanganarpianngitsortai qata-
ngiinnarumanarmata. Im-ma-
qa ilaatigut kalaallit akima-
sortaasa eqqartorneri ilan-
ngullugit. Tamakkumi arlalit-
sigut pikkunartumik uparuar-
neqarput.