Atuagagdliutit - 17.07.1997, Blaðsíða 5

Nr. 54 • 1997
5
£cc aj^a^c/é/u C/É
GRØNLANDSPOSTEN
Qassusersorluni aalisakkat pisarineqarsimasut kiilumut akikinnerupput, Garnfangede fisk giver en lavere kilopris, men man kan fange flere i gam
kisiannili qassusersorluni pisarineqartartut amerliarlorput. end på line. Her fiskes ved Uummannaq.
Uani Uummannap eqqaani aalisartut.
Qalerallit milliartorput
Uummannami Ilulissanilu qaleralinniapiluttoqarpoq
NUUK(LM) - Avannaani lisakkat allinissaminnut peri- sameqartameri. Kisitsisit na-
ningittagarsorlutik aalisartut
sikumit imaluunniit imaanit
qaleralinnik ningitsigaannga-
mik qalerallit milliartortut
pisarineqartarput.
Aalisagaq mikisoq tunitsi-
vinni tassaavoq 3,5 kiilu inor-
lugu oqimaassusilik, taamaat-
tullu amerliartorput. Aalisapi-
lunnermut tamanna takussu-
tissaavoq. »Aalisapilunnerup
kingunerisaanik aalisakkat
alliartunnginneranik« uuma-
sunik ilisimatuunit taaneqar-
tarpoq. Allatut oqaatigalugu
ukiut tamaasa aalisakkat aali-
sarneqartartut aalisakkanit
imarmiittunit amerlanerup-
put, taamaalillunilu aalisakkat
imarmiittut allinissaminnut
periarfissaqanngillat. Taman-
na aalisapilunneruvoq.
Ilulissani sivisunerpaamik
qaleralinnik aalisartoqarfi-
usumi aalisakkat mikivallaat
1996-imi aalisarneqartuni
77%-iusimapput. Upemavim-
mi, 1980-ikkut qeqqata mis-
saani aatsaat qaleralinniar-to-
qarfiulersimasumi, 1996-imi
35%-iinnaat mikivallaarsi-
mapput. Uummannami Ilulis-
sanit kingusinnerusukkut,
Upernavimmilu siusinneru-
sukkut qaleralinniarfiulersi-
masumi qalerallit pisarine-
qartut 69%-ii mikivallaarput.
Kisitsisit qaffariartorput. As-
sersuutigalugu Uummannami
aalisakkat angisuunut mikisu-
nullu kisitsisit atorneqartut
ukiut arfineq-marluk matuma
sioma mumissimapput. Taa-
mani aalisakkat angisuut
62%-iusimapput.
Alliartunngillat
Kisitsisit paatsoomeqarsin-
naanngillat. Avannaata Kitaa-
ni qalerallit mikivallaat nunap
iluani aalisameqartarput. Aa-
arfissaqanngillat, sulimi allil-
luanngitsut aalisarneqartara-
mik.
Tamassuma kingunerisaa-
nik Pinngortitaleriffik mia-
nersoqqusivoq Qeqertarsuul-
lu Tunuani Ummannamilu
1998-imi ukiut siuliinit aali-
sameqarsimasut amerlassusii
qaangemeqassanngitsut inas-
suteqarluni.
Uumasunik ilisimatuut siu-
sinnerusukkut Uummannami
Qeqertarsuullu Tunuani aali-
sapillunnerup kingunerisaa-
nik aalisakkat alliartorunnaar-
nerat pillugu mianersoqqusi-
simapput, kisianni aatsaat pi-
sassiissutissiipput, oqaramik:
Ukiuni kingullemi aalisame-
qartut qaangissanngilasi. Pis-
susiviusut imaapput pisassiis-
sutit 17-18.000 tonsiusut.
Upemavimmi pissutsit a-
junnginnerupput, naak pisari-
neqartartut »inuususiartortut«
»kisiann« inuusuppallaarne-
rat ajomartorsiutaanngilaq.
Qalerallit nungunneqamis-
saminnut ulorianartorsiun-
ngitsutut Upemavimmi nali-
lemeqarput.
Eqqissilaarlusi
Ukiuni tulliuttuni marlunni
qaleralinniamerup unitsikkal-
lamissaa eqqaavaat, aalisak-
kat alliartomissaminnut peri-
arfissaqarniassammata. Ta-
massumammi kingunerissa-
vaa aalisakkat tonsit amerlas-
susi assigiit taamanikkut aali-
sarneqarsinnaassapput aali-
sakkalli ikinnerullutik.
Pissutsit assigiinngitsut a-
peqqutaasarput Avannaata
Kitaani nunap iluani aalisar-
nerup inemera. Aalisameqar-
tut amerlassusai apeqqutaa-
sarnerisa saniatigut aamma
apeqqutaasarpoq qanoq aali-
joqqutaralugit takuneqarsin-
naasarpoq qassusersorluni
aalisamermi aalisakkat miki-
suut amerlanerusartut ningit-
tagarsomermut assersuutissa-
gaanni. Uumasunilli ilisima-
tuut isumaqarput paasissutis-
sanik naammattunik pineqar-
tumut peqannginnamik siun-
nersuisinnaanatik.
Qassuni minnerupput
Royal Greenland aperigaanni
piumaneruaat taamaallaat
ningittagarsorluni aalisarto-
qassasoq aalisakkat pitsaassu-
saat anguniarlugu. Ningitta-
garsornermi aalisarneqarsi-
masoq tassaasarpoq aalisagaq
qaquffaarissumik nerpilik,
qassusersorlunili aalisagaq
aappaalaartuusarluni pissuti-
galugu aalisakkanit allanik
nanertorneqarnermini aava
nerpimmut pisarami.
Aalisartut amerlasuut pisa-
qarnarnerummat qassusser-
somsuttarput. Kisianni aam-
ma allanit oqaatigineqartar-
poq ningittagarsorluni aali-
sakkat pisarineqartut kilumut
akigissaamerusartut qassuser-
luni pisarineqartunit sanilli-
ukkaanni.
Upemavimmi taamaallaat
ningittagarsorluni aalisar-to-
qartarpoq. Uummannami Qe-
qertarsuullu Tunuani aalisak-
kat pisarineqartartut 30 aam-
ma 23%-ii qassutinik aalisar-
neqartartut.
Avataanerput
Aamma Kitaani qalerallit nu-
nap iluani aalisameqartartut
avataani aalisameqartartunut
apeqqutaasarput. Nunap ilua-
ni qalerallit annemsumik er-
niomeq ajorput. Taamaallaat
aalisakkanik nutaanit piler-
someqamermikkut amerliar-
tortarput avataani aalisakkat
amerlivallaaraangata. Aali-
sakkat kangerlunnut itisuunut
nillertunullu pisarput, tassa-
niittarpullu aalisarneqamis-
sartik tungaanut.
Taamaattumik Nunatsinni
umiarsuaaqqanut, umiatsia-
nut qimusserlutillu aalisartu-
nut pingaamteqarpoq Kitaata
avataani aalisapiluttoqan-
nginnissaa.
Uumasunik ilisimatuut tas-
sani aalisakkat amerlassusii-
nut nutaanik paasissutissa-
qanngillat, isumaqarpulli
1980-ikkunni nungukkiarto-
raluarlutik maannakkut ulori-
anartorsiorunnaartut.
Upemavimmi qalerallit nungutaanissaminnut ulorianartorsiunngillat, uumasunik ilisimatuut
isumaqarput.
Hellefiskebestanden i Upernavik ser ud til at være i relativ god stand, mener biologerne.
Suli aalisakkat
ikiliartorput
NUUK(LM) - Suli Kalaal-
lit Nunaanni aalisakkat as-
sigiinngitsut amerliartunn-
gillat, 1998-imilu aalisar-
neq eqqarsaatigissagaanni
Pinngortitaleriffimmi uu-
masunik ilisimatuut mia-
nersoqqusillutik saamlliit,
kapisillit tupissutillu aali-
sameqassanngitsut inassu-
tigaat. Kitaani aamma su-
luppaakkat alisameqassan-
ngitsut siunnersuutigine-
qarpoq.
Avannaata kitaani qale-
rallit nunap iluani aalisar-
neqarpallaarlutik erniome-
rat ajornartorsiulersima-
voq. Kitaani qalerallit ava-
taaniittut nungutaanissa-
minnut ulorianartorsiun-
ngillat, kisiannili Tunumi
mianersoqqusisoqarpoq.
Tassani aalisakkat toqu-
sarnerat annertunerpaaf-
fimminiittoq nalunaaruti-
gineqarpoq, isumaqartoqar-
porlu uumasunik ilisima-
tuunit killissarititaasoq qa-
lerallit eqqarsaatigissa-
gaanni qaangerneqarsima-
soq. Uumasunik ilisimatuut
inassutigaat annerpaamik
qaleralinnik 11000 tons-
inik aalisartoqarsinnaasoq.
Uumasunik ilisimatuut
nuannersumik ataatsimik
tusarliussassaqarput, tassa
ammassaat Kitaani eqqar-
saatigissagaanni. Ilimagi-
neq arporm i uumasunik ili-
simatuut killissarititaat qaa-
ngerneqarnavianngitsoq,
ammassaallu erniornerat
ulorianartorsiortinneqan-
ngitsutut nalilerneqarpoq.
Stadig færre fisk
NUUK(LM) - Det står -
stadig - sløjt til med fiske-
bestandene ved Grønland,
og når det gælder fiskeriet
for 1998 har biologerne ved
Grønlands Naturinstitut
allerede nu tændt advar-
selslamperne og anbefaler,
at der slet ikke fiskes torsk,
laks og skolæst. Rødfisk
bør heller ikke fiskes ved
Vestgrønland.
Når det gælder hellefisk,
er den indeskærs bestand i
Nordvestgrønland ved at
lide af vækst overfiskning.
Den udenskærs bestand i
Vestgrønland er realtiv sta-
bil, mens alarmklokkerne
ringer over den udenskærs
bestand ved Østgrønland.
Her meldes om rekordhøj
fiskedødelighed, og man
mener, at bestanden er
udenfor sikre biologiske
grænser. Biolgeme anbefa-
ler, at der maksimum fiskes
11000 tons hellefisk, hvil-
ket svarer til et fiskeritryk
på 70 procent.
På ét område er der posti-
ve røster ffa biolgeme, og
de gælder lodderne ved
Østgrønland. Her formoder
man, at bestanden er inden-
for sikre biologiske
grænser og biogydemassen
vurderes ligefrem til at
være stærk.