Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 17.07.1997, Blaðsíða 5

Atuagagdliutit - 17.07.1997, Blaðsíða 5
Nr. 54 • 1997 5 £cc aj^a^c/é/u C/É GRØNLANDSPOSTEN Qassusersorluni aalisakkat pisarineqarsimasut kiilumut akikinnerupput, Garnfangede fisk giver en lavere kilopris, men man kan fange flere i gam kisiannili qassusersorluni pisarineqartartut amerliarlorput. end på line. Her fiskes ved Uummannaq. Uani Uummannap eqqaani aalisartut. Qalerallit milliartorput Uummannami Ilulissanilu qaleralinniapiluttoqarpoq NUUK(LM) - Avannaani lisakkat allinissaminnut peri- sameqartameri. Kisitsisit na- ningittagarsorlutik aalisartut sikumit imaluunniit imaanit qaleralinnik ningitsigaannga- mik qalerallit milliartortut pisarineqartarput. Aalisagaq mikisoq tunitsi- vinni tassaavoq 3,5 kiilu inor- lugu oqimaassusilik, taamaat- tullu amerliartorput. Aalisapi- lunnermut tamanna takussu- tissaavoq. »Aalisapilunnerup kingunerisaanik aalisakkat alliartunnginneranik« uuma- sunik ilisimatuunit taaneqar- tarpoq. Allatut oqaatigalugu ukiut tamaasa aalisakkat aali- sarneqartartut aalisakkanit imarmiittunit amerlanerup- put, taamaalillunilu aalisakkat imarmiittut allinissaminnut periarfissaqanngillat. Taman- na aalisapilunneruvoq. Ilulissani sivisunerpaamik qaleralinnik aalisartoqarfi- usumi aalisakkat mikivallaat 1996-imi aalisarneqartuni 77%-iusimapput. Upemavim- mi, 1980-ikkut qeqqata mis- saani aatsaat qaleralinniar-to- qarfiulersimasumi, 1996-imi 35%-iinnaat mikivallaarsi- mapput. Uummannami Ilulis- sanit kingusinnerusukkut, Upernavimmilu siusinneru- sukkut qaleralinniarfiulersi- masumi qalerallit pisarine- qartut 69%-ii mikivallaarput. Kisitsisit qaffariartorput. As- sersuutigalugu Uummannami aalisakkat angisuunut mikisu- nullu kisitsisit atorneqartut ukiut arfineq-marluk matuma sioma mumissimapput. Taa- mani aalisakkat angisuut 62%-iusimapput. Alliartunngillat Kisitsisit paatsoomeqarsin- naanngillat. Avannaata Kitaa- ni qalerallit mikivallaat nunap iluani aalisameqartarput. Aa- arfissaqanngillat, sulimi allil- luanngitsut aalisarneqartara- mik. Tamassuma kingunerisaa- nik Pinngortitaleriffik mia- nersoqqusivoq Qeqertarsuul- lu Tunuani Ummannamilu 1998-imi ukiut siuliinit aali- sameqarsimasut amerlassusii qaangemeqassanngitsut inas- suteqarluni. Uumasunik ilisimatuut siu- sinnerusukkut Uummannami Qeqertarsuullu Tunuani aali- sapillunnerup kingunerisaa- nik aalisakkat alliartorunnaar- nerat pillugu mianersoqqusi- simapput, kisianni aatsaat pi- sassiissutissiipput, oqaramik: Ukiuni kingullemi aalisame- qartut qaangissanngilasi. Pis- susiviusut imaapput pisassiis- sutit 17-18.000 tonsiusut. Upemavimmi pissutsit a- junnginnerupput, naak pisari- neqartartut »inuususiartortut« »kisiann« inuusuppallaarne- rat ajomartorsiutaanngilaq. Qalerallit nungunneqamis- saminnut ulorianartorsiun- ngitsutut Upemavimmi nali- lemeqarput. Eqqissilaarlusi Ukiuni tulliuttuni marlunni qaleralinniamerup unitsikkal- lamissaa eqqaavaat, aalisak- kat alliartomissaminnut peri- arfissaqarniassammata. Ta- massumammi kingunerissa- vaa aalisakkat tonsit amerlas- susi assigiit taamanikkut aali- sarneqarsinnaassapput aali- sakkalli ikinnerullutik. Pissutsit assigiinngitsut a- peqqutaasarput Avannaata Kitaani nunap iluani aalisar- nerup inemera. Aalisameqar- tut amerlassusai apeqqutaa- sarnerisa saniatigut aamma apeqqutaasarpoq qanoq aali- joqqutaralugit takuneqarsin- naasarpoq qassusersorluni aalisamermi aalisakkat miki- suut amerlanerusartut ningit- tagarsomermut assersuutissa- gaanni. Uumasunilli ilisima- tuut isumaqarput paasissutis- sanik naammattunik pineqar- tumut peqannginnamik siun- nersuisinnaanatik. Qassuni minnerupput Royal Greenland aperigaanni piumaneruaat taamaallaat ningittagarsorluni aalisarto- qassasoq aalisakkat pitsaassu- saat anguniarlugu. Ningitta- garsornermi aalisarneqarsi- masoq tassaasarpoq aalisagaq qaquffaarissumik nerpilik, qassusersorlunili aalisagaq aappaalaartuusarluni pissuti- galugu aalisakkanit allanik nanertorneqarnermini aava nerpimmut pisarami. Aalisartut amerlasuut pisa- qarnarnerummat qassusser- somsuttarput. Kisianni aam- ma allanit oqaatigineqartar- poq ningittagarsorluni aali- sakkat pisarineqartut kilumut akigissaamerusartut qassuser- luni pisarineqartunit sanilli- ukkaanni. Upemavimmi taamaallaat ningittagarsorluni aalisar-to- qartarpoq. Uummannami Qe- qertarsuullu Tunuani aalisak- kat pisarineqartartut 30 aam- ma 23%-ii qassutinik aalisar- neqartartut. Avataanerput Aamma Kitaani qalerallit nu- nap iluani aalisameqartartut avataani aalisameqartartunut apeqqutaasarput. Nunap ilua- ni qalerallit annemsumik er- niomeq ajorput. Taamaallaat aalisakkanik nutaanit piler- someqamermikkut amerliar- tortarput avataani aalisakkat amerlivallaaraangata. Aali- sakkat kangerlunnut itisuunut nillertunullu pisarput, tassa- niittarpullu aalisarneqamis- sartik tungaanut. Taamaattumik Nunatsinni umiarsuaaqqanut, umiatsia- nut qimusserlutillu aalisartu- nut pingaamteqarpoq Kitaata avataani aalisapiluttoqan- nginnissaa. Uumasunik ilisimatuut tas- sani aalisakkat amerlassusii- nut nutaanik paasissutissa- qanngillat, isumaqarpulli 1980-ikkunni nungukkiarto- raluarlutik maannakkut ulori- anartorsiorunnaartut. Upemavimmi qalerallit nungutaanissaminnut ulorianartorsiunngillat, uumasunik ilisimatuut isumaqarput. Hellefiskebestanden i Upernavik ser ud til at være i relativ god stand, mener biologerne. Suli aalisakkat ikiliartorput NUUK(LM) - Suli Kalaal- lit Nunaanni aalisakkat as- sigiinngitsut amerliartunn- gillat, 1998-imilu aalisar- neq eqqarsaatigissagaanni Pinngortitaleriffimmi uu- masunik ilisimatuut mia- nersoqqusillutik saamlliit, kapisillit tupissutillu aali- sameqassanngitsut inassu- tigaat. Kitaani aamma su- luppaakkat alisameqassan- ngitsut siunnersuutigine- qarpoq. Avannaata kitaani qale- rallit nunap iluani aalisar- neqarpallaarlutik erniome- rat ajornartorsiulersima- voq. Kitaani qalerallit ava- taaniittut nungutaanissa- minnut ulorianartorsiun- ngillat, kisiannili Tunumi mianersoqqusisoqarpoq. Tassani aalisakkat toqu- sarnerat annertunerpaaf- fimminiittoq nalunaaruti- gineqarpoq, isumaqartoqar- porlu uumasunik ilisima- tuunit killissarititaasoq qa- lerallit eqqarsaatigissa- gaanni qaangerneqarsima- soq. Uumasunik ilisimatuut inassutigaat annerpaamik qaleralinnik 11000 tons- inik aalisartoqarsinnaasoq. Uumasunik ilisimatuut nuannersumik ataatsimik tusarliussassaqarput, tassa ammassaat Kitaani eqqar- saatigissagaanni. Ilimagi- neq arporm i uumasunik ili- simatuut killissarititaat qaa- ngerneqarnavianngitsoq, ammassaallu erniornerat ulorianartorsiortinneqan- ngitsutut nalilerneqarpoq. Stadig færre fisk NUUK(LM) - Det står - stadig - sløjt til med fiske- bestandene ved Grønland, og når det gælder fiskeriet for 1998 har biologerne ved Grønlands Naturinstitut allerede nu tændt advar- selslamperne og anbefaler, at der slet ikke fiskes torsk, laks og skolæst. Rødfisk bør heller ikke fiskes ved Vestgrønland. Når det gælder hellefisk, er den indeskærs bestand i Nordvestgrønland ved at lide af vækst overfiskning. Den udenskærs bestand i Vestgrønland er realtiv sta- bil, mens alarmklokkerne ringer over den udenskærs bestand ved Østgrønland. Her meldes om rekordhøj fiskedødelighed, og man mener, at bestanden er udenfor sikre biologiske grænser. Biolgeme anbefa- ler, at der maksimum fiskes 11000 tons hellefisk, hvil- ket svarer til et fiskeritryk på 70 procent. På ét område er der posti- ve røster ffa biolgeme, og de gælder lodderne ved Østgrønland. Her formoder man, at bestanden er inden- for sikre biologiske grænser og biogydemassen vurderes ligefrem til at være stærk.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.