Atuagagdliutit - 17.07.1997, Side 9

Nr. 54 • 1997
9
tf/t
GRØNLANDSPOSTEN
Atominut pamaarassivinnut
russit naaggaarluinnarput
Johan Lund Olsen Moskva-meeqqammersoq isumaqarpoq russit
soqutiginngilluinnaraat qaartartunik atomitalinnik Kalaallit Nunaannut
toqqorsinissaq
Lars Emil Johansen - Poul Nyrup Rasmussen-imit
suli akissutisisimanngilaq.
Lars Emil Johansen - har endnu ikke fået svar fra
Poul Nyrup Rasmussen.
Suli akinngilaq
Nyrup Rasmussen-ip Clinton-
illu Kalaallit Nunaanni atominik
parnaarussivik eqqartunngilaat
NUUK (KK) - Inuit marluk
eqqissinermik pilersitsisus-
saapput, ataatsilli eqqissineq
aserorsinnaavaa.
Aasap ingerlanerani Lars
Emil Johansen-ip kisimiilluni
amerikarmiunut qaartartunik
atomitalinnik atorunnaartunik
Mestersvig-imi aqerlumik
piiaaviusimasumut inissiinis-
samik neqeroomera pillugu,
Kalaallit Nunaanni atominut
parnaarussiveqalernissaanik
russit qanoq isumaqarnersut
iluamik tusarsimanngilarput.
Tassami qaartartut atomitaasa
atorunnaartut affaat russinit
tunniunneqartussaapput.
Inuit Ataqatigiit sinnerlugit
Inatsisartunut ilaasortaq Jo-
han Lund Olsen Inatsisartut
Aalisarnermut, Piniarnermut
Nunalerinermullu ataatsimii-
titaanni ilaasortaq naalakker-
suisunut ilaasortaq Påviåraq
Heilmann ilagalugu Moskva-
meeqqammerpoq. Johan
Lund Olsen-ip Moskva-miin-
nini iluatsillugu Kalaallit Nu-
naanni atominut pamaarussi-
veqalemissaata qanoq kingu-
neqarsinnaanera paasiniaavi-
gisimavaa.
- Moskva-mi paasiniaareer-
nerma kingorna nassuerutigi-
sariaqarpara, amerikarmiut
isumalioqatigiissitaata Rand
Corporation-ip Kalaallit Nu-
naanni atominut pamaarussi-
veqalemissaanik nalunaarusi-
aa apeqqutinik amerlanemik
pilersitsisoq akissutissaqar-
titsinerminit, Johan Lund Ol-
sen oqarpoq. Rand-imit siun-
nersuut assinguleraluttuinnar-
poq ilinniagartuut eqqarsar-
nerliornerannut, qallunaat
naalakkersuisuinit kalaallinil-
lu nammminersornerusunit
erseqqissumik itigartinneqar-
tariaqartoq.
Ingerlaqqissinnaanngitsoq
- Qaartartut atomitortut aal-
larneqqortuut ikilisarneqar-
nissaannik Rusland-ip USA-
llu akomanni isumaqatigiin-
niamerit - START pillugu
isumaqatigiissummik taane-
qartartut - maannakkut inger-
laqqissinnaanngillat, Johan
Lund Olsen Moskva-mee-
reemermi kingorna oqarpoq.
- Russit inatsisartuisa arlaa-
sa - Statsdumaen-ip - isuma-
qatigiissut START II 1993-
imeersoq sulia atsiorsiman-
ngilaa, tamatumunngalu pis-
sutsit arlallit pissutaapput.
- Rusland-imi sakkutuut
nunanut allanut sassussisin-
neqarsinnaasut qanga sakkor-
tussutsiminnit ullumikkut tar-
raannartut ipput. Tamanna
Tjetjeniami sorsunnerup up-
pernarsarpaa.
- Taamaattumik russit il-
lersornissaminni qaartartut
atomitallit pisariaqartittoru-
jussuuaat, Sorsunnermut Nil-
lertumut naleqqiullugu.
- Akerlianik akerarisima-
saata USA-p qaartartut atomi-
tortut pisariaqartippallaarun-
narsimavai, ilaatigut sakkus-
såt nunanut allanut saassus-
sissutaasinnaasut tekniki nu-
taaliaalluinnartoq atorlugu sa-
naneqarsimasut pissutigalu-
git. Tamanna Gulf-imi sor-
sunnermi uppernarsameqar-
poq.
- Atominut parnaarussive-
qalernissaanut russit isum-
mernerannut sunniuteqaqa-
taavoq NATO-p allineqamis-
saa sap. akunnerani kingul-
lermi Madrid-imi akuersissu-
tigineqartoq. Duma-mi amer-
lanerussuteqarluartut NATO-
p allineqamissaa akerleraat;
naalagaaffinnut nutaanut pi-
ngasunut aamma atuuttussaq,
NATO-llu allineqamissaa
Moskvap tungaanit isigine-
qarpoq Kitaamiut Rusland-
imut sakkortuuliorniarnerat-
tut.
Piviusunngorsin-
naanngilaq
- Taamaattumik START II
pillugu Rusland ajomartorsi-
utissarpassuaqarpoq, Johan
Lund Olsen isumaqarpoq.
Taamaattoq naalakkersuisut
siulittaasuat Lars Emil Johan-
sen assiginagu qularutigaara
Kalaallit Nunaanni atominut
parnaarussiveqalernissaanik
siunnersuut pissutaassasoq
sakkussakillisamissamut isu-
maqatigiinniamerit sakkortu-
sineqamissaannik.
- Naak qaartartut atomitallit
qaartitsissutaasa peemeqarsi-
masut toqqortarinissaat ajor-
nartorsiutaasussaq, pingaartu-
mik Rusland-imi politikikkut
pissutsit taama tutsuviginan-
ngitsigitillugit, taamaattoq
pissutsit killormut sammisu-
tut immata paasineqartari-
aqarpoq, russit qaartartuutaa-
sa qaartitsissutaat isuman-
naannerusut Rusland-imi pii-
arneqaratik inissisimaannas-
sappata, tassami qaartartut
atomitallit .Rusland-imi sak-
kutuunit paarineqartoruju-
suummata.
- Taamaattumik eqqarsaati-
gineqartariaqarput NATO-p
allineqamera aamma russit
qaartartunik atomitalinnik
pisariaqartitsinerujussuat. Eq-
qaassanngikkaanni Kalaallit
Nunaat suli ilaammat USA-p
soqutigisaqarfianut, Monroe-
doktrinen-imik taaneqartoq
malillugu. Taamaattumik rus-
sit soqutigisarinavianngilaat
qaartartut atomitortut qaartit-
sissutaannik pigisaminnik
Kalaallit Nunaanni aqerlumik
piiaaviusimasumut inissiinis-
saq.
Allamut saasaarineq
Qularutigisariaqanngilaq Ka-
laallit Nunaanni atominut
pamaarussiveqalernissaq - i-
maluunniit nunami sumiluun-
niit pamaarussiveqalernissaq
- qularnaarneqartariaqarmat
ajutoorfissaanngilluinnartu-
tut, Johan Lund Olsen oqar-
poq, aammali unioqqutitsisu-
mik iserniartoqarnissaanut
isumannaallisaaneq annertoo-
rujussuusariaqarpoq.
- Qaartartut qaartitsissu-
taannik piiarneqarsimasunik
Rand-imit nalunaamsiami al-
lassimavoq qaartitsissutit 400
tons toqqortarineqarsinnaa-
sut. Taamaattumik Lars Emil
Johansen allamut saasaarivoq
kalaallit ernumalersimasut
eqqissisarsinnaagamigit oqar-
luni, qaartitsissutit arsatut
angitigiinnartut.
- Atominut parnaamssivik
angivallaamavianngilaq, inis-
saqartinneqarnerussallutilli
sakkutuut qaartitsissutinik
paarsisuutinneqartussat, Jo-
han Lund Olsen oqarpoq.
Siunissaq
- Atassutip siulittaasua naa-
lakkersuisunut ilaasortaq Da-
niel Skifte assigalugu ersissu-
tigaara sakkussat amerlisar-
neqaqqilemissaannut Kalaal-
lit Nunaata ilaaqqilemissaa,
Johan Lund Olsen oqarpoq.
- Mestersvig-imi atominut
parnaarussiveqalerneratigut
Kalaallit Nunaat saassunne-
qariaannaavoq sorsuffiuler-
sinnaallunilu, nunat pissaanil-
lit allat qaartartut qaartitsissu-
taannik toqqortarineqartunik
pissaaneq atorlugu tigusinia-
lissagaluarpata.
- Marlunnik meeraqarpun-
ga 16-inik qulingilualinnilu
ukiulinnik, pingajussaallu au-
gustimi inunngussaaq, Johan
Lund Olsen oqaluttuarpoq.
Neriuutiginngilara meeqqama
meeraqatitik allat ilagalugit
nuna peroriartorfigissagaat si-
unissaqarfigalugulu navia-
nartorsiortinneqartoq qaar-
tartut atomitallit qaartitsissu-
taat pissutigalugit.
NUUK(KK) - Sapaatit a-
kunneri pingasut qaangiut-
tullu suli naalakkersuisut
siulittaasuat Lars Emil Jo-
hansen statsminister Poul
Nyrup Rasmussen-imit
naalakkersuisut Køben-
havn-imi ataatsimiinner-
ininnut atatillugu junip 25-
ani qallunaat naalakker-
suisuinut allagaannut suli
akissutisinngilaq.
Allakkani naalakkersui-
sut silarsuaq tamakkerlu-
gu peqataaffigineqartu-
mik suleqatigiiffimmik
pilersitsisoqassaa siunner-
suutigaat, avatangiisimut
isumannaallisaanermullu
tunngasunik atomillu
qaartartuisa qaartitsissu-
taannik aqerlumik piiaavi-
usimasumi Mestersvig-
imiittup toqqorsivinngor-
nissaata kingunerisinnaa-
saannik misissuisussamik.
Atominik parnaarussive-
qamissaq amerikamiut si-
unnersuisoqatigiit RAND-
ip isumassarsiaraat.
Matumani ilanngunne-
qassaaq Poul Nymp Ras-
mussen piffissami kingul-
lermi allanik suliaqailuni
ulapissimammat, ilaatigut
Madrid-imi NATO-p alli-
neqamissaa, præsidentillu
Bill Clinton-ip Køben-
havn-imut tikeraarnissaa
pillugit.
Maannakkulli Nytorv-
imi København-imiittumi
amerikamiut præsidentia-
ta pisut qaangiutereerput,
statministerilu qularnan-
ngitsumik Lars Emil Jo-
hansen-ip allagai akissal-
lugit piffissaqamemlerso-
rinarpoq. Uagummi taa-
maa isumaqarpugut!
Naalakkersuisut siulit-
taasuat maannakkut Ska-
gen-imi sulinngiffeqar-
poq, Nunatsinnullu julip
25-ani utertussaavoq.
Parnaarussivik
eqqaaneqanngilaq
Statsminister Poul Nymp
Rasmussen aamma præsi-
dent Bill Clinton Statsmi-
nisteriami arfininngormat
julip 12-ani akunnermik
ataatsimik sivisussusilim-
mi isumaqatigiinniarput.
Tamassuma siuliani qal-
lunaat statsministeriqarfia
inatsisartuni ilaasortamit,
Inuillu Ataqatigiit siulit-
taasuata tullianit, Johan
Lund Olsen-imit Poul Ny-
mp Rasmussen-imut ilu-
nger sor tu ni i k kajumis-
saaiutitalimmik ammasu-
mik allagarsisimavoq:
Clinton-ip Kalaallit Nu-
naanni atominik pamaa-
russiviliornissamik eqqar-
tuissappat, oqalaarina
Danmark-i aamma Ka-
laallit Nunaat taamaattu-
mik parnaarussiveqaru-
simngitsut. Kalaallit Nu-
naanni naalakkersuisut si-
ulittaasuata parteeqatai
kisimik Kalaallit Nunaanni
parnaarussiveqalernissa-
amut akuersaarput (13-
iupput inatsisartut ilaasor-
taasa 31 -usut akomanni).
Johan Lund Olsen-ili
annilaanganissaminut pat-
sisissaqarsimanngilaq.
Nyrup Rasmussen-ip
Clinton-illu NATO-p alli-
neqamissaa, Bosniamilu
akerleriissuteqarnerit,
Baltikum-imilu nunat ki-
siisa eqqartorpaat.
Aaliangiisoqanngilaq
Qallunaat kalaallillu USA-
mut qaartartut qaartitsissu-
taannik toqqorsinissamut
tunngasumik saaffiginnis-
suteqanngippat piffissaq
ungasissoq qaangiuppat
amerikami naalakkersui-
sut aatsaat siunnersuut
tunngavissalimmik oqal-
lisigisinnaavaat.
- Siunnersuisoqatigiit
RAND-ip siunnersuutaa
suli oqallisigineqanngilaq,
tammanalu Washington-
imi Energiministeriami
pisortat atorfii arlallit inut-
talerneqartinnagit pinavi-
anngilaq, atorfilik Ritzaus
Bureau-mut oqarpoq.
Amerikami Energimi-
nisteriap nalunaarusiaq
»A Concept for Suategic
Material Accelerated Re-
moval Talks« siunnersuis-
oqatigiinnut Rand-imut
suliassanngortissimavaa.
Nalunaanisiaq naaper-
torlugu atominik pamaa-
mssiveqalemissamut aq-
qutissaq siullersaasoq
USA-p Rusland-imut rus-
sit ataatsimut toqqorsivili-
ornissamut isumaqataa-
nersoq aammalu nunat pis-
saanilissuit qaartitsissutaa-
sa ataatsimoorussamik
nakkutigineqalemissaan-
nut eqqarsaammut akuer-
saarsinnaanersut. Ameri-
kami naalakkersuisut taa-
maaliornissaminnut suli
iliuuseqanngillat.
- Nuna meeqqatta peroriartorfissaat qaartartut atomitallit qaartitsissutaannik inissiiviussan-
ngilaq, Johan Lund Olsen oqarpoq.
- Det land, som vore bøm skal vokse op i, skal ikke være belagt med atomsprænghoveder,
siger Johan Lund Olsen.
ASSJ FOTO: VIVI MØLLER-OLSEN