Atuagagdliutit - 28.08.1997, Síða 15

Nr. 66 • 1997
15
Lars Emil (saamerlernit aappaasoq) Nuummi realskolemi atuaqatinilu. Hans Anthon Lynge saamerliuvoq.
Lars Emil (nr. to fra venstre) sammen med kammerater på realskolen i Nuuk. Det er Hans Anthon Lynge til venstre.
sakkortuumik aqussinnaasi-
mavaat. Tassaapput lands-
høvdingi nunamilu aqutsisut
allat, kunngeqarfeeqqaminnik
kisimik oqartussaallutik aqut-
sisut.
- Isumaqarpunga ilaatigut
oqaluttuarisaanermik soquti-
ginninnera politikimik soquti-
gisaqalerninnik pilersitsisi-
masoq. Ukioq taanna ilinniar-
titsisunngorama naammassi-
nersiomermi oqalugiarninni
atuakkiortoq Gustava Brandt
angajoqqaaminut ima allassi-
masoq ilaarlugu oqarpunga: -
Neriuutigisassitut naammas-
sinngilanga, ersigisassitulli.
- Oqaatsit taakku uatsinnut
nuunneqarsinnaapput, rektor-
ip allatut ilinniartitsiniamera-
nut »naalanngitsutut« iliuu-
seqarsimasunut.
Danmark-imut
Nuummi Ilinniarfissuarmi i-
linniartitsinerminut atatillugu
Lars Emil Hjørring Semina-
rium-imi ukiumi ataatsimi
atuarpoq. Aallaqqaataani ilu-
amik malunnaateqaruman-
ngilaq. Kinaluunniit naatsor-
suuteqarsimanngilaq kalaaleq
ilinniagaqartoq malunnaate-
qarniassasoq, nammineerlu-
nilu kissaateqanngilaq malun-
naateqamissaminik.
Kisiannili malunnaateqa-
lerpoq. Lars Emil piffissap
ingerlanerani isiginngitsuu-
saameqarsinnaanngilaq, naal-
lu nipaarluugaluarluni matoq-
qasuugaluarlunilu malunnaa-
tilimmik erserpoq allanner-
mut sungiusaammik stil-imik
tunniussigami, ilinniartitsisul-
lu karakterit pitsaanersaannik
tun isariaqalermagu.
- Sunaluunniit allaaserisin-
naavarput, siumullu ilisima-
tinneqareerpugut karakteri
»mg« (ullumikkut 8-mut
nallersuunneqarsinnaasoq -
aaqq.) taassumanngalu qulla-
sinnerusoq anguneqarsin-
naanngitsoq. Taamatut ilisi-
matippaatigut, pikkorinner-
paallu kisimik naatsorsuuti-
gisinnaavaat taama qaffasitsi-
gisumik karaktereqarnissar-
tik.
- Allaaseraara taamanikkut
Danmark-imi ammip qalipaa-
taa pillugu immikkoortitsineq
- pingaartumik immikkoor-
titsineq »killormoortoq« - ul-
lorlu taanna stil-iliavut oq-
qukkamigit uannut qissimi-
gaartoq malugaara. Marluin-
naat »mg+«-imik karakteri-
lemeqarsimapput, malugini-
arneqarluarporlu »kalaaleq
nipaatsoq« taamatut karakte-
ri lerneqarsimasup aappari-
gaa.
- Ukiup sinnerani qallunaat
atuaqatikka ikiortarpakka qal-
lunaatut oqaasilerinermik, a-
tuakkialerinermik atuakkanil-
lu nalilersuinermik.
Politikeri
1970-imi Kalaallit Nunaata
siunissaa pillugu ataatsimeer-
suamissamut Lars Emil Jo-
hansen aggersameqarpoq. I-
linniagaqartut Siunnersuiso-
qatigiivi sinniisuuffigai, ta-
matumalu kingorna ataatsi-
meersuarneq pillugu atuak-
kiamik aqqissuisooqataalluni.
Piffissaq iluatsillugu aalaja-
ngersakkamik suliaqartoqar-
poq, suliallu tassuma suliari-
neqarnerani ilaatigut peqa-
taapput taamanikkut ilinnia-
gaqartut stud .j ur. Emil Abei-
sen, stud.scient.pol. Jakob Ja-
nussen aamma sociologimik
ilinniartoq Aqqaluk Lynge,
inuillu taakku ullumikkut
Kalaallit Nunaanni ilisimane-
qarluarput.
- Ataatsimeersuamerup er-
seqqissumik takutippaatigut
tunuarsimaartussaanngitsu-
gut. Oqartussaasutoqqat isor-
nartorsiomeqartussaanngitsu-
tut isumaqarfigineqassanngil-
lat. Taamanikkut akerliliiner-
put iluaqutaalluarpoq, neriuu-
tigilluinnarparalu inuusuttut
amerlasoorpassuit aamma
ullumikkut taamatut eqqar-
sartassasut, uagummi ullu-
mikkut oqartussaavugut pis-
saanermillu tigumminnittuul-
luta. Qularani isumap sorsuu-
tiginissaa iluaqutaasarpoq,
inuusuttullu ullumikkut aam-
ma taamaaliortariaqarput.
1970-imi ukiakkut Nuum-
mi innuttaasut ataatsimiitin-
neqarput. Taamanikkut innut-
taasut ataatsimiitinneqarner-
neranni suulluunniit oqallisi-
gineqaraluaraangata inuppas-
suit omiguttarput. Taamanik-
kut ataatsimiinnermi eqqar-
tomeqarpoq ukiumi aggersu-
mi landsrådemut qinersinis-
saq, tamatumalu kinguneraa
Lars Emil Johansen kajumis-
saameqamermi kingorna aku-
ersimmat qinigassanngortin-
nissaminik.
Qinersineq
- Kisianili taamanikkut poli-
tikikkut anguniagaqamissan-
nik eqqarsaateqanngilanga.
Politikikkut siuariartornissaq
pineqanngilaq, upperineqar-
lunili ineriartomermut sunni-
uteqarsinnaaneq.
- Avammut sammisuunngi-
langa, imaluunniit immikkut
sapiissuseqamanga. Sumi i-
nunngorsimaneq pillugu im-
mikkoortitaaneq akerleriniar-
lugu akerliussutsimik taku-
titsineq Nuummi 1964-imi
Pablop (Kristian Poulsen-ip -
aaqq.) aamma Isak Motzfeldt-
ip aaqqissuussisooqataaffiat
eqqaamavara, anorsaartuka-
sik allagartarsualisarluta i-
ngerlaaqatigiikkatta. Allagar-
tarsuit nassatatta qanorpiaq
atomissaat ilisimanngilarput.
Suut tamarmik nutaarluin-
naammata. Qanorlu qisuari-
artoqassanersoq naluarput.
Taamanikkut Kalaallit Nu-
naat ullumikkomit allaaneru-
jussuuvoq, naluaralu qimar-
rassimassanerluta landshøv-
dingip anillalluni appisaluu-
tissappatigut.
- Landsrådemut qinigas-
sanngortinninni siullertut sin-
niisussaraara Augusta Dur-
ban, tullertullu sinniisussara-
lugu Stig Lage, nalunngilluin-
narakku amat qallunaallu taa-
guunneqarluartartut, ilisima-
neqartutullu qinersineq ajun-
ngitsumik ingerlavoq. Aju-
gaalluarlunga landsrådemut
qinigaavunga, 724-nit taane-
qarsimallunga. Taaguunne-
qamerit tulleraat Peter K.S.
Heilmann, 440-nit taaneqarsi-
masoq.
- Ukiut ingerlaneranni taa-
matut amerlatigisunit taa-
guunneqartarsimavunga, eq-
qaassanngikkaanni sioma
1234-nit taaneqarsimanera.
Kisitsisillu taakku eeqqama-
juminartuupput.
Sinnera ilisimavarput
Ukiut Lars Emil-ip politikeri-
uffigisai ilisimavavut. Kisi-
miilluni qangalu sorsoqatigi-
sarsimasani ilagalugit ukiut
26-t sinnerlugit malunnaa-
teqarnerpaasimapput, maan-
nakkullu nammineq oqarpoq
piffissanngulersoq politikeri-
tut tunuarnissaminut.
»Pinnguarneq ajunngitsil-
lugu« uninneq ajunngitsuu-
voq. Pifissap qanoq ilinerani-
luunniit politikimik ingerlat-
sineq Lars Emil Johansen-
imut qatsunnartuusimanngi-
laq. Unamminartunik nutaa-
nik nassaartuarsimavoq, aju-
gaasarlunilu ajorsartarsimal-
luni. Ajorsartarsimalluni suli-
niutit ataasiakkaat pinngit-
sooratik iluatsittarsimann-
gimmata, ajugaasarsimalluni-
lu suli amerlanerit iluatsillu-
artarsimammata. Minnemn-
ngitsumik aningaasarsiomer-
mut politiki, sakkortuumik
tunuarsimaartumillu ingerlan-
neqarsimasoq, kisiannili siu-
mut isigisoq. Nunap iluani
atassuteqamermut inuussutis-
sarsiomermullu aningaasar-
passuit atorneqarsimapput,
siunissaq ungasinnerulaartoq
eqqarsaatigalugu kinguneqar-
tussaq pissutsini arlalissuami
aningaasartuutit killilersi-
maarneqarnerannik. Tassaa-
voq toqqaviit sisamaat Ka-
laallit Nunaata aningaasar-
siornerata ineriartortinneqar-
nissaani. Sinneruttut pingasut
- aalisamemp, aatsitassarsior-
nerup takomariartitsinemllu -
iluatsinnissaat ullut aggersut
takutikkumaarpaat.
All. Jens Brønden
Aataa crnunanilu Nivinnguaq, naalakkersuisut siulil-
taasuannit ikiorneqarluni cykileqataasoq.
Aataa med barnebarnet Nivinnguaq. som her får en
hjælpende hånd på landsstyreformandens cykel.
INUIT
Atuartartutsinnit nalunngilarpnt inuit pillugit allaaserisat
ilanngutassatut pitsaasuusanut. Taamaammat aalajanger-
pugut sisamanngomcrit tamaasa inuit ilaqutariilluunniit
oqaluttuaremsutaminnik misigisaqarsimasut pillugit ilan-
ngussisarniarluta. Qujanartumillu Kalaallit Nunaanni
taamaattunik inuppassuaqaipoq. Pisunut - ukiuni nutaani
oqaluttuarisaanermut, isorartussutsinut, innuttaasut katiti-
gaancrinut akerleriinnullu tunngasinnaapput.
Sisamanngomikkullu saqqummersartussani qupper-
nemi ukunani kina tulliullugu ilisaritissaneripput siun-
nersorluta allagaqarit. ■
Allakkap puua »Inuit«-imik nalunaaqutseruk, sisaman-
ngomermilu tulliutmmi aviisiseqqillutit. Imaassinnaavoq
ilaatikkusutat ilaatinneqartoq. ' ; .
: vi -