Atuagagdliutit - 05.02.1998, Side 10

10
Nr. 10 • 1998
GRØNLANDSPOSTEN
N ATI LERSUISARTUP
EQQAAMASALIKKER-
SAARUTAI - IMM. 1
»Hans Hedtoft«-ip pingajussaarluni Kalaallit Nunaannut angalanissaanut Svend Junge
ilaasussaasimagaluarpoq, taarsiulluguli umiarsuup kingullermik sumiiffigisimasaani imaanut nigalilianik
nalluinermut ilaalluni
SVEND JUNGE
- Ungasinngitsukkut Helene-
lu marluulluta naatsorsorpar-
put najugaqarfiit qanoq amer-
latigisut najugaqarfigisima-
nerlugit, sallunngilangalu o-
qassaguma ukiuni 39-ni Ka-
laallit Nunaanni najugaqar-
ninni sumiffinni assigiinngit-
suni 39-ni najugaqarsimallu-
nga, Svend Junge oqarpoq, i-
laqutariit angerlarsimaffianni
nalaasaarfimmi eqqissilluni
issiarujoorluni. Nalaasaarfis-
suit marluk amermik maa-
gaartumik qalliuteqarput, nik-
iuilertorfissaanngitsunik. A-
kisoorsuarnik pequteqanngi-
laq, atortulli ullut tamaasa a-
tomeqartartut pitsaalluinnar-
tuupput. Tamanna imminut a-
kilersinnaanerusarmat. Jun-
gellu nalunngilaa suut immin-
nut akilersinnaanerunersut.
Tamanna tassunga taamaal-
laat sunniuteqarsimanngilaq,
aammali inuit allarpassuit i-
nuunerannut sunniuteqarsi-
malluni. Kalaallit Nunaanni
sumiiffinni assigiinngitsuni
suliffippassuarnik aallartitsi-
sartutut paasilluartarsimavaa -
tamatiguunngikkaluartoq -
suut ingerlatissallugit immi-
nut akilersinnaanersut, suullu
imminut akilersinnaanngin-
nersut.
- Sumiiffinni 39-ni najuga-
qarsimanera ilumuunngilaq,
Helene nerisarfimmiit iseri-
artuutigaluni oqarpoq. Imaan-
ngilaq oqaloqatigiinnermik
tusamaarmat, kisiannili Jun-
gep inuunerata oqaluttuarine-
rani pinngitsoomeqarsinnaan-
pgilaq. Ukiut aqqillu iluamik
Jungep' eqqaamasinnaanngi-
lai, Heleneli eqqaammallaq-
qissuuvoq, oqaloqatigiinne-
rullu ingerlanerani Junge ima
aperiuarpoq: Qangamaanna
tamanna piva? Helenellu ta-
maasa eqqaamasinnaavai.
Sumi najugaqartarsimaner-
tik Jungep naatsorsulerpaa.
Siullermik Aasianni inuusut-
tuunini, Ilulissani najugaqar-
nini, taava Nuummi, Helene-
mik naapitsinini, Kangerluar-
sorutsimi najugaqarsimaner-
tik, Kapisilinni, Kangermi,
Nuup Narsaani, Qooqquni
kiisalu Nuummut utertuartar-
nertik, tamatigullu nutaamik
initaartamertik.
Helenelu ilumoorpoq. Na-
jugaqarfiit 39-t najugaqarfigi-
simanngilaat, kisiannili taa-
matut amerlatigingajapput.
»Qujanartumik«
nappartoq
Jungep apersornissaa ajoma-
kusoorsimavoq. Naak nissuni
qangatut ikkunnaarsimagalu-
artut suli angalajuarpoq -
Nuummi illoqarfinnilu allani
- suliassarpassuani isumagiu-
mallugit. Sap. akunnerisa
marlussuit matuma sioma nu-
allulerpoq, sap. akunneranilu
ataatsimi uninngasariaqarsi-
malluni. Ataasinngormat suli
iluamik peqqissisimanngin-
nami angerlarsimaannarpoq -
tamannalu AG-mut qujanar-
poq, tassami nalunnginnatsi-
gu sumiittoq allamukarnavi-
anngitsorlu ornissinnaalerat-
sigu.
Ukiut Jungep Kalaallit Nu-
naanniiffigisimasai kisiisa eq-
qartorpavut. Danmark-imi
meeraanera, arfineq-pingasu-
nik ukioqarlunili aatammini
»sulisimanera«, 14-iniit 18-
inut ukioqarluni ilinniartuu-
nera, Afrikami Frankrig-illu
kujataani natilersuisartutut
sulisimaneri, Finland-imi
Danmark-imilu sulisarsima-
neri, tamakku tamaasa qaan-
giinnarpavut.
Imaannarmi
naalagiarneq
Junge Kalaallit Nunaannut
1959-imi tikippoq. Suliffik
Expanko sinnerlugu Aasianni
napparsimmaviup naqqa suli-
ariartorlugu. Pilersaarutaasi-
mavoq umiarsuup nutaarluin-
naap »Hans Hedtoft«-ip pi-
ngajussaaneerluni Kalaallit
Nunaannut angalanerani i-
laassasoq, ilisimaneqartutulli
umiarsuaq siullermeerluni a-
ngalatilluni Nunap Isuata ku-
jataani umiuvoq. Taarsiullugu
Dronningen-imut (»M/S Dron-
ning Alexandrine« taamatut
taaneqartarmat) ilaavoq, a-
ngalanissarlu 28. aprilimut
kinguartinneqarpoq, »Hans
Hedtoft«-ip umiunerata ki-
ngoma majip aallaqqaataa si-
oqqullugu Atlantikup Avan-
naani angalanissaq inerteqqu-
taalermat.
- Umiarsuarmik Kalaallit
Nunaannut angalanerma taan-
na qasunamersaraat, Junge o-
qaluttuarpoq. - Angalanerlu
nikallunganartuuvoq, tassami
»Hans Hedtoft«-ip umiunera-
ta kingoma angalaneq siul-
lersaammat. Ilaasunut ilaap-
put palasi savalimmiormioq,
Grønlandsdepartement-imit
aallartitat allallu, Hedtoft-illu
kingullermik sumiiffigisima-
saani pingaartorsiomissaq eq-
qarsaataasimavoq.
- Ilaasut tamarmik pinngit-
sooratik naalagiaqataasus-
saapput, ullorlu taanna un-
nukkorsiornissaq siuartinne-
qarpoq, sumiiffigisimasaa ki-
ngulleq tikikkutsigu kikkut
tamarmik umiarsuup qaaniis-
sammata. Umiarsuup siunut i-
nissinneqarsimavoq noqarti-
lik, sumiiffigisimasaanullu ti-
kiukkatta organisti noqartilis-
sorluni tussiartitsivoq.
- Anoreqanngilluinnanga-
jappoq, sakkortuumilli minim-
mat masattorujussuuvugut. Si-
lamiiffissaanngilluinnaraluar-
poq, kisiannili pinngitsoorata
najuuttariaqarpugut.
- Siullermik palasi savalim-
miormioq ajunaarsimasunik
eqqaaniaavoq, minnerunngit-
sumik eqqaaniarlugit sava-
limmiormiut ajunaaqataasi-
masut. Savalimmiormiutut si-
visoorujussuarmik oqalup-
poq, oqaluffigalugit savalim-
miormiut Buchenwald-imi
najugaqartut. Usisarfiit sior-
lersaat taama taagorparput,
København-imiit Torshavn-
iliarnitsinni ineqarfissatut
aaqqissuunneqarsimasoq, as-
singulluinnarunartoq naalak-
kersuinikkut akerlerisanut
pillaavittut ineqarfissiamut.
Palasi savalimmiormioq o-
qaluussereerami oqaatsini
qallunaatut nutsernialerpai,
qallunaamilli palasimit unit-
sinneqarluni. Nammineq taa-
matut pisussaatitaasorivoq,
nammineerlunilu oqaluussini-
arpoq.
- Taannaqalu oqaluussiler-
poq. Nal. akunnerani ataatsi-
mi oqaluussivoq, sialuk naat-
sigut koorusaartillugu.
- Oqalugiartussat allat paa-
sisimavaat tusarnaartut unin-
ngaannarumajunnaartut, taa-
valu nigalilianik naasunillu
imaanut nalluinerup kingoma
tulleriiaarlutik naatsumik o-
qalugiartarput, taamaalilluta
inimut kialaartumut isersin-
naaqqulluta.
Nammineq akiliisoq
Kangilinnguani usingiarpu-
gut, savalimmiormiullu Nor-
dafar-imut niullugit, kiisami-
lu Aasiannut tikippunga nap-
parsimmavimmi natilersuiar-
torlunga, kisiannili linoleum
qalliutissaq tikissimanngilaq,
tullianillu tikittussamik utaq-
qitillunga nalunaarfigineqar-
punga Hofmann & Sønner-
imut Ilulissani sapusiortunut
saaffiginnissasunga. Taama
piumavallaanngikkaluarpun-
ga. Sulineq eqiaginngilluin-
narpara, meeraaninnit sulineq
sungiusimalluarakku, kisianni-
li naatsorsuutigisimanngillu-
innarpara GTO-p piumasani
malillugu qanoq iliorsinnaa-
gaanga. Natilersuisinnaan-
ngikkuma Danmark-imut u-
ternissara kissaatigineruara.
- Taamanikkulli pissutsit
allaapput. Isumaqatigiissutit
malillugit pisussaatitaavugut
allatut ajomartillugu allamik
suliaqamissamik. Taamaattu-
mik itigartitsisinnaanngila-
nga. Ilulissanut aallarpunga,
pissutsilli allanngunngimma-
ta sakkortuumik naammagit-
taalliorpunga, angerlartinne-
qamissaralu piumasaralugu.
- Tamannalu ajomaqutissa-
qanngilaq, kisiannili angerlar-
nissara nammineq akilertaria-
qarpara, taama oqarfigineqar-
punga, tamannalu ajorinngila-
ra. Taamanikkulli ullut ta-
maasa atassuteqartoqameq a-
jorpoq, umiarsuarmillu utaq-
qitillunga Nuummi Dronning
Ingrid-ip Napparsimmavissua
ikuallappoq. Ikuallattumik
qatserinermi imeq annertoo-
mjussuaq qamisaataasimam-
mat naqqa linoleum-imik qal-
ligaq imillunneqartitilersima-
voq. Tassalu suliaq ilinniarsi-
masara, neqeroorfigineqarpu-
ngalu angerlariatuutigalunga
Nuummut aqqusaarsinnaasu-
nga, taamaalillungalu Dan-
mark-imut angerlamissannut
akiliutissakka sipaarsinnaa-
lerpakka.
Helenep tigusarigaa
Sanami suliakka naammassi-
gakkit illoqarfimmiitillunga
paasilerpara Nuuk illoqarfiu-
soq nuannerluinnartoq. Aasi-
annit Ilulissanillu najorumi-
narneruvoq, Sanallu kantii-
naani nerisarissaarluarpunga.
Tamannaannaanngilarli. Igaf-
fimmi suleqataavoq iffianik
qallersuisartoq ajuutigilluin-
nagara, taassumalu Danmark-
imut angerlamissara puigor-
tilluinnarpaa.
(Jungep Helene qiviarpaa,
ukioq suna pinersoq apeqqu-
tiginiamagu, qanorli isikko-
qamera paasiumallugu. Kisi-
anni Helene igaffimmut anil-
lalluni kaffimik aallersima-
voq. Jungellu ittoorpalunnera
takunngitsoorlugu).
Junge sivikitsumik GTO-mi
natemik asfaltinik suliaqareer-
luni allamik suliaqarusuler-
poq. Pisortat suliffeqarfiutaan-
ni nal. akunneranut 4 kr-inik
akissarsiaqarpoq akkorder-
nermilu 1 kr-imik tapisiaqar-
neq naammagiunnaarlugu.
Taamaattumik sanasut naala-
gaannut Hans Burkahl-imut
suliffissarsiorpoq.
Kingusinnerusukkut Jun-
gep paasilerpaa Hans Burkahl
allalluunniit Qeqertarsuatsiaa-
ni sanaartornissamik neqe-
roomeq ajortut, naalakkanilu
aperaa ajussannginnersoq sa-
naartomissamik neqeroornis-
saq. Naalagaatali taamaanngin-
nerarpaa. Qeqertarsuatsiaani
sanaartorneq pisariuallaa-
qaaq, sanasullu Qeqertarsuat-
siaanut suliartomissartik piu-
manngilaat. Nunaqarfillu in-
naallagiaqanngilaq, allanillu
atortorissaamteqarani. Naag-
ga, neqeroomissaq imminut
akilersinnaanngilaq.
Jungeli isumaqarpoq sa-
naartomeq imminut akilerlu-
arsinnaasoq, taamaattumik
GTO-mut saaffiginnilluni il-
luliassat titartagartaannik pi-
niarpoq.
Helene mesterinngortoq
- Namminersorluni inuussu-
tissarsiorfeqalernissamut a-
kuersissummik peqarpit? taa-
ma aperaannga.
Junge taamaattumik peqars-
imanngilaq, kommunemilu o-
qarfigineqarpoq taamaattumik
aatsaat pisaarsinnaasoq ukiuni
marlunni Kalaallit Nunaanni
najugaqareersimaguni.
- Ullulli ilaanni Ole Win-
stedt oqaloqatigaara, Junge o-
qaluttuarpoq. - Imalu oqarfi-
gaanga:- Illit-una Helene Da-
lager tiingaffigigit?
- Taamaattoqarporlu, taa-
valu Winstedt oqarpoq Hele-
ne imaaliallaannaq nammi-
nersorluni inuussutissarsior-
feqalemissamut akuersissum-
mik pissarsisinnaasoq, utaq-
qinitsinnilu allassinnaagaat.
- Taamalu oqarfigineqara-
ma taamaaliorpunga, taavalu
namminersorluni inuussutis-
sarsiorfeqalernissamut akuer-
sissummik nutaarsuarmik
nassarlunga GTO-p sanaar-
tortitsivianut saaffiginnippu-
nga, itigartitsigaluarlutillu
naggataagut nakkaannarput.
Oqaatigaalli Helene sanasuun-
ngimmat, taamalu illuliomis-
saq isumagisinnaanagu. -
Naagga, tamannalumi eqqor-
poq, taama oqarfigaakka, - ki-
siannili sanasumik pikkorillu-
innartumik sulisoqarpoq, qa-
noq iliomissarpullu nammi-
neerluta aaqqikkumaarparput.
- Illut type 16-it pingasut
sanasussanngorpavut, suliari-
nerallu aallarteruttoripput sa-
nasut naalagaat alla type 25-
nik marlunnik napparsimasu-
nillu paarsisoqarfimmik sana-
soq suliani naammassinagit
aallarpoq. Taamaalillunilu a-
ningaasarsiassavut amerla-
soorpassuamik ilapput. Hele-
ne sulisunut nerisassiortar-
poq, atallaaleriarlunilu illuli-
ortugut ikiortarluta.
- Sanaartomermi sinnerut-
tut mesterip pisassai atorlugit
illorput siulleq Inspektørbak-
ken-imi sanavarput, taannaa-
vorlu najugaqarfigisimasatta
39-ngajaat ilaat.
Errorsisarfik
Nuummut uteramik niuemeq
aallartilluarpaat, illoqarfim-
mili angisuumi amap sanaar-
toqataanera iluarineqarpalla-
anngimmat Helene suliassaa-
leqivoq. Suliaqamissani kis-
saatigaa, errorsisarfillu »Nord-
lyset« imemiartarfinngortin-
neqarmat Helene isumaqaler-
poq errorsisarfimmik aallar-
titsinissaq imminut akilersin-
naassasoq.
- Errorsisarfiliomissarlu pi-
lersaarusiulerparput, ullullu i-
laanni »Administration«-imit
saaffigineqarpunga neqeroor-
tumit errorsisarfimmik (damp-
vaskeri) aallartitsissagutta er-
hverstøtte-mit taarsigassarsi-