Atuagagdliutit - 12.02.1998, Síða 14

14
Nr. 12 • 1998
GRØNLANDSPOSTEN
TOQUSUNUT QERITITSIVIUSIMASUT
INUINNARNUT ATORTITTARSIM AG Al
Kangermi neriniartarfik ikuallammat Junge pakatsinermik Danmark-imut angerlaleraluartoq All.: Jens Brønden
J_r-J
T
SVEND JUNGE
- Marloriarluta pigisavut
poortoriarlugit Danmark-imut
nuungajattarsimavugut. Siul-
lermik aappassaanik panitsin-
nik annaasaqaratta, aappas-
saanillu Kangermi neriniar-
tarfik ikuallammat, misigisi-
magamalu inuuninni suliama
pingaamersaat qatangiinnar-
toq.
Svend Jungep inuunera
nuannersuinnarmik ingerlasi-
manngilaq, pisulli erloqinar-
tut uniinnarfigineq ajorpai.
Isertorumanngilaalu inuuner-
mini nuanniitsunik aamma
naapitaqartarsimagami. Nuli-
anilu Helene marloriarlutik
meeqqaminnik annaasaqar-
tarsimapput, aalakoorluni bii-
lertumit toqutaasarsimasunik.
Kingullermik annaasaqara-
mik alianartorsiorsimaqaat,
aappariilli tamimikkut nukit-
tuut 1959-imili inuunerminni
atukkaminnik nammaqatigiis-
simasut aliasunnertik qaa-
ngerpaat, namminersortutullu
ingerlatsineq aallutiinnarsi-
mallugu. Isumalluartuarlutik
upperilluinnarlugulu suut ta-
marmik ajornanngitsut Hele-
ne aamma Svend Jungep ali-
anartorsiomertik qaangerlugu
siumut aallaqqittarsimapput.
Sisamanngormat kinguller-
mik Jungep Kalaallit Nunaan-
ni najugaqalemini oqaluttua-
raa. Tusarparput inuussutis-
sarsiutinik ingerlatat nammi-
neerluni ingerlatanut kiffar-
tuussisussat pilersiortorne-
qartuartut, tamarmillu nagga-
taagut niuerfittut ingerlanne-
qalersartut. Nakeriallartarsi-
manini oqaluttuaraa, ilaatigut
Kapisilinni, nulianilu Helene
1971-imiit 1978-imut sun-
ngiffimmi sukisaarsaartarfim-
mik ingerlatsisimanerminni.
Nuup Kangerluata qinngua-
niit kangerluup paavanut Ka-
ngermut nuupput, KGH-p
illuutigisimasaasa ilai iluar-
saallugit neriniartarfiliorlutik.
Inuit Nuummiit nunaqarfiusi-
Junge Helenelu kuisitsinerit ilaanni.
Junge og Helene ved en barnedåb.
masumut inuerunnermut ute-
qattaaginnavipput. Tassanilu
nunaqarfimmiunik akornu-
sersortissaqanngillat.
Meeqqat
ikuallagussaangajattut
- Kangermi ikuallannerup
nakkaannartingajappaanga,
Junge oqaluttuarpoq. - Qali-
paasut lakimik assigiinngitsu-
nik marlunnik akuutilimmik
aatsaat kissatserujussuarlugu
panersinnaasumik qalipaasi-
mapput. Taamaattumik ini
iluamik silaannarissarsin-
naanngilaat, lakillu paneriar-
tomermini tikka tipilluinnar-
poq.
- Qalipaasut oqaloqatige-
reerlugit utemerma kingunin-
ngua Helenelu qaarpallanne-
rujussuarmik tusarpugut. Iga-
laakkut silammut alakkaratta
siullertut takuarput qalipaa-
soq atisani ikumasut illumit
tingiinnaavilluni qimaasoq.
Helenelu ima suaarpoq: -
Naak meeqqat? Paasinarsi-
voq illup qaartoorfiusup qali-
aniittut, illulu ingerlaannaq
ikuallattorsuanngormat qi-
maanissaminnut periarfissa-
qanngitsut.
- Meeqqat annaanniarlugit
illumut iserniaraluarpunga,
kisiannili pujoqarpallaamera
innersuarlu pissutigalugit
isersinnaanngilanga. Quja-
nartumilli qaliata igalaava
majuartarfimmik angusinnaa-
varput, tassuunalu meeqqat
tamaasa annaappavut.
- Qatserisartut Nuummiit
takkummata illu nungulluni
ikuallareersimavoq. Illu nu-
nguilluni ikuallammat misi-
gisimavunga suutaarulluin-
narlunga.
Pisimasoq tamanna Jungep
eqqaagamiuk nakeriallattutut
isikkoqarpoq, sivikitsumillu
nipangersimalluni ikuallan-
nikoq isigisutut takorloorpaa.
Jungeli sivisuumik nipanersi-
maneq ajorpoq, takorluukka-
nilu nuanniitsut puigomiapal-
lappai. Eqqaamasat nuanner-
sut allat takorluukkanik nuan-
niitsunik qaangersitsipput.
Kartoffelhuset
Narsarsuarmi timmisartunut
eqqussisarfimmik ingitseriffi-
gisaminit nuannersunik mar-
lussunnik eqqaamasaqarpoq.
Sulinermi nalaani maluginia-
lerpaa illorsuaq eqqumiitsoq
»Karetoffelhuset«-imik taa-
gomeqartoq. 100 meterit sin-
nerlugit takissuseqarpoq, naa-
tsiianik ukiisussanik toqqorsi-
viulluni, taamanikkut amerik-
armiut sakkutuut tuusinitilik-
kuutaat Narsarsuarmi naju-
gaqarallarmata. Naatsiiat iik-
kamut illugiissillugit iliorar-
neqartarsimapput, taakkulu
akomisigut truck-inik inger-
lasoqarsinnaavoq. Taamaat-
tumik illorsuup naaqa man-
ngertorujussuuvoq, taannalu
entrepmørip soqutigilluinna-
lersimavaa.
Junge oqartussanut saaffi-
ginnilluni aperivoq kartoffel-
huset qanoq akilissanerlugu,
oqarfigineqaramilu 10.000
koruunerlugu pisiarisinnaa-
gaa akuersivoq. Taava buld-
ozer-imik illorsuaq tamaat
aserorterpaa, qisuillu illua’tu-
ngaanut inisseriarlugit ikual-
lallugit.
- Arlalissuit isumaqarsi-
mapput Junge silaaruttoq, taa-
ma oqaluttuarpoq. - Illorsuaq
10.000 koruunilerlugu pisia-
reriarlugu tamarluinnaat ase-
rorterpaa. Nalunngisaqarpu-
ngali allat nalusaannik.
- Illorsuummi naqqata qi-
suttai naleqartorujussuupput.
Allersaapput quassuttuut
16x16 tommenik issussusillit,
qisuit pitsassuit »Greyheart«-
inik taaneqartartut. Qisuk sor-
piaanersoq naluara, qisulli
naqitaavoq pitsaalluinnartuul-
luni.
- Qisuit 16x16 tommet qaa-
vanniipput qisuit allat 12x12
tommenik issussusillit, sulilu
qaavanniillutik 8x8 tomme-
nik issussusillit, taavalu qul-
lersaapput naqqata qallersuu-
tai qisuinnaat. Qisuinnaat pii-
ariarlugit quassuttuut umiar-
sualivimmukaappakka, tas-
sanngaanniit Nuummut nassi-
unnissaat isumagiumallugu.
- Tassanngaanniilli nikeq-
qinngillat. Ingerlaannaq tu-
saamaneqalersimavoq qisuu-
teqartunga Kalaallit Nunaanni
najugaqarfinni amerlanerni
atorfissaqartinneqarluartunik.
Quassuttuut ilaat Nordafar-
imut tunineqarput, talittarfiul-
lu qaavata affaa taakkuninnga
sananeqaateqarpoq. Ilulissanit
aamma piniartoqarpoq, nag-
gataagullu Narsarsuarmi oqar-
tussat quassuttuut tuniniame-
rat isumagilerpaat, tunisa-
qarsimagaangamillu Nuum-
mut aningaasanik nassiinnar-
tarlunga. Sunnguamillu attu-
gaqamanga illorsuaq naatsii-
aasiviusimasoq 1 million ko-
ruunit sinnerlugit iluanaaru-
tigaara. Tamanna ilpuatsitsi-
nerma annerpaat ilagaat.
Toqusunut qerititsiviit
- Narsarsuaq eqqartortillugu
qerititsivissuit pingasut pis-
sarsiarinerat tusassavat, Junge
illalaarluni oqarpoq.
- Napparsimmaverujussu-
armi taamanikkut suli napa-
sumi qerititsivissuit pingasut
35-40 kvadratmeterinik a-
ngissusillit nassaaraakka. Suli
ajunngimmata eqqarsarpunga
suli sumut atorsinnaassasut.
Apeqqutigaaralu pisiarigukkit
qanoq akeqassanersut.
- Baraki inissisimaffiat i-
ngitserukku qerititsiviit pisin-
naavatit, sunali tamaat saleq-
qissaassavat, taama oqarfi-
gineqarpunga.
- Taamaaliorpungaluumi.
Baraki ingitserpara tamaat
nungullugu. Qerititsivissuillu
Nuummut nassiuppakka, a-
taaseq uanga nammineq ator-
lugu, taamanikkut pølsevog-
neqarama pølsenut qerititsi-
vigalugu. Aappaa KGH-mut
attartortippara, pingajuallu
inuinnamut namminneq qeri-
titsiveqanngitsunut atortittar-
lugu.
- Suullu tamarmik ajunngit-
sumik ingerlapput. Kingusin-
nerusukkulli paasilerpara qe-
rititsivissuit marluk Narsar-
suup sakkutooqarfiunerata
nalaani toqusunut atomeqar-
tarsimasut. Tamanna paasine-
qarmat attartortikkunnaarpak-
ka. Imaanngitsoq toqusunut
atorneqartarsimammata, eq-
qarsaalli tamanna nuanner-
pallaanngilaq.
- Qujanartumilli Narsarsu-
armiinninni allanik aamma
iluaqutissarsivunga. Saliitillu-
ta uuliatankenik 120-130-nik
tunineqarpunga, illuinnami
atomeqarsinnaasunik. Taak-
kulu Nuummut nassiuppakka,
tamaasalu atortussanngorlugit
tunillugit.
Akunnittarfiutilik
Svend Jungep akunnittarfiu-
titaameranut pissutsit marluk
pissutaapput. Siomagut akun-
nittarfiuteqameq Kapisilinni,
Kangermi, Qooqquni Restau-
rant Perlen-imilu misilereer-
simavaa, aappaatigullu akun-
nittarfimmi ineqarnermut
akiliut kamaatigisimavaa.
- Helenelu København-imi-
innitta ilaanni akunnittarfiu-
teqarsimasup Knud Rasmus-
sen-ip nuliata franskiusup
Helenemik aamma atillup
kingornussisussaanit saaffi-
gineqarpunga. Eqqaamaso-
raara Geri-mik ateqartoq,
aningaasaatilerujussuuvorlu.
Illussaarsuarnik viinninik
naatitsiviusartunik peqarpoq,
piaamerpoaamillu Hotel Hvi-
de Falk Ilulissaniittoq tunini-
arpaa.
- Pisiarinissaali soqutigin-
nginnakku qanoq akeqamis-
saaluunniit oqaatiginngilara.
Kajumissaameqarpugulli Ilu-
lissanukarluta akunnittarfik
takusarsinnaagipput. Angala-
nissarput najugaqarnerpullu
akilissanngilarput. Pisinissar-
put neriorsuutigeqquneqan-
ngilaq, akunnittarfillu qanoq
innersoq takusaannassavar-
put. Taamaattumik Ilulissa-
nukarpugut, Falken-imi naju-
gaqarluta, neriorsuinitsitullu
qanoq innersoq misissorlugu.
Pisiarinissaalu suli soqutigin-
ngilarput, taamalu nalunaari-
arluta angerlarpugut.
- Kingusinnerusukkut a-
kunnittarfimmi najugaqarfi-
manitsinnut akiligassamik
nassinneqarpugut, naamma-
gittaallioramalu paasitinne-
qarpunga pissusissamisuugin-
nartoq akiliissagutta, akunnit-
tarfiup pisiarinissaa taama
soqutiginngitsigisimagakku.
- Tamannali ingasagilluin-
narpara. Akunnittarfimmi na-
jugaqarsimanerput akileru-
manngilara, allatullu ajomar-
pat akunnittarfik pisarisaria-
qarpara. Taamaaliorpungalu,
tamannalu peqqissimissuti-
gisimanngilara.
Ajutoornerit
Iliuuseqamermilu aamma an-
naasaqartoqartarpoq. Jungep
attugai tamarmik guultin-
ngomeq ajorput.
- Ilulissamiinnerma nalaani
ajutoorujussuarpunga. Eq-
qarsaataavoq emgup nukinga
atorlugu innaallagissiorfilior-
toqassasoq, ineriartornerlu
malinnaaffigalugu siulliuni-
artarama sanaartortussat sa-
naartorfissap eqqaani inis-
saannik sananissamut ani-
ngaasaliivunga. Hollandimiut
illuliaraat katitertakkat ataat-
simut isersimaartarfillit, er-
rorsisarfillit assigiinngitsunil-
lu atortullit, illoqarfimmilu
namminermi sulisut inissaan-
nik aamma sanatitsillunga.
Tassanngaannarli sanaartor-
nissamik pilersaarut unitsin-
neqarpoq, taarsiullugulu er-
ngup nukinga atorlugu in-
naallagissiorfik Utoqqarmiut
Kangerluarsunnguanni sana-
neqarpoq. Atorsinnaanngitsu-
nillu illuuteqalerpunga, sapin-
ngisaralu tamaat atorluamia-
raluarlugu ajortumeerluinnar-
punga.
Jungelu arlaleriarluni ajor-
tumeertarsimavoq, assigiin-
ngitsutigut.
- Taamani Restaurant Per-
len pigigallarakku illoqarfim-
mi aatsaat neriniartarfimmik
taama pitsaatigisumik peqar-
simavoq...
Jungep nipangissanani oqa-
lunnini unitsippaa, eqqarsaa-
tigileramiuk pisoq alianartoq
neriniartarfiup atorunnaame-
ranut pissutaasoq. Nipaatsu-
mik eqqartorpaa inuusuttun-
nguit marluk toqutaanerat ali-
anartoq, kammalaatiminnit
nallukattarlutik ajunaarsima-
sumit. Timmiarsiummik aal-
leriarluni imaaliallaannaq
kammalaatini toqussimallu-
git. Nalliginninngilluinnarlu-
ni, peqqamiitsumik paasiumi-
naalluinnartumillu...
Nanoq
Taannalu puigorlugu Jungep
oqaluttuaq oqaluttuarerusuta-
ni eqqaavaa. Helene aappara-
lugu neriniartarfiup qulaani
inimi ineqarput, unnuillu i-
laanni Laurits qummukarpoq
oqaluttuarlunilu angut nerini-
artarfimmiittoq Emanuel A.
Petersen-ip qalipagaa Nanoq
pisiariumallugu ilungersor-
torujussuaq. Kalaallit Nu-
naanneersunik qalipaasartup
taassuma qalipagaanik Junge
ukiut ingerlaneranni katersi-
sarsimavoq, Nanorlu nuanna-
rilluinnakkani Helenemut
tunniussimavaa, soorunamilu
tunerusunngilluinnarlugu.
Qalipagaq 5.000-6.000 ko-
ruuniinnamik akilersimavaa,
qalipagarli taanna Helenelu
akisunerpaatut isumaqarfi-
gaat.
- Lauritsilu oqarfigineqar-
poq qalipagaq tuniumaneqan-
ngitsoq.
- Paasinarsivorlu qalipak-
kamik pisiniartoq tassaasoq
First Air-imi pisortaaneq, Jør-