Atuagagdliutit

Árgangur
Útgáva

Atuagagdliutit - 12.02.1998, Síða 14

Atuagagdliutit - 12.02.1998, Síða 14
14 Nr. 12 • 1998 GRØNLANDSPOSTEN TOQUSUNUT QERITITSIVIUSIMASUT INUINNARNUT ATORTITTARSIM AG Al Kangermi neriniartarfik ikuallammat Junge pakatsinermik Danmark-imut angerlaleraluartoq All.: Jens Brønden J_r-J T SVEND JUNGE - Marloriarluta pigisavut poortoriarlugit Danmark-imut nuungajattarsimavugut. Siul- lermik aappassaanik panitsin- nik annaasaqaratta, aappas- saanillu Kangermi neriniar- tarfik ikuallammat, misigisi- magamalu inuuninni suliama pingaamersaat qatangiinnar- toq. Svend Jungep inuunera nuannersuinnarmik ingerlasi- manngilaq, pisulli erloqinar- tut uniinnarfigineq ajorpai. Isertorumanngilaalu inuuner- mini nuanniitsunik aamma naapitaqartarsimagami. Nuli- anilu Helene marloriarlutik meeqqaminnik annaasaqar- tarsimapput, aalakoorluni bii- lertumit toqutaasarsimasunik. Kingullermik annaasaqara- mik alianartorsiorsimaqaat, aappariilli tamimikkut nukit- tuut 1959-imili inuunerminni atukkaminnik nammaqatigiis- simasut aliasunnertik qaa- ngerpaat, namminersortutullu ingerlatsineq aallutiinnarsi- mallugu. Isumalluartuarlutik upperilluinnarlugulu suut ta- marmik ajornanngitsut Hele- ne aamma Svend Jungep ali- anartorsiomertik qaangerlugu siumut aallaqqittarsimapput. Sisamanngormat kinguller- mik Jungep Kalaallit Nunaan- ni najugaqalemini oqaluttua- raa. Tusarparput inuussutis- sarsiutinik ingerlatat nammi- neerluni ingerlatanut kiffar- tuussisussat pilersiortorne- qartuartut, tamarmillu nagga- taagut niuerfittut ingerlanne- qalersartut. Nakeriallartarsi- manini oqaluttuaraa, ilaatigut Kapisilinni, nulianilu Helene 1971-imiit 1978-imut sun- ngiffimmi sukisaarsaartarfim- mik ingerlatsisimanerminni. Nuup Kangerluata qinngua- niit kangerluup paavanut Ka- ngermut nuupput, KGH-p illuutigisimasaasa ilai iluar- saallugit neriniartarfiliorlutik. Inuit Nuummiit nunaqarfiusi- Junge Helenelu kuisitsinerit ilaanni. Junge og Helene ved en barnedåb. masumut inuerunnermut ute- qattaaginnavipput. Tassanilu nunaqarfimmiunik akornu- sersortissaqanngillat. Meeqqat ikuallagussaangajattut - Kangermi ikuallannerup nakkaannartingajappaanga, Junge oqaluttuarpoq. - Qali- paasut lakimik assigiinngitsu- nik marlunnik akuutilimmik aatsaat kissatserujussuarlugu panersinnaasumik qalipaasi- mapput. Taamaattumik ini iluamik silaannarissarsin- naanngilaat, lakillu paneriar- tomermini tikka tipilluinnar- poq. - Qalipaasut oqaloqatige- reerlugit utemerma kingunin- ngua Helenelu qaarpallanne- rujussuarmik tusarpugut. Iga- laakkut silammut alakkaratta siullertut takuarput qalipaa- soq atisani ikumasut illumit tingiinnaavilluni qimaasoq. Helenelu ima suaarpoq: - Naak meeqqat? Paasinarsi- voq illup qaartoorfiusup qali- aniittut, illulu ingerlaannaq ikuallattorsuanngormat qi- maanissaminnut periarfissa- qanngitsut. - Meeqqat annaanniarlugit illumut iserniaraluarpunga, kisiannili pujoqarpallaamera innersuarlu pissutigalugit isersinnaanngilanga. Quja- nartumilli qaliata igalaava majuartarfimmik angusinnaa- varput, tassuunalu meeqqat tamaasa annaappavut. - Qatserisartut Nuummiit takkummata illu nungulluni ikuallareersimavoq. Illu nu- nguilluni ikuallammat misi- gisimavunga suutaarulluin- narlunga. Pisimasoq tamanna Jungep eqqaagamiuk nakeriallattutut isikkoqarpoq, sivikitsumillu nipangersimalluni ikuallan- nikoq isigisutut takorloorpaa. Jungeli sivisuumik nipanersi- maneq ajorpoq, takorluukka- nilu nuanniitsut puigomiapal- lappai. Eqqaamasat nuanner- sut allat takorluukkanik nuan- niitsunik qaangersitsipput. Kartoffelhuset Narsarsuarmi timmisartunut eqqussisarfimmik ingitseriffi- gisaminit nuannersunik mar- lussunnik eqqaamasaqarpoq. Sulinermi nalaani maluginia- lerpaa illorsuaq eqqumiitsoq »Karetoffelhuset«-imik taa- gomeqartoq. 100 meterit sin- nerlugit takissuseqarpoq, naa- tsiianik ukiisussanik toqqorsi- viulluni, taamanikkut amerik- armiut sakkutuut tuusinitilik- kuutaat Narsarsuarmi naju- gaqarallarmata. Naatsiiat iik- kamut illugiissillugit iliorar- neqartarsimapput, taakkulu akomisigut truck-inik inger- lasoqarsinnaavoq. Taamaat- tumik illorsuup naaqa man- ngertorujussuuvoq, taannalu entrepmørip soqutigilluinna- lersimavaa. Junge oqartussanut saaffi- ginnilluni aperivoq kartoffel- huset qanoq akilissanerlugu, oqarfigineqaramilu 10.000 koruunerlugu pisiarisinnaa- gaa akuersivoq. Taava buld- ozer-imik illorsuaq tamaat aserorterpaa, qisuillu illua’tu- ngaanut inisseriarlugit ikual- lallugit. - Arlalissuit isumaqarsi- mapput Junge silaaruttoq, taa- ma oqaluttuarpoq. - Illorsuaq 10.000 koruunilerlugu pisia- reriarlugu tamarluinnaat ase- rorterpaa. Nalunngisaqarpu- ngali allat nalusaannik. - Illorsuummi naqqata qi- suttai naleqartorujussuupput. Allersaapput quassuttuut 16x16 tommenik issussusillit, qisuit pitsassuit »Greyheart«- inik taaneqartartut. Qisuk sor- piaanersoq naluara, qisulli naqitaavoq pitsaalluinnartuul- luni. - Qisuit 16x16 tommet qaa- vanniipput qisuit allat 12x12 tommenik issussusillit, sulilu qaavanniillutik 8x8 tomme- nik issussusillit, taavalu qul- lersaapput naqqata qallersuu- tai qisuinnaat. Qisuinnaat pii- ariarlugit quassuttuut umiar- sualivimmukaappakka, tas- sanngaanniit Nuummut nassi- unnissaat isumagiumallugu. - Tassanngaanniilli nikeq- qinngillat. Ingerlaannaq tu- saamaneqalersimavoq qisuu- teqartunga Kalaallit Nunaanni najugaqarfinni amerlanerni atorfissaqartinneqarluartunik. Quassuttuut ilaat Nordafar- imut tunineqarput, talittarfiul- lu qaavata affaa taakkuninnga sananeqaateqarpoq. Ilulissanit aamma piniartoqarpoq, nag- gataagullu Narsarsuarmi oqar- tussat quassuttuut tuniniame- rat isumagilerpaat, tunisa- qarsimagaangamillu Nuum- mut aningaasanik nassiinnar- tarlunga. Sunnguamillu attu- gaqamanga illorsuaq naatsii- aasiviusimasoq 1 million ko- ruunit sinnerlugit iluanaaru- tigaara. Tamanna ilpuatsitsi- nerma annerpaat ilagaat. Toqusunut qerititsiviit - Narsarsuaq eqqartortillugu qerititsivissuit pingasut pis- sarsiarinerat tusassavat, Junge illalaarluni oqarpoq. - Napparsimmaverujussu- armi taamanikkut suli napa- sumi qerititsivissuit pingasut 35-40 kvadratmeterinik a- ngissusillit nassaaraakka. Suli ajunngimmata eqqarsarpunga suli sumut atorsinnaassasut. Apeqqutigaaralu pisiarigukkit qanoq akeqassanersut. - Baraki inissisimaffiat i- ngitserukku qerititsiviit pisin- naavatit, sunali tamaat saleq- qissaassavat, taama oqarfi- gineqarpunga. - Taamaaliorpungaluumi. Baraki ingitserpara tamaat nungullugu. Qerititsivissuillu Nuummut nassiuppakka, a- taaseq uanga nammineq ator- lugu, taamanikkut pølsevog- neqarama pølsenut qerititsi- vigalugu. Aappaa KGH-mut attartortippara, pingajuallu inuinnamut namminneq qeri- titsiveqanngitsunut atortittar- lugu. - Suullu tamarmik ajunngit- sumik ingerlapput. Kingusin- nerusukkulli paasilerpara qe- rititsivissuit marluk Narsar- suup sakkutooqarfiunerata nalaani toqusunut atomeqar- tarsimasut. Tamanna paasine- qarmat attartortikkunnaarpak- ka. Imaanngitsoq toqusunut atorneqartarsimammata, eq- qarsaalli tamanna nuanner- pallaanngilaq. - Qujanartumilli Narsarsu- armiinninni allanik aamma iluaqutissarsivunga. Saliitillu- ta uuliatankenik 120-130-nik tunineqarpunga, illuinnami atomeqarsinnaasunik. Taak- kulu Nuummut nassiuppakka, tamaasalu atortussanngorlugit tunillugit. Akunnittarfiutilik Svend Jungep akunnittarfiu- titaameranut pissutsit marluk pissutaapput. Siomagut akun- nittarfiuteqameq Kapisilinni, Kangermi, Qooqquni Restau- rant Perlen-imilu misilereer- simavaa, aappaatigullu akun- nittarfimmi ineqarnermut akiliut kamaatigisimavaa. - Helenelu København-imi- innitta ilaanni akunnittarfiu- teqarsimasup Knud Rasmus- sen-ip nuliata franskiusup Helenemik aamma atillup kingornussisussaanit saaffi- gineqarpunga. Eqqaamaso- raara Geri-mik ateqartoq, aningaasaatilerujussuuvorlu. Illussaarsuarnik viinninik naatitsiviusartunik peqarpoq, piaamerpoaamillu Hotel Hvi- de Falk Ilulissaniittoq tunini- arpaa. - Pisiarinissaali soqutigin- nginnakku qanoq akeqamis- saaluunniit oqaatiginngilara. Kajumissaameqarpugulli Ilu- lissanukarluta akunnittarfik takusarsinnaagipput. Angala- nissarput najugaqarnerpullu akilissanngilarput. Pisinissar- put neriorsuutigeqquneqan- ngilaq, akunnittarfillu qanoq innersoq takusaannassavar- put. Taamaattumik Ilulissa- nukarpugut, Falken-imi naju- gaqarluta, neriorsuinitsitullu qanoq innersoq misissorlugu. Pisiarinissaalu suli soqutigin- ngilarput, taamalu nalunaari- arluta angerlarpugut. - Kingusinnerusukkut a- kunnittarfimmi najugaqarfi- manitsinnut akiligassamik nassinneqarpugut, naamma- gittaallioramalu paasitinne- qarpunga pissusissamisuugin- nartoq akiliissagutta, akunnit- tarfiup pisiarinissaa taama soqutiginngitsigisimagakku. - Tamannali ingasagilluin- narpara. Akunnittarfimmi na- jugaqarsimanerput akileru- manngilara, allatullu ajomar- pat akunnittarfik pisarisaria- qarpara. Taamaaliorpungalu, tamannalu peqqissimissuti- gisimanngilara. Ajutoornerit Iliuuseqamermilu aamma an- naasaqartoqartarpoq. Jungep attugai tamarmik guultin- ngomeq ajorput. - Ilulissamiinnerma nalaani ajutoorujussuarpunga. Eq- qarsaataavoq emgup nukinga atorlugu innaallagissiorfilior- toqassasoq, ineriartornerlu malinnaaffigalugu siulliuni- artarama sanaartortussat sa- naartorfissap eqqaani inis- saannik sananissamut ani- ngaasaliivunga. Hollandimiut illuliaraat katitertakkat ataat- simut isersimaartarfillit, er- rorsisarfillit assigiinngitsunil- lu atortullit, illoqarfimmilu namminermi sulisut inissaan- nik aamma sanatitsillunga. Tassanngaannarli sanaartor- nissamik pilersaarut unitsin- neqarpoq, taarsiullugulu er- ngup nukinga atorlugu in- naallagissiorfik Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni sana- neqarpoq. Atorsinnaanngitsu- nillu illuuteqalerpunga, sapin- ngisaralu tamaat atorluamia- raluarlugu ajortumeerluinnar- punga. Jungelu arlaleriarluni ajor- tumeertarsimavoq, assigiin- ngitsutigut. - Taamani Restaurant Per- len pigigallarakku illoqarfim- mi aatsaat neriniartarfimmik taama pitsaatigisumik peqar- simavoq... Jungep nipangissanani oqa- lunnini unitsippaa, eqqarsaa- tigileramiuk pisoq alianartoq neriniartarfiup atorunnaame- ranut pissutaasoq. Nipaatsu- mik eqqartorpaa inuusuttun- nguit marluk toqutaanerat ali- anartoq, kammalaatiminnit nallukattarlutik ajunaarsima- sumit. Timmiarsiummik aal- leriarluni imaaliallaannaq kammalaatini toqussimallu- git. Nalliginninngilluinnarlu- ni, peqqamiitsumik paasiumi- naalluinnartumillu... Nanoq Taannalu puigorlugu Jungep oqaluttuaq oqaluttuarerusuta- ni eqqaavaa. Helene aappara- lugu neriniartarfiup qulaani inimi ineqarput, unnuillu i- laanni Laurits qummukarpoq oqaluttuarlunilu angut nerini- artarfimmiittoq Emanuel A. Petersen-ip qalipagaa Nanoq pisiariumallugu ilungersor- torujussuaq. Kalaallit Nu- naanneersunik qalipaasartup taassuma qalipagaanik Junge ukiut ingerlaneranni katersi- sarsimavoq, Nanorlu nuanna- rilluinnakkani Helenemut tunniussimavaa, soorunamilu tunerusunngilluinnarlugu. Qalipagaq 5.000-6.000 ko- ruuniinnamik akilersimavaa, qalipagarli taanna Helenelu akisunerpaatut isumaqarfi- gaat. - Lauritsilu oqarfigineqar- poq qalipagaq tuniumaneqan- ngitsoq. - Paasinarsivorlu qalipak- kamik pisiniartoq tassaasoq First Air-imi pisortaaneq, Jør-

x

Atuagagdliutit

Beinleiðis leinki

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.