Atuagagdliutit - 24.02.1998, Page 13

Nr. 15 ■ 1998
13
fftaajZsap'c/é/a
GRØNLANDSPOSTEN
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
Aqqusinersuaq 4
Postbox 39, 3900 Nuuk
Tlf.: 32 10 83
Fax: 32 54 83
e-mail: atuag@greennet.gl
Isummat AG aqqutigalugu saqqummiuguk, naatsumik
allagit, aaqqissuisoqarfillu imminut pisussaatippoq
ilanngussap naalisarnissaanut.
Skriv din mening til AG, skriv kort, redaktionen forbeholder
sig ret til at forkorte teksten.
Sulisitsisut ajomartorsiutigisaat
oqaatsillu pillugit ajomartorsiut
Allattoq/ Ujarak Kreutzmann, Nuummi Sulisitsisut Peqatigiiffianni siulittaasoq
Ujarak Kreutzmaim-ip saassumieqarnini akivaa.
Ujarak Kreutzmann svarer på tiltale.
Kalaallit sulisitsisut ajomar-
torsiutaat oqaatsit assigiinnin-
nerannik pissuteqartoq pillu-
gu oqallinneq ingerlanneqar-
toq oqallinnissamut suli pis-
sutissaqartitsiuarpoq. Pi-
ngaartumik Frederik Langep
allallu uanga pillunga AG nr.
14-imi 19. februar 1998-imi
saqqummersumi oqaaserisaat
oqaaseqarfigisariaqarpakka.
Frederik Langep kamassi-
maarnera paasisinnaavara
imatut, oqallinnermut malin-
naasinnaannginneratut sulia-
riumannittussarsiuussisarner-
milu allakkat qallunaatuinnaq
allanneqarsimasut pissutiga-
lugit, tassami Frederik Lange
kalaallisuinnaq oqaaseqame-
rummat, annikitsuinnarmillu
qallunaatut oqalussinnaalluni.
Taamaattumik aamma isuma-
qarpoq suliariumannittussar-
siuussiarnermi allakkat ka-
laallisut allassimassasut.
Kalaallisuinnaq oqaasillit
amerlasoorpassuit qallunaatut
oqaluttunut malinnaasinnaan-
nginnertik pillugu kamassi-
maarmata paasilluarsinnaa-
qaara. Uanga aamma taama-
tut ajomartorsiuteqarpunga -
kalaallisut paasisinnaanngin-
nama.
Tamannali akomutigissan-
ngilara oqallinnermut akuli-
unnissannut - naak kalaallisut
oqalussinnaanera killeqaralu-
artoq. Kalaallinut kinguaa-
riinnut ilaavunga meeranitta
nalaani ilinniartitaanermut
politikeqameq pissutigalugu
qallunaatuinnaq oqaluttuni
Inuiaqatigiinukua aatsaat paa-
sinnilemersut pissutsinik Ka-
laallit Nunaanni atomeqartu-
nik radiukkut paasititsiniaa-
nerpassuit takingaaramik paa-
sisassaanngitsut. Filmiliomia-
lissapput imigassamut tun-
ngasut, allanik inuiaqatigiit
periaasiinik, soorlu kalaallit
aamma nuannaallaqqissoru-
jussuupput. Pissutsit tamakku
aamma tigulaariffigineqarsin-
naannginnerlutik, soorlu un-
nummut Qanorooq-mi taku-
titsiniameqartoq 26. januar,
Qaamarngup Uummataanik
taasaq, allat takunngilagut
aallaasersortut, toqutsisut.
atuarsimasunut, taamanikkut
taamatut politikeqameq eq-
qortutut isigineqarmat. Tassa-
lu kalaallit ilagaannga kalaal-
lisut oqalunnermik iluamik
ilinniarsimanngitsoq. Arlalis-
suuvugullu, kisiannili hr.
Langep oqarneratut oqallin-
nermut immaqa akuusaria-
qanngilagut - imaluunniit
nammineerluta peqatigiiffe-
qartariaqarluta!?
Oqarsimavunga Kalaallit
Nunaanni kalaallit oqaasii ki-
siisa atorlugit ingerlasoqar-
sinnaanngitsoq. Tamannalu
illersorpara, kisimiinngila-
ngalu, Inatsisartuni atuartitaa-
nermut peqqussut oqallisigi-
neqartoq eqqarsaatigissa-
gaanni. Kalaallit Nunaanni
ingerlasoqarsinnaavoq kalaal-
lit oqaasii kisiisa atorlugit,
killeqartumilli. Aammalu qal-
lunaat oqaasii atorlugit killi-
limmik ingerlasoqarsinnaa-
voq. Ullumikkulli Kalaallit
Nunaanni oqaatsit arlallit a-
torlugit aatsaat ingerlasoqar-
sinnaavoq! Pingaartumik ul-
lumikkut Kalaallit Nunaata
nunanut allanut akulerunne-
runissamik kissaateqamerata
nalaani.
Ilinniartitaaneq
Inuit amerlasuut pikkorissar-
lugit ilinniartinneqarnissaat
qularutiginngilara. Ilinniarti-
taaneq qaffasinnerusoq angu-
niaraanni oqaatsit assigiinngi-
tsut arlallit sapinngittariaqar-
put, sapinngisanik allanik
ilallugit.
Tassa inuiaqatigiit kinguaa-
minnut taamatut siunissami
ingerlaassisarput, soorlu alla-
mik siunertaqarata tamakku-
innaat periaaseriniarivut,
soorlu immaqa uagut kalaallit
pissutsinik malinnaasinnaan-
ngitsut, soorlu immaqa silar-
suarput imigassaannarmik
siunertalik, taamatut uanga
paasisinnaavara.
Kalaallit Nunaannut sor-
passuit eqqussuunneqartuar-
put, soorlu makkua imigassaq
ikiaroornartorlu, tamakkulu
unioqqutitsinerpassuit ani-
ngaasanik amerlasuunik inun-
nut naleqartarput, tassalu siul-
Soorunami inuit ilinniarsi-
masut pisariaqartippavut. A-
taqqisariaqarpavut sulisartut
ilinniagaqarsimanngitsut ilisi-
matoorlu annertuumik ilin-
niagaqarsimasoq, taakku su-
liffitsik paarilluarpassuk. Inu-
illu arlaannik pissuteqarlutik
sulisinnaanngitsut aamma a-
taqqisariaqarpavut.
Ilinniartitaanerup qaffasin-
nerata oqaatsinillu sapigaqan-
nginnerup imminnut toqqaan-
nartumik attuumassuteqame-
rat takulluarsinnaavara. Ullu-
mikkut Kalaallit Nunaanni
kalaallisuinnaq oqaasillit ilin-
niagaqamermik naammassin-
ninnissaq sapersaatigisorujus-
suuaat. Tamannalumi aamma
partiimit kalaallinik illersui-
nerpaamit nassuerutigineqa-
reersimavoq.
Sulisitsisoq
Sulisitsisuussagaanni suliaq
ilisimaqqissaartariaqarpoq, i-
lisimasallu sulisunut ingerla-
teqqittarnissaat sapigarine-
qassanngilaq - ilinniarsimasu-
nut ilinniartunullu. Tamatu-
mani oqaatigisariaqarpoq o-
qaatsit pingaamteqarnerat.
Augut sulisitsisut peqati-
giiffimmut ilaasortaasariaqar-
nerput erseqqippoq.
Sanaartornermi karttuffe-
qamermilu kalaallit oqaasiisa
atorneqarnissaat anguniaan-
narlugu Frederik Langep suli-
sitsisut peqatigiiffiannik aal-
lartitsiniamera isumaqanngil-
luinnartutut isumaqarfigaara.
Frederik Lange aallaqqaataa-
lerpaajullugit radioaviisimi
saqqummiunneqapallattarlu-
tik.
Kajuminnartunik nuanner-
sunik isummersinnaanngin-
nerluni filmiliassamik, soorlu
assersuutigalugu taasinnaa-
varput meeqqat angerlarsi-
maffiat nuannersoq, aamma
inuusuttunngulemermi atuga-
rissaarlutik peroriartortut.
Angajoqqaat meeqqaminnik
perorsaalluartut, tamakkor-
passuaqarpoq Kalaallit Nu-
naanni, immaqa aamma sa-
pernanngillat tamakkua film-
iliarisinnaassagaanni.
niilli Sulisitsisut Peqatigiiffi-
annut saaffiginnissimasuugu-
ni ilaasortanngorlunilu, suli-
nermi peqataasimassagaluar-
poq, piumagunilu isumanni
saqqummiullugit sunniute-
qaqataasinnaagaluarluni.
Kalaallit Nunaanni Sulisit-
sisut Peqatigiiffiat nunami
maani sulisitsisut peqatigiif-
fiinut allanut naleqqiullugu
tamanut inissaqartitsivoq.
Ersissutigineqarsinnavoq pe-
qatigiiffik nutaaq sulisitsisu-
nut kamassimaartunut oqallit-
tarfiuinnassasoq, oqaatsit sa-
niatigut aamma allanik ajor-
nartorsiuteqartunut. Pissusis-
samisoorpoq ataqqisariaqar-
lunilu Frederik Langep sulis-
sutigiumaminagu kalaallit o-
qaasiisa ulluinnarni atorne-
qamerulemissaat. Soorli ator-
neqassanngillat peqatigiiffim-
mi nukittuumi.
Sulisitsisut Peqatigiiffiata
oqallinneq suli aallartinngit-
soq piareersalersimavaa pe-
qatigiiffiup kalaalerpalaame-
rulemissaa, peqatigiiffiullu a-
nguniagaasa tamanna ilagaat.
Taamaattumik nuanninngilaq
Frederik Lange avissaartuun-
nermik aallartitsinialermat,
tunngavissaqartumik suleqa-
tigiinnermillu aallartitsiner-
minut taarsiullugu. Sulisit-
sisut peqatigiiffimmut ataatsi-
mut ilaasortaanermikkut nu-
kittunerussapput. Eqqortuli-
ornerussaarlu peqatigiiffiup
iluani oqallinneq ingerlanne-
qarpat.
Sulisartut Kalaallit Nunaata
avataani inunngorsimasut o-
qaluttuarisaanerup ingerlane-
rani suliffinnik aallartitsisar-
simanerat ilumoorpoq. Ka-
laallit Nunaannilu inunngor-
simasut suliffinnik aallartitsi-
salersimanerat periaatsinut
aamma ilaalersimavoq. Ilu-
moorpoq Sulisitsisut Peqati-
giiiffiannut ilaasortat amerla-
nersaat Kalaallit Nunaata ava-
taani inunngorsimasuumma-
ta, isumaqatigisinnaavaralu
ilaasortat ilaat Kalaallit Nu-
naata avataani inunngorsima-
sut nunasiaateqamiatut pissu-
silersortamerat, qujanartumil-
li taamaattut ikiliartorput. A-
merlanersaat imminnut aku-
ersaartuupput oqaatsit apeq-
qutaatinnagit, naammagalugu
suliaminnut pikkorissuseqar-
nerat.
Kammalaatigiinniartarneq
sumiluunniit qanorlu ittumik
atorneqarpoq. Kammalaati-
giinniamerua byggeteknike-
rip eqqaaniillunga suliassap
allagartaanik tunippanga, im-
maqa suliassaq allamut tunni-
ukkusussimagaluarlugu?
Suliassamik tunineqarnis-
samik piumalluni immiaaqqa-
nik assigisaanilluunniit tunisi-
soqartartoq tusartarparput.
Eqqortuliomerunngilarlu su-
lisitsisoq byggeteknikerimik
»pisissappat« suliassamik tu-
nineqarumalluni. Taamatut
pisoqarneranik ilisimasaqa-
raanni isertuuttariaqanngilaq
kamassimaarlunilu. Bygge-
teknikeri »ikinngumminut«
taamaallaat suliassersuisartoq
soorunami naveerneqartaria-
qarpoq imaluunniit soraarsin-
neqartariaqarluni.
Misissuinemik annertuunik
aallartitsinissaq ataatsimiiti-
taliomissarlu isumaqarpunga
angusaqarfiunavianngitsut,
pisut qaangerneqarsinnaam-
mata isumatusaamikkut aam-
ma naveersinikkut/soraarsit-
sinikkut, uppemarsaatissanik
pissarsisoqarsimappat. Inui-
aqatigiinnimi inatsisinik atu-
iffiusuni inooqataavugut, up-
pernarsaatissaqartillugu aat-
saat pineqaatissiisarluta.
ESU-mut assingusumik ta-
persiisalemissamik politikik-
kut suliniuteqameq taperser-
sorpara. Allatut iliuuserine-
qarsinnaavoq aningaaseriviit
aqqutigalugit emiatigut qular-
naveeqqutitigullu aaqqiissu-
teqameq. Tamanna periarfis-
sarpassuarnik ammaassisin-
naaneq suliffinnik aallartitsi-
niamermi, aammalu suliffiit
pioreersut ilisimasaqarfiusut
il.il. tiguneqameranni.
Naggataagut Frederik Lan-
ge allallu oqarfigiumavakka
kalaallit oqaatsiminnik atue-
rusuttut nikanarsamianngillu-
innarakkit. Tamanna ataqqil-
lugulu tapersersorluinnarpara
(ilaatigut kalaallisut sapinngi-
satuannguakka atortarlugit,
allat assiginagit illaruaatigi-
neqamissartik ersissutigalugu
oqameq ajortunut) oqaatsit
arlaat atorlugit. Taamaakka-
luartoq inuiaqatigiinni sor-
lemulluunniit akuliukkaanni
iluaqutaalluinnartarpoq oqaa-
tsit arlallit sapinnginnissaat.
Tupigusuutigaara illit Fre-
derik Lange peqatigiiffik qa-
noq ingerlanneqartoq nalullu-
gu isomartorsiorsinnaagakku,
nammineerlutimmi paasiniaa-
simanngilatit qanoq ingerla-
soqamersoq qanorlu ililluni
pitsanngortinneqarsinnaaner-
soq.
Avissaartuunnissaq ersis-
sutiginngilara, kisiannili ua-
gut - illit uangalu - sulisitsisu-
tut peqatigiiffimmut ataatsi-
mut ilaasortaanikkut nukittu-
nerusinnaavugut, taamalu
tunngavissalimmik oqallis-
sinnaalluta - aamma oqaatsit
pillugit!
Qaqugu allamik
kanaleqalissava?
Allattoq Peter
Davidsen, Nuuk
Kalaallit nunatta radiuata
siulersuisuinut allakkatigut
apeqqut ammasoq
Kalaallit nunatta TV-kkut isi-
ginnaarummik ingerlatsinera
ukiorpaalukasinni ingerlaler-
poq, kanali ataasersuaq maan-
na suli ingerlallugu.
Apeqqut:Qaqugu kanali-
mik allamik pilersitsissava?
Isiginnaartartuusugut nu-
natta TV-ata aallakaatitaanik
qilernerfigisinnaasatsinnik
peqartariaqalerpoq.
Inuusuttut eqqarsaatigalu-
git timersomermik sammisa-
qarneq annertusiartorpoq,
taakkulu kaammattorneqas-
ssappata kanalimik timersor-
nermik aallakaatitsisartumik
isiginnaagaqartamissaq pisa-
riaqartinneqartoq malunnar-
poq.
Ilami timersortartuunngik-
kaluartut, timersomermilli so-
qutigisaqartut isiginnaakkat
taama ittut nuannarisaqaat.
Isumaqaramami radiup siu-
lersuisui innuttaasunut piler-
sarutinik saqqummiussisar-
nissaat manna tikillugu ma-
qaasinartuamiat.
Filmilioriaaseq massakkut sooq
Kalaallit Nunaanni imigassamut
tunnganerusumik imaqartarpa?
Allattoq Birthe Lange, Qeqertaq, Ilulissat
ASSV FOTO: VMR