Atuagagdliutit - 09.04.1998, Qupperneq 18

18 • TORSDAG 9. APRIL 1998
ATUAGAGDLIUTIT
Nuna anersaakkullu inuuneq
World Council of Churches-
imit (Silarsuarmi ilagiit assi-
giinngitsunik nassuerutillit
kattuffiat) Saamit, Norgemi
ilagiivisa sinniisaannit Nor-
gemilu ilagiit assigiinngitsu-
nik nassuerutillit kattuffian-
nit aaqqissuussaq.
Nunatsinnit peqataapput
Inuit Issittormiut Kattuffiat
sinnerlugu Lene Kielsen,
aamma Nunatsinni biskop-
eqarfimmiit Nuummi ilagiit
sinniisaannut ilaasortaq Aan-
nguaq Poulsen.
Isumasioqatigiinneq Fin-
markimi Karasjokimi inger-
lanneqarsimavoq februarip
18-ianit 22-iat ilanngullugu.
Nunap inoqqaavi nunanit
assigiinngitsunit 20-nit pe-
qataasimapput, nunarsuup
immikkoortortaanit tamanit.
Uani immikkut taarusutak-
ka, tassa nammineq allattuis-
imanera tunngavigalugu pin-
gaartitakka taagussavakka,
ullulersunngikkaluarlugit.
Pingaartutut isigineqarpoq
inuit namminneq nunaminni
misilittagaat assigiinngitsut
saqqummiunneqarnissaat,
qulequtaralugulusooq »Sha-
ring experiences«: Struggles-
, Successes-. Isumasioqa-
tigiinnerup qulequtaraa
»Land and Spirituality«, tas-
sa kalaallisut uanga paasin-
ninnera naapertorlugu »Nuna
Anersaakkullu Inuuneq«.
Ulloq siulleq ammaanersi-
orneqareermat, nunat inoq-
qaavisa sinniisaat immikkut
piumaffigineqarsimasut nu-
narsuarmi assigiinngitsu-
neersut qaqillutik saqqummi-
ussipput:
Oqallisigisat
Oqallisigisaat qulequtan-
ngorlugit naatsumik taagus-
savakka:
Oqaatsip kultur-ip suune-
ra, tassa qanoq paasineqar-
sinnaanera, tassaasorooq:
Ilinniarneq, suup arlaata ilu-
mini ilinniartitseriaasia, ava-
tangiisinut pissusilersortar-
neq, sunik assigiinngitsunik
ingerlatseriaaseq kiisalu su-
nut nutaajusinnaasunut paa-
sinninniartameq. Tassa taak-
kugooq ersersitsisarput kul-
turimik.
Pinngortitaq: Nunat inoq-
qaavisa aallaavigisaat. Kaa-
vittumik ingerlasoq, taa-
maattumillu naatsorsorumi-
nartoq. Nunat inoqqaavi nu-
nap pissarititaanik atomerlu-
innginnissamut tunngasumik
eqqarsartaaseqarput, taman-
nalu upperisaannut tunngal-
luinnarpoq, imaluunniit taak-
ku imminnut attuuma-
qatigiipput avissaartitassaa-
natik. Ima aamma paasine-
qarsinnaavoq; anersaaq peq-
qissoq aatsaat anguneqarsin-
naavoq pinngortitamik ataq-
qinninneq aqqutigalugu.
Taamaattumik ileqqut, uppe-
risamut tunngasut allallu a-
nersaamut pingaarutillit,
tamarmik aallaaveqarput
pinngortitamik paasinnittaat-
simit.
Pinngortitamut isiginnit-
taaseq ukiut kingulliit 20-it
30-illu ingerlaneranni allan-
ngoriartorsimaqaaq. Tamatu-
munnga ilutigitillugu taane-
qarluni ataatsimoornermik
misigisimaneq sakkukillisi-
masutullusooq ittoq, ataa-
siakkaatut inuuneq atorneqa-
leriartuaarluni. Pissutaasut
assigiinngitsuupput, ilaatigut
assigiinngitsukkuutaanik su-
liaqaleriartuaameq, inuussu-
tissarsiuteqaleriartuaarneq
tamatumunnga pissutaasutut
taakkartorneqarpoq, aamma-
li avataaniit pulaffigiartorne-
qarnerup tamanna nassatari-
gaa taaneqarluni.
Ilqutariissutsimut tunnga-
sut siomatigut sakkortuumik
atugaasut ullumikkut qasuk-
kiartorput. Ilaatigut misigi-
neqartarlutik assersuutigalu-
gu napparsimanermi najor-
tissaasuasoqalerneratigut ta-
makkua qasukkarpallaarsi-
maneri pissutaallutik, allatul-
luunniit kiserliomerit, soorlu
utoqqalinermi, qulaani taane-
qartut pissutaallutik misigi-
neqarsinnaalersarlutik.
Nunat inoqaavisa nalilittut
isigisaat nunasiaataanerup
nassataanik naleqanngitsutut
nalilersomeqartarnerat nunat
inoqqaajusugut tamatta misi-
gisimavarput, amerlasuutigut
kinguneqarsimasoq immit-
sinnut naleqanngitsutut isigi-
lernitsinnik, iluatigiunnaar-
tamitsinnik.
Anersaakkut pisuujuneq/
piitsuuneq sumik tunnga-
veqarpa? Kulturimut tun-
ngalluinnaqqissaarnera ta-
matta takusinnaavarput, taa-
maasillunilu kulturit assi-
giinnginnerisa amerlassuse-
qataattut assigiinngitsigaaq,
ataatsimut tunngavilerniar-
nera nalunarluni.
Upperisap allap ilitser-
suussutiginerani tikitat pige-
riigaasa inerteqqutigilerne-
risigut, tikisat inuttut pisiti-
naatitaajfiinik piiaaffigine-
qarsimanerisa massakkut
utoqqatsissutigineqarnissaat
anguniarlugulusooq oqaluf-
fiit assigiinngitsutigut ikiui-
nialernerat isumaqataanar-
poq. Tamatuma anguneqar-
sinnaanera assigiinngitsuti-
gut pisinnaavoq, soorlu ileq-
qutoqqat ilinniartitsissutigi-
nissaasa aqqutissiuunneqar-
nerannut ilaatigut oqaluffiit
peqataanerisigut, aningaasa-
tigut allatigullu ikiuunnerisi-
gut.
Nunat inoqqaavisa najuga-
qarfimminnik piiaavigine-
Ingerlatsinermi siunnersortit marluk
TELE Erhverv-imut
TELE Greenland A/S Nuummi TELE Erhverv-imut ingerlatsinermut siunnersortinik mar-
lunnik pissarsiorpoq piaartumik isumaqatigiissuteqarnikkulluunniit sulilersussanik.
TELE Erhverv-ip isumagisarai Kalaallit Nunaanni
inuussutissarsiortunut attaveqaqatigiinnermut atortunik
qarasaasianullu atortunik tuniniaaneq, kiffartuussineq
ikkussuinerlu. Ilaatigut tassaapput qarasaasiakkut atta-
veqaqatigiinnermi aaqqiissutit, telefoninikkut periarfiit,
EDB/PC-mi atortut, kiisalu terminalimi atortut aam-
malu atuisartunut inuussutissarsiortunut ingerlatsiviup
iluani terminalinut kabel-inullumi atortut.
Ingerlatsinermut siunnersorti/EDB/DA-
TA-mut
Atorfik:
Suliassat tamatigoortorujussuupput, ilaatigut tassaallu-
tik LAN-imi WAN-imilu aaqqiissutinik piviusunngor-
titsineq. Sulinerup ilarujussuani aamma atuisartunut
aammalu tuniniaanermik ingerlatsivimmut siunnersor-
taasassaatit. Suliassat tassaapput sulianut pilersaarusior-
neq, sulianik ingerlatsineq malinnaasitsinerlu.
Suut naatsorsuutigaavut:
Kissaatiginarpoq immikkoortut makkua ilaanni misilit-
tagaqartutit:
* LAN aamma WAN Netværk kiisalu attaveqaqatigiin-
nermut protokollit soorlu TCP/IP, IPX assigisaalu
* UNIX-imik aamma/imaluunniit Windows NT-mi
ingerlatsinermi systemit
* Windows NT-mi aamma/imaluunniit Novell-imi
ingerlatsinermi systemit
* Netværkimi atortut, sooriu routerit, pitsaassaqaarlu
CISCO aamma swithce
* Nakkutilliinermi atortut, HP Open Wiew
aamma/imaluunniit SNMP
* Datamekanikeritut, elektronikmekanikeritut/tekni-
keritut assigisaatulluunniit ilinniagaqarsimaneq.
Ingerlatsinermi siunnersorti/Telefoni-mut
Suut naatsorsuutigaavut.
Kissaatiginarpoq immikkoortut makkua ilaanni arlalinni
misilittagaqartutit:
* Nuussinermi atortut elektroniskiusut, tamatumani
ilanngullugit Meridian, Opera, Tangent, OSC assigi-
saalluunniit
* ISDN2 aamma/imaluunniit ISDN30
* Angallattakkanut atortut, tamatumani ilanngullugit
NMT, GSM aamma DECT
* Windows NT ingerlatsinermi systemit
* teleteknikeritut, elektronikmekaneritut/teknikeritut
assigisaatulluunniit ilinniagaqarsimaneq.
Atorfinnut tamanut atuuttut:
Inunnik pissarsiorpugut namminersorlutik pisariaqartil-
lugulu suleqatigiinni sulisinnaasunik. Malinnaasinnaas-
suseqarputit aamma ulapaarfiup nalaani. Kissaatiginar-
poq sulianut assingusuni ukiuni arlalinni misilittagaqar-
nissat.
Neqeroorutigaavut:
Suliassat pissanganartut, suliatigut inuttullu ilinnut
piumasaqaateqarfiusut ingerlatsivimmi ingerlalluartumi
ineriartupiloortumilu.
Akissarsiat atorfeqarnermilu atugassarisat
Atorfinitsitsineq pissaaq isumaqatigiissut atuuttoq mali-
lugit imaluunniit nammineq isumaqatigiissuteqarluni.
Atorfinnut atasumik inissaqartitsisoqarsinnaavoq,
maleruagassat atuuttut malillugit akilersomeqartussa-
nik. Angalanermut pequttallu assartorneqarnerannut
aningaasartuutit akiliunneqassapput maleruagassat
atuuttut malillugit.
Erseqqinnerusumik paasissutissat:
Pissarsiarineqarsinnaapput Product Manager-imut Ivan
Medum Sørensen-imut telefon +299 32 12 55 lokal 450-
imut imaluunniit Markedschef Hans Meinel-imut tele-
fon +299 32 12 55 lokal 600-mut saaffiginnilluni.
Allakkatigut qinnuteqaat (ilisamaaserlugu 18.22/98.25)
ilinniagaqarsimanermut siusinnerusukkullu suliffigisi-
masanut paasissutissartalik, soraarummeersimanermut
uppernarsaatit nuutinneqarnerannik, inummut paasis-
sutissanik tamakkiisunik oqaaseqaataasinnaasunillu
imalik TELE-mut ataani allassimasumut anngutereersi-
massaaq kingusinnerpaamik 15. April
1998.
TELE Greenland A/S
Sulisoqamermut immikkoortoqarfik
Postboks 1002 • 3900 Nuuk
http://www.greennet.gl GREENLAND A/S
qamerat. Tamakku assigiin-
ngitsorpassuarnik pissute-
qartarput, pinerilli tamaasa
aningaasaq tunngaviusarlu-
ni, tassalu peqqamiitsumik
»Qaqortunik Amillit« nunat
inoqqaavinut pissusilersor-
tamerannut peqqutaasarpoq
paasiuminaatsoq. Amerla-
suutigut nunat inoqqaavi
aperineqameq ajorput piler-
saarutinut qanoq isumaqar-
nerat pillugu. Isumaqarnar-
tarlunilu nungutaagaluarpa-
taluunniit soqutigineqanngit-
soq. Mianersorfigeqqune-
qartullu annerpaasutut taa-
neqarput, silarsuaq tamaat
sullivittut, aningaasarsiorfis-
satut inissisimavigalugu pi-
sut Multi National Coopera-
tions, taakkuusut aatsitassa-
nik qalluisut, naatitsivissuar-
nik pilersitsiortortut, nunanik
pisiortortut, assigisaanillu
aningaasarsiorfissaminnik u-
jarlersut. Amerlanerpaatigut
mingutsitsinertalimmik tassa
pinngortitamut peqqinnan-
ngitsumik periuseqarlutik
ingerlatsisartut, nunat inoq-
qaavisa anersaavannut tullu-
anngivissumik iliortartut,
kialluunniit akuerisinnaan-
ngisaanik.
Allanngoriartornermik i-
ngerlatsineq (aamma ineri-
artornermik taaneqartoq).
Tamanna ingerlanneqartari-
aqarpoq ilusissanut inuit
namminneq aalajangiisus-
saatinneqarnerisigut, imaan-
ngitsoq tamatuma inuit killi-
lersussagai, imaluunniit illu-
atungaatigut ilusilersussagai
(People should not be forced
to suit the development, de-
velopment should suit the
people).
Oqaluttuarisaaneq tun-
ngavigalugu pisussaajfeqar-
neq/akisussaatitaaneq (His-
torical responsability) Nunat
inoqqaajusugut pineqarsi-
manitsinnut oqaluttuarisaa-
nerup illersorsinnaavaati-
gut, pineqarsimanitta akisus-
saaffigineqarnerata inissin-
niarneranut tamanna upper-
narsaataasinnaammat, taa-
maasillunilu atorneqarsin-
naalluni.
Februarip 20-iani saqqum-
miunneqarput Naalagaaffiit
Suleqatigiiffiannit nunat i-
noqqaavisa pisinnaatitaaffii-
nut tunngasut qanoq isigine-
qamersut. Tassani saqqum-
miisuullutik ukiuni kingul-
lemi sulinermi misilittagaqa-
lereersimasut, anguniakkat
sumut killissimanerinik nas-
suiaateqartut.
Nunat inoqqaavisa pisin-
naatitaajfii: Tamatuma suli-
niutigineqarnerata qanoq i-
ngerlasimanera nassuiaati-
gineqarpoq, Naalagaaffiit
Suleqatigiiffianni (FN-imi)
ukiuni kingullerni 20-ni nu-
nat inoqqaavisa namminneq
piumassusertik tunngaviga-
lugu sulisimanerat nassuiaa-
tigineqarluni. Ukiut taamak
llinniarfissuaq i Nuuk/Grønland
søger
Seminarieadjunkter/
Lektorer
Hermed opslås til besættelse 1. august eller efter
nærmere aftale 4 fuldtidsstillinger ved llinniarfis-
suaq/Grønlands Seminarium med følgende fag-
kombinationer: orienteringsfag, dansk/engelsk
og mat./fys./data.
Ansøgere med cand.pæd. eller mag. uddannelse
samt undervisningserfaring vil blive foretrukket.
Grønlands Landsting har vedtaget en ny forord-
ning for 2 år siden for læreruddannelse, som bl.a.
sigter på styrkelse af de musiske fag, sprogfag,
læreruddannelsens holdningsdannende aspekt
samt styrkelse af kontakten til det omgivende
samfund.
Den centrale læreruddannelse er 4-årig og den
decentrale læreruddannelse er 4 1/2-årig. Udover
læreruddannelsen har llinniarfissuaq forpligtel-
sen med hensyn til lærernes videreuddannelse.
På den måde må ansøgere påregne at skulle
være kursusinstruktører på kysten et par gange
om året af ca. 1 uges varighed.
Løn- og ansættelsesforhold, herunder ret til frirej-
se og bohaveflytning, vil ske i henhold til over-
enskomst mellem Grønlands Landstyre og
Dansk Magisterforening.
Der kan anvises bolig, for hvilken der betales
husleje/depositum efter de til enhver tid på ste-
det gældende regler. Ventetid på bolig kan for-
ventes.
Yderligere oplysninger kan fås hos rektor Arkalo
Abeisen, tlf. (00299) 32 11 91 / (305) 78804 eller
hos konsulent Bent Krogh Petersen, Pilestræde
52, 1016 København K. tlf. 33 69 34 00.
Ansøgning stiles til Grønlands Hjemmestyre og
sendes til llinniarfissuaq pr. luftpost eller telefax
(00 299 32 20 99). Ansøgningerne skal være
modtaget på llinniarfissuaq senest 11. maj 1998.
llinniarfissuaq
Postboks 1026, 3900 Nuuk.