Atuagagdliutit - 15.09.1998, Qupperneq 11

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 15. SEPTEMBER 1998-11
Siunnersuisoqatigiit siulittaasortaarput
- Napasorsuup Qooruani kuultimik piiaaveqalernissaq aatsitassanik piiaanissatut tullertut
ilimanarnerpaavoq, Chr. Mejdahl oqarpoq
NUUK(KK) - Kalaallit Nu-
naanni aatsitassat pillugit
siunnersuisoqatigiit nutaa-
mik siulittaasortaarput.
Naasorissaasoq 58-inik
ukiulik Chr. Mejdahl, Ven-
stre, naalakkersuisunut siulit-
taasoq Jonathan Motzfeldt,
Siumut, kingoraarlugu siulit-
taasunngorpoq.
Nunap ilua pillugu siulit-
taasunngortumik Kalaallit
Nunaanni ilisarisimannittut
inuppassuunngillat, kisianni
Chr. Mejdahl 1990-mili Ka-
laallit Nunaanni aatsitassat
pillugit suliaqarsimavoq.
Chr. Meidahl-ip Løgstør-
ip eqqaani naasorissaavik
»Haldrupgaard« ingerlataraa
nunaammi 82 hektariusumi
nersussusaateqarluni. Poli-
tikki Chr. Mejdahl-imut pi-
ngaaruteqarluartuusimavoq,
1987-imilu septemberimi
qinersinermi Folketingimut
qinigaanissami tungaanut
Løgstør-imi borgmesteriusi-
mallunii.
1990-imi decemberimi qi-
nersinerup kingoma Siunner-
suisoqatigiinnut Venstre-mit
ilaasortaasoq Ivar Hansen
kingoraarpaa. Tamatuma
missaani Chr. Mejdahl Ka-
laallit Nunaat pillugu ilisi-
masaqarpallaanngilaq, Ven-
stre-milli isumaavoq Siun-
nersuisoqatigiinni partii fol-
ketingimut ilaasortamik qiti-
usumik ilasortaatitaqassasoq.
Chr. Mejdahl 1990-imili
Venstre-p folketingimi ilaa-
sortaatitaani siulittaasumut
tulliuvoq.
Siunnersuisoqatigiit nali-
nginnaasumik ukiumut sisa-
mariarlutik ataatsimiittarput
- Danmarkimi marloriarlutik
aamma Kalaallit Nunaanni
marloriarlutik, taamaammal-
lu Chr. Mejdahl 90-ikkut i-
ngerlanerini Kalaallit Nu-
naannukaqattaangaatsiarsima-
voq.
Paarlaanneq
Aatsitassat pillugit allaffiup
pilersinneqameranut aamma-
lu aatsitassalerinermik aqut-
sinerup 1. julimi naalagaaf-
fimmit Namminersomerullu-
tik Oqartussanut nuunneqar-
neranut atatillugu atuuffinnik
paarlaannissaq isumaqati-
giissutigineqarpoq.
Siunnersuisoqatigiit 1979-
imi namminersomerulerner-
mut atatillugu pilersinneqar-
matali siulittaasoq tassaasar-
simavoq naalakkersuisut siu-
littaasuat, ingerlatsinerlu Kø-
benhavnimut inissinneqarsi-
malluni.
Julip aallaqqaataani atuuf-
fiit paarlaanneqarput. Maan-
na ingerlatsineq Nuummi
Aatsitassat Pillugit Allaffim-
mit ingerlanneqalerpoq, siu-
nissamilu Siunnersuisoqati-
giinni siulittaasuusartussaq
tassaalerluni qallunaat folke-
tingimut ilaasortaatitaat.
Siunnersuisoqatigiinni fol-
ketingimit tallimat inatsisar-
tunillu tallimat siulittaasorlu
Dronning Margrethe-mit
toqqarneqartoq ilaasortaap-
put. Taamani dronning-ip tu-
paallatsitsilluni naalakker-
suisunut siulittaasoq Jona-
than Motzfeldt Siunnersuiso-
qatigiit siulittaasussaattut si-
ullertut toqqarmagu nammi-
nersomerulernermut iliuuseq
kusanartuuvoq.
Isumaqatigiilluarput
Maanna pissaaneqameq qal-
lunaanut iluaqutaaneruler-
poq, siulittaasunngortoq qal-
lunaajummat ilaasortaan-
naallu tallimat qallunaajullu-
tik, tamannali Chr. Mejdahl-
ip ajornartorsiutitut isigin-
ngilaa.
- Siunnersuisoqatigiinni
siulittaasunngorninni Jona-
than Motzfeldt-ip aamma
Lars Emil Johansen-ip aal-
lartitaat nangeqqissavakka,
Chr. Mejdahl AG-mut oqar-
poq.
- Aammattaaq Siunnersui-
soqatigiit siunissami Kalaal-
lit Nunaanni aatsitassaniik
ujarlertarnerit assigiinngitsut
ingerlanneqarnissaat sulissu-
tigissavaat, aammalu atorlua-
asinnaaneq, sapinngisamik
pitsaanerpaamik inuiaqati-
giinnut kalaallinut iluaqutaa-
sussaq qulakkeemiassallugu.
- Siunnersoqatigiinni sule-
qatigiilluartuuvugut, aalaja-
ngigassallu tamangajammik
isumaqatigiiffiullutik aala-
jangerneqartarput. Ataatsi-
mut isummagut pillugit oqa-
loqatigiissinnaasarpugut, o-
qaloqatigiinnitsinnilu partiit
arlaannut ataneq uatsinnut
avissaartitsineq ajoarluinnar-
poq.
- Ilaasortat aqqaniliusut
ataatsimik siunertaqarput:
Aatsitassanik atorluaanissaq,
sapinngisamik inuiaqatigiin-
nut kalaallinut minnerun-
ngitsumillu kalaallit aningaa-
saqarnerannut iluaqutaaner-
paasussaq.
- Ullumikkut Kalaallit Nu-
naata aalisameq pingaamer-
tut aningaasarsiorfigaa, ani-
ngaasarsiorfiilli assigiinngi-
tsunut siaruartinneqarsinnaa-
suuppata tamanna iluaqutaal-
luinnassagaluarpoq.
AG: - Kalaallit Nunaanni
Aatsitassat pillugit Allaffiup
siulittaasuata Danmarkimi
najugaqamera sunniuteqar-
pa?
Chr. Mejdahl: - Naamik,
telefonimmi qaninnerup tu-
ngaa-nit ungasinnerunngi-
lagut. Aammalu uanga siulit-
taasutut, siulittaasut tullii
marluk, tassa Ruth Heil-
mann, Siumut, aamma Helge
Mortensen, Socialdemokrati-
et, peqatigalugit Siunnersui-
soqatigiit tullianik ataatsi-
miinnissaannut utaqqisin-
naanngitsunik aalajangiisin-
naatitaavunga.
Kuultinik piiaavik
AG: - Kalaallit Nunaata aat-
sitassanik atorluaanissaa su-
minngaanniit aallartittaria-
qarsoraajuk?
Chr. Mejdahl: - Aatsaat u-
kiup tulliani Statoil Fylla-p
ikkannerani qillerilluni aal-
lartissaaq, nunallu iluanit
uuliamik gassimillu tunisas-
siornissap piareersarneqar-
tamera ukiualunnik sivisus-
suseqartarpoq. Taamaammat
aatsitassanik piiaanissap tul-
liata Napasorsuup Qooruani
pinissaa ilimagaara.
- Siunnersuisoqatigiit au-
gustimi Kalaallit Nunaata
kujataani ataatsimiikkatta
aammattaaq Napasorsuup
Qooruanukarpugut, geologit
entreprenørillu qinnerinerat
qaqqamilu qaarusuliornerat
sumut killinnersoq takuniar-
lugu.
- Maanna aasaq manna qil-
lerilluni misissugassatut ka-
tersaat misissoqqissaarne-
qassapput, kisianni qallu-
naat/kalaallit ujaarlemermik
ingerlatseqatigiiffiat Nunaoil
A/S norgemiullu aatsitassar-
siortui Mindex ASA, Napa-
sorsuup Qooruani kuultimik
ujaarlersut tamanna isumal-
luarfigisorujussuuaat.
- Napasorsuup Qooruani
suliat ingerlaqqinnerat ma-
linnaaffigissallugu Siunner-
suisoqatigiinnut pissanga-
nassaaq, ukiuni makkunani
Kalaallit Nunaanni ujaarler-
nerujussuarmi amerlaqisut
ilimagisaat pisinnaammat.
Allannguuteqanngilaq
Aatsitassat pillugit isumaqa-
tigiissutit marluk, Savalim-
miut Kalaallit Nunaatalu a-
ngusimasaat assigiinngeqisut
oqallisaangaatsiarsimapput.
Aasaq Napasorsuup Qoorua-
ni ujarlemeq isumalluarnar-
tunik angusaqarfiuvoq.
Tamanna norskit aatsitas-
sarsiorfiani Mindex ASA-mi
pisortap Anders Hvide-p
aamma qallunaat/kalaallit
aatsitassarsiorfianni Nunaoil
A/S-imi ujarlerfimmi pisor-
tap John Petersen-ip isuma-
qatigiissutigaat.
Mindex aamnma Nunaoil
ingerlatseqatigiiffik Nalunaq
I/S tamarmik 50 proventimik
piginneqataaffigaat.
Ingerlatseqatigiiffiit isu-
maqatigiissutaanni Nunaoil
Napasorsuup Qooruani ujar-
lernermik isumaginnittuus-
saq, aasarlu ujarlemerit 17
millioner kronit missaannik
akeqarput. Mindex-ip 11
millioner kronit akilissavai,
aningaasartuutillu sinneri
Mindex aamma Nunaoil-ip
avillugit akilissavaat.
Septembarip ingerlanerani
oktobarilluunniit aallartinne-
rani Napasorsuup Qooruani
ujarlerneq naammassissaaq.
Suleqatigiit siunertaraat si-
unnersuisarfik arlaminnut at-
tuumassuteqanngitsoq misis-
sueqqaartinniarlugu, aasaq
manna suliami pissarsiat
naammassiniariarpata.
Imaassinnaavoq misissu-
eqqaarneq akilersinnaassut-
simik paasissutissiisinnaa-
soq, pitsaasumillu angusa-
0 qartoqarpat Napasorsuup
J Qooruani kuultisiomeq ukiut
o marluk pingasut qaangiuppa-
3 ta aallartissinnaassaq. Kuul-
tisiomermik aallartitsisoqan-
nginnerani aalajangiisussa-
nik apeqqutinik suli paasi-
sassaqarpoq - Nunarpullu
aatsitassarsiorfinngoqqilluni.
Napasorsuulli Qooruani
Savalimmiut namminneer-
lutik nunataminnut akisus-
saapput, kisiannili qallunaat
naalagaaffiata karsiata ka-
laallillu nunamut karsiata
ukiumut isertitat 500 millio-
nit siulliit avittartussaavaat.
Kalaallilli Nunaanni iluatsit-
sisoqarluassappat, taamaalil-
lunilu isertitat 500 millionit
sinnerpagit naalagaaffik
aamma Namminersornerul-
lutik Oqartussat agguaariaat-
simik nutaamik isumaqatigi-
issuteqassapput.
AG: - Kalaallit aatsitassat
pillugit isumaqatigiissutaan-
nut allannguinissamut tun-
ngavissaqarpa?
Chr. Mejdahl: - Naamik,
ullumikkut pissutsit taamaat-
sillugit aatsitassat pillugit
isumaqatigiissutaasumik al-
lannguinissamut tunngavis-
saqanngilaq. Naak Kalaallit
kuulteqameq ataatsimut isi-
galugu annertugisassaanngi-
laq. Aatsitassarsiorfik ukiu-
mut kuultimik tonsimik pia-
affiusartoq 40-t missaannik
' sulisoqassaaq, 60 aamma 70
millioner kroninik kaaviiaar-
titaqarluni; kuultip akia a-
tuuttoq apeqqutaalluni.
Aasaq sulinerit marluinnut
avissimapput.
Qillerinerit
Canadamiut ingerlatseqati-
giiffiat Midwest Drilling aa-
sariartomerani 2.200 meteri-
mik qilleripput, augustimilu
2.840 meter qillerlugu.
Canadamiut 27-nik qille-
risimapput, qillerutinik sullu-
linnik katillugit kilometerit
tallimat qillersimallugit.
Aasariartomerani suliffigi-
saq 400 X 600 meterisut an-
nertussuseqarpoq.
- Qilleriffiit tamangajam-
mik kuulteqarluameranik ili-
magisat uppemarsarpaat, qil-
leriffinnilu 19-ini qulingiluat
ersiinnartunik kuultitaqarput,
Mindez ASA-mi pisortaq
Anders Hvide oqarpoq.
- Qilleriffik ataaseq 2,8
meterisut takitigisumi tons-
imut 199 gram-imik kuultita-
qarpoq. Tassani 30 centime-
teri tonsimut 1.020 gram-
imik kuultitaqarpoq. Kisitsit
immikkoorluinnartoq, 30
centimeteriinnarmili takus-
saalluni.
Nalunaq-mi atsinneru-
maartumi akoqarluartumi
qaqqami meterisut issutigi-
sumi tonsimut agguaqatigiis-
sillugu 28,2 gram-imik kuul-
titaqarpoq, tamaanilu nunap
qaangajaani meteriik issus-
susilimmi agguaqatigiissillu-
gu 52,9 gram-imik kuultita-
qarpoq.
Nunaanni aatsitassanik u-
jaarlerluni sulisoqangaatsia-
raluartoq ullumikkut aatsi-
tassanik piiaasoqanngilaq,
taamaammallu naalagaaffiup
nunallu karsiisa avissinnaa-
saannik isaatitsisoqarani.
- Neriuppunga piiaasoqa-
lerumaartoq, ukiumut iserti-
taasartut 500 millioner ko-
ruunit sinnertalerpagit ta-
manna inuiaqatigiinnut ka-
laallinut taakkulu aningaasa-
qarnerannut iluaqutaasus-
saammat.
- Tamanna periarpat nerri-
vimmut issaalluta agguaaria-
asissamik nutaamik isuma-
qatiginninniuteqalissaagut,
Chr. Mejdahl oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Aatsi-
tassat pillugit Siunnersuiso-
qatigiit tulliani decemberimi
Københavnimi ataatsimiis-
sapput.
Svenskit siunnersuisartut
Swedmine AB, canadamiullu
H. A. Simons misissuinerat
najoqqutaralugu Anders Hvi-
de isumaqarpoq, qaqqaq
300.000 tons tonsimut 12
gram-imik kuultitaqarpat
Nalunaq-mi piiaaneq ani-
ngaasatigut imminut akiler-
sinnaavoq.
Taamaattoqassappat kuul-
tip ounce-imut akia amerika-
miut dollarii 300-uusariaqar-
poq. Kuultip akia ukiuni
makkunani allanngoraqisoq
ullumikkut ounce-imut 285
dollar-eqarpoq.
Sullorsuaq
Qallunaat suliffeqarfiutaat
Pihi & Søn aasaq manna
qaqqami sullorsualiorput 300
meterisut takitigisumik.
Sullorsualiorneq soqutigi-
neqarluarpoq, qallunaat is-
landimiullu statsiministerii
Napasorsuup Qooruanut ta-
kuniaapput, aammattaaq au-
gusti naalersoq Nunatsinni
Aatsitassat pillugit Isumasio-
qatigiit sullorsuaq takusar-
paat.
- Suliffeqarfiup 213 meter
angoreerpaat, Nunaoil-ip u-
jarlerfimmi pisortarititaa
John Petersen oqarpoq, Kø-
benhavnimi Nunaoil-ip allaf-
fianut uteqqammersoq.
- Qaartiterinerit tamaasa
ujaqqat tonsi katersortarpar-
put, naatsorsuutigaarpullu
ujaqqat 200 tons misiligutis-
satut katersussallugit, akuia-
anermi atugassagut.
Napasorsuup Qooruani
inuit 25-t tikillugit sulisori-
neqarput, aasallu ingerlane-
rani ujarlerfimmi inuiaat as-
sigiinngitsut aqqaneq marluk
sulisorineqarput
Chr. Mejdahl isumqarpoq, Napasorsuup Qooruani,
Siunnersuisoqatigiit augustimi tikeraagaanni piiaavimmik
ammaanissaq ilimanamerpaasoq.
Chr. Mejdahl mener, at der et størst chance for at åbne en
mine i Kirkespirdalen, som Fællesrådet besøgte i august.
Aasaq kuultisiomermit
isumalluamartoqartoq
Napasorsuup Qooruani 1998-imi ujarlerneq
naammassilerpoq - Maanna misissueqqissaartoqassaaq
naatsorsuisoqarlunilu
KIRKESPIRDALEN(KK) -