Atuagagdliutit - 06.10.1998, Qupperneq 7

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 6. OKTOBER 1998 • 7
Nakkutigalugu unammillemeq
angalasunut akikinnerussaaq
Landskarsimillu tapiiffigineqartarnerup timmisartunit umiarsuarnillu unammilliutaanera
unitsinneqarpat aamma ilaasunut akikinnerussaaq
(EE) - Nunatta iluani timmi-
sartuussisarnermi killilim-
mik unammillemeq periar-
fissaqarpoq. Taama allapput
naalakkersuisut immikkut i-
lisimasalittaat, angallanner-
mi pissutsit pillugit nalunaa-
rusiorsimasut.
- Angallassisartut marluk
arlallilluunniit qulamaassa-
vaat akiliutigineqartartut u-
nammilliutiginissaat, angal-
lassisamermi pisortat neqe-
roorutigisaanni, immikkut
(EE) - Aningaasaqarnermut
naalakkersuisoq Daniel Skif-
te siunnersuuteqarpoq aktie-
tigut ingerlatsiviit akiitso-
qartamerat killissaqartinne-
qartariaqartoq.
- Suliffiit namminersome-
rullutik oqartussanit pigine-
qartut akiitsortamerat maleru-
agassiomitsigut ukiuni tulliut-
tuni iluamik aquttariaqaler-
parput, Daniel Skifte oqar-
poq, 1999-imut aningaasanut
inatsisissap siullermeerluni
oqallisigineqamerani, Kattus-
seqatigiinneersumut Anthon
Frederiksen-imut akissuteqar-
nermini, erseqqissaateqartu-
mut aktietigut ingerlatsiviit
akiitsoqartamerannik.
Aningaasanut inatsisissa-
tut siunnerusuummut naalak-
kersuisut oqaaseqaateqame-
ranni takuneqarsinnaavoq
suliffeqarfiit namminersor-
nerullutik oqartussanit pigi-
neqartut 1997-imi akiitsui
katillutik 2,6 milliarder ko-
ruuninik amerlassuseqartut.
Tunisassiorfik Royal Green-
land amerlanerpaanik akiit-
soqalersimavoq. 2 milliarder
koruuningajannik amerlassu-
seqarput, ukiullu sisamaan-
naat ingerlaneranni akiitsut
marloriaatinngorsimapput.
ilisimasallit isumaqarput.
Taamatut killilimmik u-
nammilleriaaseq nunani alla-
ni nunap immikkoortuini i-
nukitsuni atorneqartareersi-
mavoq.
- Iluaqutissarpassuaqarpoq
soorlu pisariillisaanermik a-
tortunillu atorluaaneruner-
mik, pilersuinerup qulamaar-
neqarneranik aamma avin-
ngarusimasut akuuneruleme-
rannik, kiisalu angallannerup
pisariaqartinneqartup isuma-
Mianersomartoq
Landskarsip akiitsoqarnera-
nut naleqqiullugu aktietigut
ingerlatsiviit akiitsui ukiuni
kingullerni qaffariartorsi-
mapput. Ataatsimut katillugit
aktietigut ingerlatsiviit anne-
rit tallimat akiitsui ukiuni
kingullerni sisamani marlori-
aat sinnerlugu amerleriarsi-
mapput.
Ingerlatsivinni akiitsut an-
nertusiartomerat erseqqissu-
mik nassuiaruminaappoq.
Soorunami tamanna mia-
nersoqqusinertut nipaqarpoq,
akiitsut amerliartormata.
Taamatulli akiitsoqarneq
paasineqartariaqarpoq ani-
ngaasanik akiitsornermut a-
tatillugu suliffiit annertusar-
niarlugit aningaasaliissute-
qartoqarsimammat.
- Tamatumani ilaatigut pi-
neqarput Royal Arctic Line
A/S-ip umiarsuamik contain-
erinik usisartunik nutaanik
pisaamera, siunissaq unga-
sinnerusoq eqqarsaatigalugu
assartuinermik akikillisit-
sisussanik, imaluunniit Tele
Greenland A/S-ip aningaa-
sartuutit annikillilerumallu-
git telefonertamerup digital-
inngortinneqarneranut ani-
ngaasaliissuteqarsimanera,
gineqarneruneranik.
- Taakkununnga ilanngun-
neqassaaq taamatut periuse-
qamermi angallassisartut u-
niinnarnissaat akiliisinnaa-
junnaarnissaallu annikinne-
mlissammat, immikkut ilisi-
masallit isumaqarput.
Erseqqissaatigaallu periut-
sit assigiinngitsut marluk
toqqameqarsinnaammata.
Kisermaassineq
Killersomeqanngitsumik u-
Kalaallit Nunaata maannak-
kut aningaasaqarniarnera pil-
lugu naalakkersuisut nassui-
aataanni allassimavoq.
46.000 koruunit
Akiitsut tamarmiusut tun-
ngavigaat ingerlatsiviit akiit-
suisa piffissami sivisuneru-
sumi taarsersorneqartussat
annertussusaat, akiitsunut
piffissami sivikinnerusumi
taarsersorneqartussanut ani-
ngaasanullu tigoriaannamut
naleqqiullugit. Ingerlatsiviit
pigisaat nalillit ilanngunne-
qarsimanngillat, aammalu i-
lanngunneqarsimanatik pi-
lersuisunut akiitsut, piffissap
ilaani aningaasartuutissat
aamma pigisat nalillit.
Oqaatigineqareersutut ak-
tietigut ingerlatsiviit akiitsui
2,6 milliarder koruuninik a-
merlassuseqarput. Kalaallit
Nunaata inuinut naleqqiutis-
sagaanni inuk ataaseq 46.000
koruuninik akiitsoqarpoq.
Royal Greenland-ip akiitsui
eqqarsaatigalugit inuk ataa-
seq 34.000 koruuninik akiit-
soqarpoq.
nammillemeq, angallassiner-
mi pinngitsoorneqarsinnaa-
natik angalarusuttut iluanaar-
fiusinnaasullu. Tamannalu
taamaallaat piviusunngortin-
neqarsinnaavoq nunap im-
mikkoortuini inoqamerpaa-
ni, inuit ikippallaaqigatta si-
ammarsimavallaarlutalu.
Aammalu atomeqarpoq ki-
sermaassineq, pisortat oqar-
tussaasut timmisartuutileqa-
tigiiffimmik kisimiilluni a-
ngallassisumik piginnittuum-
mata. Ullumikkullu taamatut
ingerlanneqarput Grønlands-
fly aamma Arctic Umiaq
Line.
Pisortat aalajangiisarput
assigiimmik akeqartitsinissa-
mik, matussutissinneqartar-
tumik ilaatigut tapiissuteqar-
nikkut, ilaatigullu angallassi-
vinnit allanit sinneqartoorfi-
usunit nuussisamikkut.
Taamaalilluni inuttaasut
naammaginartumik atuga-
qarnissaat qjularnaarneqar-
tarpoq, apeqqutaatinnagu i-
nuttut qanoq atugaqameq i-
maluunniit nunap immik-
koortuani sumi najugaqar-
neq.
Akomutit
Nalunaamsiamilu kisermaas-
sinermi ajoqutit tikkuame-
qarput, assigiimmik akeqar-
titsinikkut angallaffiusunillu
sinneqartoorfiusunit nuutsi-
sarnikkut aningaasatigut tun-
ngavissaqartoq. Soorlu
Grønlandsfly taamatut aaq-
qissuunneqarsimasoq. Kiser-
maassinermili puigorneqara-
juppoq eqqortumik aningaa-
sartuutit akeqartitsinissamil-
lu aalajangiinerit imminnut
ataqatigiinnerat, taamaalillu-
ni ingerlatsinermi aningaa-
sartuutit nalilerniarneranni
kukkusoqarsinnaasarluni.
Taamaalillutik pisortat
nakkutilliinermik isumagin-
nittarput, angallassisartut a-
kornanni unammillernivik
aalajangersarumallugu.
Aammalu kisermaassisut
aktietigut ingerlatsiviit pui-
gorajuttarpaat atuisartut inui-
aqatigiillu kissaataat.
- Suliffinni namminersor-
nerullutik oqartussanit pigi-
neqartuni ukiuni kingullerni
nutaamik aaqqissuussineq
kinguneqarsimavoq, inger-
latsivinnut allanut naleqqiul-
lugu suliassat agguataame-
qarsimanerannik killilersi-
maameqamerannillu.
- Taamaattumik suliffeqar-
fiit ingerlatsinertik eqqarsaa-
tigalugu tunisassiomertik tu-
niniaasarfeqamertillu anner-
tusamiarpaat, attuumassute-
qanngikkaluartoq pisortat i-
nuiaqatigiinnut kiffartuussi-
nissamik pingaartitsineran-
nut, angallanneq pillugu nas-
suiaammi allassimavoq.
Taamaattumik suliffeqar-
finnut namminersomerullu-
tik oqartussanit pigineqartu-
nut ajornannginneruvoq
landskarsimit tapiiffigineqar-
nissap unammilliutiginissaa,
atuisartunit iluanaaruteqar-
nissamut taarsiullugu.
- Pisoqarluarsinnaavoq ak-
tietigut ingerlatsiviit marluk
unammillemeranni anguniar-
neqarsinnaammat suliffeqar-
fiup ingerlanneqarneranut
tapiiffigineqamissaq.
Akiliuteqameq
Immikkullu ilisimasallit
aammattaaq isumaqarput, as-
sigiimmik akeqartitsinermi
akigitinneqartunik aalaja-
ngiisarneq sinneqartoorfiu-
sunit allanut nuutsinikkut pi-
sortallu nuutsisamermut po-
litikeqarnerannik tunngave-
qartoq taamaatinneqartaria-
qartoq. Tamanna politikikkut
aningaasallu tungaatigut su-
liariuminaappallaaqimmat.
- Suliffinni namminersor-
nerullutik oqartussanit pigi-
neqartuni aningaasanut tun-
ngassuteqartut ersernerlup-
pallaaqaat. Tamanna politik-
ikkut eqqortumik aalajangii-
niartarnermi inuiaqatigiillu
aningaasarsiomerata aqunni-
arnerani ajorluinnartumik
aallaaviuvoq, naalakkersui-
sut immikkut ilisimasalittaat
allapput.
Immikkut ilisimasalinnut
ilaasortaapput atorfillit nam-
minersomerullutik oqartus-
saneersut, angallannermut
ministereqarfimmeersut,
Mittarfeqarfimmeersut kiisa-
lu Grønlandsfly-mit Arctic
Umiaq Line-miillu peqataa-
sussaatitaasut.
Nakkutilliineq
Immikkullu ilisimasallit isu-
maqarputtaaq namminersor-
nerullutik oqartussat nakku-
tilliinerusariaqartut, pingaar-
tumik Grønlandsfly-mik
aamma Arctic Umiaq Line-
mik. Ingerlatsiviillu taakku
marluk suleqatigiinneq ilin-
niartariaqarpaat, imminnut
akomusersuunnermut taarsi-
ullugu.
- Nakkutigisamik unam-
millemertut ittoq aammalu
namminersomerullutik oqar-
tussat angallassisartullu a-
kornanni pitsanngorsakka-
mik ataqatigiissitsinermik
suleqatigiinnermillu ilallugu
kiisalu angallassisartut akor-
nanni, pissutaaqataasinnaa-
voq inuiaqatigiinni pitsaa-
nerpaamik aaqqiissuteqamis-
samut. Taamatut isummer-
toqarpoq inatsisartut ataatsi-
miittarneranni angallanneq
pillugu nassuiaammi uteqat-
taameqartuartumi.
Mio. kr. 1993 1994 1995 1996 1997
Royal Greenland 982 1.012 1.546 1.883 1.924
KNI Pilersuisoq -54 34 4 147 52
KNI Pisiffik 21 40 45 135 128
Royal Arctic Line 96 437 531 473 450
Tele Greenland *♦ -76 -112 56 29
Ingerlatseqatigiiffiit katillugit Selskaber ialt 1.045 1.447 2.014 2.694 2.583
Namminersomerusut Piginneqatigiiffiisa taarsigassaasa aningaasartaat
ineriartorsimanerallu naalakkersuisunit ima takutinneqarput.
Det er landsstyrets skema på nettogælden og dens udvikling på hjemmestyrets 5 største
aktieselskaber.
Nunatsinni piginneqatigiiffiit atuisuunngitsut tapisiat unammillissutigaat.
Aktieselskaber i Grønland konkurrerer om landskassetilskud og ikke om forbrugere, mener
trafikeksperter.
Ingerlatsiviit akiitsui
aqulluameqartariaqartut
Aktietigut ingerlatsiviit annerit namminersomerullutik
oqartussanit pigineqartut akiitsui ukiuni kingullerni
sisamani annertuseriarujussuartut
ASSJ FOTO-ARKIV: KNUD JOSEFSEN