Atuagagdliutit - 19.11.1998, Blaðsíða 12

12 • TORSDAG 19. NOVEMBER 1998
ATU AG AG DU UTIT
ILLOQATIGIINNEQ
INATSISILLU
Inatsisileritooq dr.jur. Agnete Weis Bentzon, inatsisinik
iluarsartuussinermi siullermi peqataasoq, suli Kalaallit Nunaannik
alapernaaserpoq
Guldborg Chemnitz, oqaluttaasoq, Agnete-llu pania Ditte.
Guldborg Chemnitz, der fungerede som tolk, sammen med
Agnetes datter Ditte.
KØBENHAVN(CSL) - Ar-
naavoq imaannaanngitsoq.
Agnete Weis Bentzon.
Inatsisinik ilisimatooq 80-
inik ukiulik suli sulijuartoq
nalorsarpalugani poqerpalul-
lunilu oqalukkaangat tusar-
naarluartariaqarpoq, uini Ver-
ner Goldschmidt aamma Per
Lindegaar ilagalugit 1948-mi
Kalaallit Nunaanni inatsisinik
iluarsartuussiniarluni piareer-
saqqaartuni inatsisilerisuni
peqataasuusut.
Paasiniaaneq arlalissuarti-
gut Nunatsinni eqqartuussiso-
qarnermut sunniuteqarluin-
nartoq, paasiniaasut nalunaar-
usiaat naapertorlugu inatsisi-
nut ilaatigut suli ullumikku-
mut atuuttunut tunngavilii-
soq.
Paasiniaanerup pingaamer-
tut iluaqutigaa ullumikkut eq-
qartuussiviusunik - kredsret -
aallartitsineq.
Najukkami ilisimanninneq
Eqqartuusseriaaseq qallunaat
eqqartuussinerannit allaaner-
oqisoq eqqartuussisut inatsi-
sinik ilinniarsimasuunngim-
mata. Aaqqiinerulli qular-
naarpaa eqqartuussisut tamar-
mik kalaallisut oqaluttuune-
rat, taamatullu najugarisami
ilisimanninnertik iluaqutiga-
lugu eqqartuussutit kalaallit
eqqarsartariaasiannik tunnga-
veqarluni naliliisinnaaneq.
Sapinngisamik qulakkeerivoq
kalaallit ileqqulersuutaat, i-
leqqutoqaat kiisalu eqqar-
tuussinermik paasinneriaasiat
eqqarsaatigineqarlutik. Ka-
laallit kulturiannut ajugaane-
ruvoq, Danmarkimimi politi-
kerit anguniarsarigaluarpaat
kalaallit eqqartuussisoqame-
rat qallunaanngorsameqassa-
soq.
Eqqartuussiviillu suliner-
minni iluatsitsinerannut up-
pemarsaataapput ukiut inger-
lanerini suliat amerliartuin-
namerat.
Suugaluilluunniilli nunar-
suarmi akulerukkaluttuinnar-
nermi sunnertikkaluttuinnar-
nermilu uninngasuunngillat.
Pingaartumik ileqqut eqqar-
tuussisoqamermillu paasinne-
riaatsit. Aamma Kalaallit Nu-
naanni - pingaartumik illoqar-
finni anginerusuni - ukiuni
30-40-ni kingullemi inuiaqa-
tigiinni pissutsit allanngorsi-
mapput. Taamaattumik ilisi-
maneqartutut eqqartuussive-
qameq pillugu nutaamik ataa-
tsimiititaliortoqarpoq, Per
Walsøe siulittaasoralugu, pia-
reersarluareernermi maanna
Nunatsinni pilerluttulerinermi
inatsimmik aamma eqqar-
tuussiveqarnermik inatsim-
mik nutarterutissanik siunner-
suuteqassamaalersut.
Angusat siulliit ilaattut taa-
neqarsinnaavoq eqqartuussi-
sut arfineq marluk maanna
Nunatta Eqqartuusiviani mi-
siligummik ilinniartinneqa-
lersut, Nuummi inatsisinik
ilitsersuisartunit ingerlanne-
qartumik. Misiliineq ataatsi-
miititaliap suliaattulli allatut
Agnete Weis Bentzon-imit
malinnaaffigineqarluartoq,
piareersaasuusimanera suli
inatsisilerituuni nersualaar-
neqartoq.
Inatsisinik tunuliaqutilik
Agnete Weis Bentzon-illi
inatsisitigut isumaanik piler-
sitsisoq qanoq-ittoq inuttaraa,
eqqarsariallaqqissutsimigut
tunngavilersuutigisartakka-
migullu saqqummiuttagai
soorlu kisitseriaatsimi nalu-
namemut eqqaanartut? Inuk
inuttut unammilligassanut qu-
nunngitsoq - allaat amerla-
suunik ataatsimut najugaqa-
teqarnermik misiliisimasoq,
inatsisilerituutut nuttarluni
sulisartoq ilaatigut RUC-mi
atorfeqartarluni Nunatsinni
landsdommeriugallartutut kii-
salu amat Peking-imi ataatsi-
meersuameranni peqataasoq.
Ukiulli 50-it matuma siorna
Nunatsinni angalaneq qanoq
ippa, eqqartuussiveqamermut
taama pingaartigisumut tun-
ngaviliisussamut paasissutis-
sanik katersilluni?
Agnete Weis Bentzon, Hel-
lempimi maanna Kalaallit II-
lorisaanni inunngortoq, Kø-
benhavnip qeqqani allaffim-
mini torersarluarsimasumiip-
poq. Nasaa ullumikkut tiimut
kissassimaarutitut atomeqar-
poq, isaalu sakkortuumik toq-
qaannartumik isigiititalutik
aappaatigut eqqumiiginartu-
mik saamarpasipput.
- 1930-ikkunni aamma 40-
kkunni Kalaallit Nunaat pillu-
gu allaaserisarpassuaqarpoq.
Knud Rasmussen aamma Ka-
laallit Nunaannik iluarsar-
tuussinissa atuartuunerma i-
linniartuunermalu nalaanni
oqallisaapput. Kalaallit Nu-
naat meeraaninnilli eqqarsaa-
tinniittuuvoq. Nalaatsortumil-
lu atuarfimmi Holger Balle-p
tununnguani issiavunga (ki-
ngoma Nunatsinnut provsti-
usoq, aaqq.), nuna qanimut
attaveqarflgisani pillugu nu-
annersunik oqaluttuartartoq.
Agnete qatanngutaalu amat
pingasut aqqaluaalu nuka-
ngallutilli kaammattomeqar-
put ilinniagaqaqqullugit.
1930-kkut naalemeranni nivi-
arsiaqqanut tamanna nali-
nginnaanngilaq.
- Ataataga isumaqarpoq
ilinniarnertuunngussasugut,
ilinniagaqassasugut, katillu-
talu arlalissuamik meeraqalis-
sasugut. Pingaartilluarpaali
ilinniakkagut atussagigut.
Taamani arnarpassuit mee-
rartaarlutillu suliunnaartarput.
Uanga sisamanik meerartaar-
punga, oqartoqarsinnaavorlu
ataatama kissaatigisai eqquut-
sillugit, Agnete oqaluttuar-
poq, ullumikkut uiminik, er-
nerminik ukussaminillu naju-
gaqateqartoq. Ukiunilu qulini
Gundsølille-mi ataatsimoor-
lutik najugaqatigiipput.
- Amerlasuujulluni naju-
gaqatigiilluni nuannerluinnar-
poq. Inuusuttulli amerlapput,
meerartaartorlutillu ilaquta-
riinnguatut inuulemsulermata
ataatsimoorluni najugaqati-
giinneq paaseqatigiilluta taa-
maatipparput.
Agnete-p aataa inatsisinik
ilisimatuujuvoq. Angutaa eq-
qartuussisuuvoq, taamaattu-
millu ilaquttaminit inatsisiler-
inermik kingornussaqarpoq,
namminerlu inatsisilerituun-
ngorluni. Kingoma inatsisi-
leritooq Verner Goldschmidt
katippaa, taamatullu Kalaallit
Nunaannut kajungertigisoq,
taamani - sorsunnersuup ki-
ngorna Kalaallit Nunaanni
pissutsit isorineqamerisa kin-
gunerisaanik - Nunatsinnut
inatsisitigut paasiniaanermut
peqataasoq, Agnete-llu peqa-
taanissaanut aamma sunniu-
teqartoq. Aallaqqaamut nuli-
atut. Kingusinnerusukkut -
Verner Goldschmidtip kaam-
mattuineratigut - paasiniaaqa-
taasutut kiisalu Kujataani
naalakkatut.
Agnete uinilu sorsunnérsuup nalaani. Asseq 1944-mi Sverigemi assilisaavoq, taamani Verner qimaasariaqalermat.
Eqqarsariamarpoq: Ila asseq oqaluttuarsinnaasuuguni.
Agnete med sin mand Verner under krigen. Billedet er fra 1944 og taget i Sverige, hvortil Verner måtte flygte.
Man tænker uvilkårligt: Tænk hvis billeder kunne tale.
Paasiniaaneq
Paasiniaanermi suliassaavoq
kalaallit akomanni eqqartuus-
sisoqamermut isummat ileq-
qullu nalunaarsussallugit.
Aallaqqaammulli paasiniaa-
sut eqqarsaatigaat nutaamik
inatsisiliornikkut ileqqutoq-
qat sumiginnarlugit peeme-
qassanngitsut. Taamaattumik
pingaaruteqarpoq paasissallu-
gu pissutsini suut pingaame-
ranersut.
- Aallaqqaammut takor-
loorparput kalaallini oqaloqa-
teqarsinnaassalluta eqqar-
tuussiveqamermi sulinerit as-
sigiinngitsut qanoq innersut
paasiniarlugit. Suut atuutsin-
neqarpat il.il. Taamaaliorsin-
naanngilagulli.
- Taarsiullugu kommune-
rådit sysselrådillu allagaataat
aallarniutigisariaqarpagut.
Taakkunani suliassat apeqqu-
tillu suut suliarineqarsimaner-
sut takusinnaavagut. Paasis-
sutissalli amigarput, taamaat-
tumik inuit ukiuni arlalinnik
tamakkunannga suliaqarsima-
sut apersortariaqarpagut.
Aaqqiagiinngissutit pillugit
sukumertumik oqaluttuarsia-
raagut, qanorlu ilillutik iluar-
sineqarsimanersut.
- Aammattaarli aaqqiagiin-
ngissutaanngitsut paasinia-
msuppagut, soorlu katinnemi,
taarsigassarsinerni assigi-
saannilu malittarisassat, ta-
makkulu pillugit palasit, na-
korsat sulisartullu oqaloqati-
gaagut.
- Katissimanermi paasivar-
put qallunaaginnaat avissin-
naasut. Ajoqersuiartortitat ka-
laallit avittamerat atorannaar-
sissimavaat, naak nunap inoq-
qaavini inuit ileqqorinngik-
kaat, tamatumanilu inatsisiti-
gut tamanna kissaatigineqar-
luarpoq, Agnete oqaluttuar-
poq, ukiumi ataatsimi Kalaal-
lit Nunaanniinnermini ilaati-
gut oqalutsimit Guldborg
Chemnitz-imit ikiomeqartoq.
- Taanna pingaaruteqarlu-
innarpoq. Oqalutsituinnaan-
ngitsoq. Aammali isummanik
nassuiaassinikkut, saqqum-
miussinemi isumaqataaguni
isumaqataanngikkaluaruni-
luunniit. Tamatumalu saniati-
gut sumulluunniit pigaluamt-
ta ilaqutaqarpoq, illortaavi ar-
nat angutillu. Verner aamma
inuit akomanni suleriallaqqis-
suuvoq, tamatumalu saniati-
gut supputaasaqqilluinnarlu-
ni. Tamanna nuannaamermik
tatiginninnermillu pilersitsi-
sarpoq.
Tunngavia
Inatsisilerinikkut paasiniaa-
nermi angusat Kalaallit Nu-
naanni inatsisiliortussatut a-
taatsimiititaliaata suliaanut
tunngaviupput, 1951-imi pi-
lersinneqartoq, siunertatut su-
liassaralugu kalaallit qallu-
naallu inatsisitigut naligiiler-
nissaat. Sapinngisamik qallu-
naat inatsisaannut sapinngisa-
mik qanittumik. Taamaattorli
NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVATFOTO