Atuagagdliutit - 19.11.1998, Blaðsíða 13

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 19. NOVEMBER 1998 • 13
976-imi ataatsimiinnennit: Talerperlermit Rita Heilmann, landsdommer Schack aamma Weiss.
Kredsmøde i 1976: Fra højre: Rita Heilmann,
landsommer Schack og Weiss.
inatsisitigut paasiniaasut na-
lunaarusiaat, eqqumiiginartu-
mik tamanut saqqummiun-
neqarsimanngisaannartoq, u-
nikaallatsitsisarpoq qallunaat
inatsisitigut tunngavii najoq-
qutaralugit pilertorpallaamik
atuutsitsinialertoqaleraangat.
Angusallu taama iliorfigine-
qameri Agnete-p iluarusuuti-
geqaa.
- Kalaallit landsrådiata si-
unnersuutit sammeqqaartar-
paat, akuersigaangatalu uanga
isumaqarfigisarpakka uagut
eqqortumik isummersimanit-
sinnut qulakkeerutitut, Agne-
te Weis Bentzon oqaluttuar-
poq, eqqartuussiviillu immik-
kut taavai 1950-ikkunni al-
lanngortitsinerit pingaamer-
sat ilaattut.
- Pingaaruteqarluinnarpoq,
inuimmi paasisinnaasat sul-
likkaanni periarfissaqarner-
paavoq eqqartuussivimmik
pitsaasusumik pilersitsinia-
raanni. Eqqartuussivimmi al-
latorluinnaq pisoqartarpoq.
Ammanerusoqartarpoq, sulia-
nullu attuumasut oqaluttua-
rineqartarlutik.
- Eqqartuussivinni iluar-
sartuutani inatsisilerituut oqa-
luttuussisarput suut sulianut
attuumassuteqarnersut. Ka-
laallit eqqartuussiviini sulia-
nut attuumassuteqarsorisat
pingaartissorisallu inuit oqa-
luttuarisarpaat. Qanoq piso-
qarpiarsimanerani ilisimasat
allatorluinnaq saqqummiun-
neqartarput.
- Eqqartuussivinnut taarsiu-
taasariaqassagaluarpoq inat-
sisileritooq angalajuartoq, tu-
pinnanngitsumik qallunaaju-
sariaqartoq, kulturimik oqaat-
sinillu paasisimasaqanngivis-
soq. Tamanna akuerineqar-
sinnaanngilaq, Agnete Weis
Bentzon oqarpoq, taavaalu
eqqartuussivinni pinerlunner-
nik sammisaqartameq qallu-
naat eqqartuussiveqarfiinit al-
laanerulluinnartoq.
Pinerlunnerit
- Imaanngilaq Kalaallit Nu-
naanni aamma Danmarkimi
pinerlunnertut isigisat assi-
giinngissuteqartorujussuusut.
Qisuariaataasartulli assigiinn-
geqaat. Taamaattumik piner-
lunnermut inatsimmi piner-
luttut ataasiakkaat inuiaqati-
giinnut akuliutsitseqqinnissa-
mik kalaallit isumaat aalaja-
ngiusimaannarniarneqarpoq,
qallunaat eqqartuussiveqame-
ranni paarlattuanik isummer-
toqartarluni, tassa pinerlun-
neq tunngavigalugu kikkut
tamarmik sivisussusilikkamik
pillaatissinneqartarlutik.
- Kalaallit ileqquanni aal-
laa'viuvoq ataasiakkaat im-
mikkut pineqartassasut, eq-
qisseqatigiinnissamik siuner-
taqartunik.
- Qallunaat pinerlunnermut
inatsisaannut naleqqiullugu
pinerluffigineqarsimasoq ta-
matigut pingaartinneqameru-
sarpoq. Inooqatigiiginnamis-
saq qulakkeerniarneqartar-
poq. Pisulli ilaanni, soorlu to-
qutsisoqartillugu, piviusu-
ngorsinnaanngilaq, taamaat-
toqartillugulu inuit allamut
nuutsinneqaannartarput. Pin-
gaamertut anguniagaavoq i-
nuit imminnut atorfissaqartin-
nerat. Eqqisseqatigiinneq pi-
lerseqqinniarlugu. Inuiaqati-
giit akomannut akuliutsitseq-
qinnissaq, Agnete Weis Ben-
tzon oqaluttuarpoq, isumaqar-
porlu maanna eqqartuussive-
qameq pillugu ataatsimiitita-
liap suliani peqqissaartumik
paasisaqarluarlunilu suliari-
gaa, sulili isumaqataanngin-
nerminut isummaminik saq-
qummiussisarusuttoq, nali-
liisoqaraangat siunissami eq-
qartuussiveqameq qanoq i-
ngerlanneqassanersoq pine-
qaraangat.
Isorinninnermut
isumaqataanngilaq
Qallunaat eqqartuussissusile-
risut inatsilerituullu isorinni-
nerat aamm isumaqatiginngi-
laa, isumaqarmata eqqartuus-
siveqarfik inatsisileritooqar-
nani ingerlasinnaanngitsoq.
Agnete Weis Bentzon-illi
isumaa malillugu illoqarfinni
nunaqarfinnilu avinngarusi-
masuni inooriaaseq suli assi-
giinngissuteqaqaaq.
- Eqqartuussisut ilinniartin-
neqarnerat isumakuluutigi-
laarpara. Qallunaallu eqqar-
tuussisulerisui aamma ilinni-
artittariaqarput, kalaallit eq-
qartuussiveqamikkut tunnga-
via suli atuuttoq qanoq iluar-
sartuunneqamersoq paasisin-
naalerlugu.
- Assersuutigalugu illersu-
isut ilinniarsimanngitsut sul-
litamik soqutigisaannik qallu-
naat eqqartuussisulerisuisut
sullisisinnaannginnerat isori-
neqaraangat peqqutaavoq iso-
rinnittut pisunik paatsuuisar-
mata.
- Illersuisup kalaallip suli-
assaraa angusap eqqortup a-
nguniamissaa, qallunaalli ina-
tsisilerituup illersuisup sulli-
tani pitsaanermik angusaqar-
tinniartarpaa. Imaanngilaq
taanna eqqortuusoq. Soqutigi-
sat allaasinnaapput. Soorlu
pinerluffigitinneqartup soqu-
tigisai.
- Taamaattumik ajutoome-
rujussuussaaq illersuisut pik-
korissup sullitani pisuussute-
qartoq pinngitsuutillugu aala-
jangiisitsiguni. Tamannarpi-
artaaq peqqutigalugu amerla-
suut isumaat isumaqataaffi-
ginnginnakku, tassa pisuussu-
tillit qulit pisuunngitsoortin-
neri pisaanerummat, pisuun-
ngitsup ataatsip pineqaatis-
sinneqameranut naleqqiullu-
gu. Pinerluffigineqarsimasoq
eqqarsaatigineqartuartaria-
qarpoq.
- Afrika-mi paasisassarsi-
ortaminni takusarpakka ama-
nik pinngitsaaliillutik ameri-
simasut iperagaasut qanoq
pinerluffigisimasamik inuu-
nerannik aserortitsisinnaasut.
Inoqatigiinni sallusimasutut
pasillerneqaratarpoq ima-
luunniit nammineq piumas-
sutsiminik atoqateqarsimasu-
tut. Amaq aseromeqassaaq.
Allatut oqaatigalugu inatsisi-
lerituup illersuisuusup sullita-
ni eqqarsaatigisarpaa - inuia-
qatigiit eqqarsaatiginagit, inu-
iaqatigiinnguillu ikittut ta-
manna atorfissaqartinngilaat,
Agnete Weis Bentzon isuma-
qarpoq.
Aqqut ajornartulik
Nunatsinnili eqqartuussive-
qarneq tamakkiisumik pit-
saassuseqaannarsimanngilaq.
Ilaatigut landsret, eqqartuus-
sunnik ingerlatitseqqiffmsar-
toq eqqartuussivinnullu siun-
nersuisartoq, siusinnerusuk-
kut suliaminik unittoorfiusar-
simavoq, taamatullu 1960-
ikkunni eqqartuussisut akis-
sarsiaat amerliterujunnissaat
pisariaqarsimalluni.
Tamakkuli qaangiutereer-
put, Agnete Weis Bentzon-illi
eqqaamalluarpaa eqqartuussi-
viit qanoq misigisaqarfigisi-
mallugit, taamani ukiut 30-t
sinnerlugit matuma siorna
landsdommeriugallartutut eq-
qartuussiviit qanoq ingerlane-
rat paasiniarlugu Guldborg
Chemnitz angalaqatigigami-
uk.
- Aningaasassaqanngillat i-
ngerlanatillu. Eqqartuussisup
ataatsip ukiup ataatsip inger-
lanerani landsret-i attaveqar-
figisimanngisaannarpaa, naak
nammineq allatsilu suliffim-
mi nutaajugaluarlutik. Ini eq-
qartuussiviusoq errorsisar-
fimmi iluarsaanneqarsima-
voq, pisoqqamik kissarsuuti-
limmi. Eqqartuussivimmut
isissagaanni ungaluukkat
qimmiliviit aqqusaaqqaartari-
aqarput. Pissutsit nikanarluin-
narput, Agnete Weis Bentzon
eqqaamasalikkersaarpoq, o-
qaaseqaatissaminillu piareer-
simatitsissaqqaarpoq eqqar-
tuussiveqameq pillugu ataat-
simiititaliap maanna atuuttup
Kalaallit Nunaanni eqqar-
tuussiveqamermi allannguu-
tissatut siunnersuutit aap-
paagu saqqummiuppatigit.
M-MLSlLJteÉMf 1 l t'\ i
AGNETE WEIS BENTZON
NAMMINEQ PIGISAQ / PRIVATFOTO