Atuagagdliutit - 05.01.1999, Blaðsíða 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 5. JANUAR 1999 • 9
Kalaallit Nunaata Danmarkillu imminnut atanerat aningaasaannarnik nalilersorneqarsinnaanngilaq, ilaatigut
asanninnermik tunngaveqarmat. Asanninnerlu nukiusoq sakkortooq, naalakkersuisut siulittaasuat erseqqissaavoq.
Assimi uani takusinnaavasi, Kristjana aamma Jonathan Motzfeldt.
Forholdet imellem Grønland og Danmark handler ikke kun om penge, men om kærlighed og fællesskab.
Landsstyreformanden understreger at kærligheden er en stærk kraft. Her et billede af Jonathan Motzfeldt
og hans hustru, Kristjana Motzfeldt.
quteqarluarluni aammattaq
pilliutinik akeqarpoq. Asser-
suutigalugu akeqanngitsuun-
ngilaq uummatikkut kalaa-
liugaluarluni oqaasii atorsin-
naanngikkaanni. Kissaati-
gaara arlariilluta nukittoqu-
tigut pingaartillugit atorluas-
sagigut - nunatsinnut asasat-
sinnut nuannaarutaasumik
iluaqutaasumillu.
Oqaatsit allat
Ukioq 2000 tikilivipparput.
Ukioq ataaseq qaangiuppat
ukiut 1000-illit nutaat iserfi-
gigutsigit pissanganassa-
qaaq, aammalu suliassat sor-
sugassallu siunitsinniissallu-
tik. Pilersissimavarput naa-
lakkersuinikkut toqqavissaq
suli ineriartortinneqartuar-
toq. Sukkasuumik angujar-
torpagut inuiaqatigiit ilinni-
arluarsimasut, qunujanngit-
sut inuunertik siunissartillu
nammineq assamminni ti-
gussallugu inuiaqatigiinni
suliassat akisussaaffiillu ti-
goorarnerisigut namminerlu
periaaserput atorlugu inerlu-
git naammassisarnerisigut.
Inuusuttagut innuttaasullu
sinneri periarfissaqartittuar-
tariaqarpagut silarsuup nu-
natta avataaniittup ornittar-
nissaanut. Inuusuttut ingerla-
taat, soorlu ilinniar neq ti-
mersornerlu, avatitsinnut
peqqinnartumik attaveqar-
nermut tamatumunnga sak-
kussat ilagiinnarpaat. Ukiut
aqqusaarpavut pitsaasumik
inuuneqarnikkut, ilinniarlu-
arsimanikkut aammalu nam-
mineq inuiaqatinik nunar-
suarmillu avatitsinniittumik
ilisimaarinninnikkut kialuun-
niit nunatsinni nunanilu alla-
ni imminnut napatissinnaan-
ngorfii. Oqaatsitta kusanartut
tusarnersullu saniatigut o-
qaatsinik allanik ilinniarni-
arta. Oqaatsinik allanik ilik-
kagaqarsimaneq ulluinnami
sakkuuvoq pitsaasoq nunani
tamani imminut napatissin-
naassagaanni. Tamannattaaq
ikinngutitsinnut qallunaatut
oqaasilinnut tunngavoq. Pe-
riarfissarissaarluamersi ator-
lugu kalaallisut oqaatsivut
ilinniarniarsigit. Allamiut o-
qaasii allamiorpalukkunnaar-
luni ilikkavikkuminaattarput,.
kisiannili ulluinnami atorsin-
naanngoraanni inuuneq nu-
annernerulersarpoq aammalu
immitsinnut ilisarisimaneru-
lersinnaavugut illugiillutalu
arlatta eqqarsartaasii ilikkar-
sinnaallutigit.
Qanigisat
Maannakkut ukiunut tuusin-
tilinnut tullemut iseqqajaa-
lernitsinni uagut Avannaar-
suani inuusugut ukiut nutaat
omikkigut takusinnaalereer-
pavut. Ukioq tulleq Nunavut-
mi ikinngutivut angutit ar-
nallu tikilluaqqusussaavagut
naalagaaffiup aaqqissugaa-
nerata atareersup iluani nam-
minersomemlersimasunut i-
lanngussimasut. Qularinngi-
vipparput Nunavut-mi taa-
matut angusaqarnissap tu-
ngaanut isumassarsisitsisar-
simalluta, siuariarnernillu
taamatut angusaqarsimane-
ranni uummammit pisumik
pilluaqqungaarpagut.
Silarsuup avannaarsuani
nunat qiviarutsigit uagut ta-
lomnnata minguitsumillu na-
lunngeqatiginnissuseqarluta
oqarsinnaavugut 2000-kkun-
ni Silarsuup avannaarsuani
inuiaqatigiinni inuit siumut
takorluugaqamissaannut tun-
ngavissamik pitsaasumik
aallaavissaqarluta. Oqaatsi-
gut kulturerpullu taakkuuju-
arput akornusemeqarsimana-
tillu. Pigaagut suliffeqarfiit
demokrati atorlugu ingerlat-
siviusut inuiaqatigiinni aala-
jangiiniarnemi tamani qitiul-
luinnartussaasut, aammalu a-
ningaasarsiornikkut ineriar-
toqqinnissamut periarfissa-
qarpugut. Naatsumik oqaati-
galugu neqeroorutissaqarpu-
gut.
Novembarimi Oslomi nu-
nat avannarliit statsministe-
riisa ataatsimiinneranni ta-
manit isumaqatigiissutigine-
qarpoq nunani avannarlerni
siumut takorluugaq tassaas-
sasoq pinngortitamik uuma-
suinillu piujuartitsinissamik
tunngaveqarluni ineriartor-
titsinissaq, isumaqarpungalu
nunatsinniit uagut tamatuma-
ni tunniusseqataasinnaasugut
oqallisigalugu aallartikkut-
sigu Avannaarsuani piujuar-
titsinissamik tunngaveqarlu-
ni ineriartortitsinissamut siu-
nissami uagutsinnut piuma-
saasussat suussanersut.
Ilinniartitaaneq
Ukiumi qaangiuttumi aju-
gaaffigalugit aaqqinniagassat
annerpaat ilaat sulissutigalu-
gu aallartissimavarput - tas-
salu innuttaaqatitta minne-
runngitsumillu meeqqat i-
nuusuttullu ilinniartitaanerat.
Ukiuni aggersuni aningaasa-
tigut tunngavissat aalaja-
ngersarlugit ilinniartitsisut i-
sumaqatigiissuteqarfigisima-
vagut.
Tamannali tassaavoq allo-
riarneq siulliinnaq, tassami
nassuerutigisariaqaratsigu
nunarsuarmi ullumikkut i-
nuuffigisatsinni ilinniartitaa-
nerup tunngaviusumik qaffa-
sinnerunissaanik piumasa-
qaataasut namminersomeru-
lernerup aallartinnerani ta-
korloorsimasatsinnit anner-
tunemsut.
Ilisimasatta ilarparujussui
nunanit eqqaamiutsinnit pis-
sarsiarisarpavut. Tamatuma
kingunerisaanik ilungersor-
nemsariaqarpugut immitsin-
nullu piumaffigeqatigiinne-
rusariaqarluta nunarsuarnut
allatut oqaaseqarfiusunut al-
lanut sanilliulluta, illuatu-
ngaatigulli pisariaqarpoq
paasisassarsiortuarnissarput.
Taamaaliorluta pissutsit atu-
garisagut uatsinnut iluaqu-
taalissammata.
Isumaqavippunga ukiuni
aggersuni tulleriiaarinerit al-
lanngortitertariaqassagivut -
aamma aningaasatigut - ilin-
niartitaanemp sutigut tama-
tigut pitsaasuunissaa qulak-
keemiarlugu.
Avatangiisivut
Sorsugassaq taanna tigusa-
riaqarparput sulissutigalugii-
lu. Pilersittariaqarpavut Si-
larsuup avannaarsuani inuia-
qatigiit pinngortitaq inooqa-
tigalugu tullerpullu ataqqil-
lugu nutaaliaasumik inuusaa-
seqartut. Imaanik taassumalu
pisuussutaanik isumalluute-
qamerput suli annertoqaaq.
Ukiarmi pisuussutit uumas-
susillit pillugit ataatsimeer-
suarnermi tamanna upper-
narsarneqarpoq. Isumalluu-
titta paarinissaat eqqortumil-
lu atomissaat maani inuusut
tamarmik inuunerisa ilagisa-
riaqarpaat. Uagummi inuit,
nunatsinni avatangiisitsinni-
lu uumassusilinni tamaniit
ikinnerussuteqaraluarpugut,
kisiannili aamma tassaavu-
gut avatangiisitsinnik navia-
nartorsiortitsinerpaasut. Ukiu-
ni aggersuni avatangiisit pil-
lugit apeqqut peqatigiilluta
sulissutigisariaqarparput. Ta-
manna tassaavoq inuiaqati-
giinni kalaallini nutaaliaasu-
ni ajornartorsiutit tunngaviu-
sut sammisassat pingaamer-
paat ilaat oqallisigiuagassar-
put iluarsiivigiuarlugulu. A-
vatangiisitta allanngutsaa-
liomissaat pillugu iliuusissat
ingerlattariaqarpavut aalisar-
tut piniartullu kattuffii sule-
qatigalugit.
Inuiaat inuutissarsiorner-
mik pitsaasumik peqanngit-
sut nunarsuarmi napasin-
naanngillat. Aalisagaq ani-
ngaasaliiffissatut tunngavi-
gissallugu patajaatsuunngis-
sinnaavoq. Ukiorpassuami
aalisakkat amerlaqalutik tak-
kusimaarsinnaasarput, taava-
li pigunik tammassapput,
taamalu aningaasatigut im-
mikkut nammagassilluta. Su-
li saarullik utaqqivarput.
Taamaakkaluarli isumaqar-
pugut maani selskabigut -
pisortanit namminersortunil-
lu pigineqartut - tamarmik
unammillersinnaalluarlutik i-
ngerlasimasut. Tamannalu
nuannaarutissaavoq angi-
sooq. Iluatitsiuarnissaannik
kissaappagut. Ilungersuutis-
sigut tapersersorpassi.
Qinerseriaaseq nutaaq
Ukiumi nutaami inatsisartu-
nik nutaanik qinersisussaa-
vugut, siullermeerutaasumil-
lu Kalaallit Nunaat qinersi-
viusussaavop ataaseq. Ta-
manna assigiinngitsorpassu-
arnik isummersorfigineqar-
sinnaavoq. Isumaqarpungali
qinersiviup ataasinngornera-
tigut, siomatigumut sanilliul-
lugu nunatsinni innuttaasut
siammaseqisut imminnut qa-
ninnerulissasut nammaqa-
tigiinnerulerlutillu. Tassa
maannakkut nassaariniartus-
sanngussavarput arnaq a-
ngulluunniit partiimit naa-
lakkersuinikkulluunniit suli-
niaqatigiiffimmit sassartitaa-
soq tatigisarput Kalaallit
Nunaanni inatsisiliortartuni
sinniisissatsitut. Sumiiffinni
suliassat qanittumiittut kom-
munalbestyrelsitta nunaqar-
fiillu aqutsisuisa kiisalu ila-
giit sinniisaasa aaqqitassa-
raat, kisiannili nuna tamak-
kerlugu suliassat pinngitsoo-
rani inatsisartuni aaqqissu-
gassaapput.
Taamaattumik innuttaasut
naalakkersueqataanerata oqa-
luttuassartaani sivikitsumi
nutaaliaq tamanna aamma i-
natsisartunngortussanut kom-
munalbestyrelsinullu kiisalu
naalakkersuisunngortussanut
suliassiivoq naammassisassa-
mik. Ilusilersussavarput sule-
qatigeeriaaseq nutaaq, ulluin-
narni atomminamemsoq, su-
liassanik qaninnemlersitsisoq
aammalu innuttaasunut paa-
sissutissiisarneq sukkaneru-
soq aqqutissiuuttariaqarlugu.
Upperaarput inatsisartut naa-
lakkersuisullu nutaat sulias-
saq tamanna naammassisin-
naassagaat.
Inuulluaqqusinerit
Naggataatigut kalaaleqativut
nunani allaniittut tamaasa
ajunnginnerpaanik kissaallu-
git inuulluaqquakka. Ilasi
maaniinngillat napparsima-
nertik pissutigalugu, taman-
nalu ilaatigut maqaasinermik
qaangeruminaatsumik kingu-
neqarsinnaasarpoq. Tamas-
sili eqqarsaatitsinniippusi -
uummatitsinniippusi.
Ataqqinartorsuaq Dron-
ningi Kunngikkormiutullu a-
taqqinassusilik Prinsi immik-
kut inuulluaqquakka. Kun-
ngikkormiut inuiaallu kalaal-
lit akornanni misigissutsit
kissartut attaveqarnerillu
sakkortuut nuannaarutigisar-
pavut, kunngikkormiut nu-
natsinnut tikeraaraangata
aamma takutinneqartartut.
Danmarkimi naalakkersui-
sut, naalagaaffeqatigiinnermi
ataatsimut soqutigisavut oqa-
luuserineqartillugit nunatsin-
nut pitsaasumik kiinnertartut
aamma inuulluaqquagut. U-
kiormanna danskit ministe-
riinit arlalinnit tikeraarteqar-
pugut, oqaloqatigiittamivul-
lu pissarsiviulluartarsimap-
put, naak soorunami apeqqu-
tit tamaasa pillugit isumaqa-
tigiittanngikkaluarluta. Tun-
ngaviusumillu siunissami a-
nguniagassaq pillugu isuma-
qatigiippugut - tassalu naala-
gaaffeqatigiinneq ingerlallu-
artoq qanoq aalajangiusima-
neqarlunilu ineriartorteqqin-
neqassanersoq.
Atlantikup avannaani sani-
lerisavut - Island Savalimmi-
ullu - aamma ulloq manna
immikkut inuulluaqquniar-
pakka ukiortaamik ajunngit-
sumik pissarsiviulluartumillu
kissaallugit, taamatullu aam-
ma kissaatigalugu Nunani a-
vannarlemi killemi suleqati-
giinnerput pitsaasoq ineriti-
taqarfiusorlu nangeqqissin-
naagipput.
Naggataatigut suli ataasi-
arlunga kikkut tamaasa - nu-
naqarfimmiut, illoqarfim-
miut imaluunniit savaateqar-
finni avinngarusimasuni nu-
na qartut - ukiortaamik pit-
saasumik kissaappakka. Qu-
larinngivippara tamassi
meeqqasi, ilaquttasi ikinngu-
tisilu ilagalugit ukioq nutaaq
tikitarput omikkissi ajunngit-
sunik neriuuteqarlusi, aam-
ma siunissap nalorninarto-
qartarnera ilisimaaralugu.
Kisiannili tamatta nalunngi-
larput ulluinnami inuunerput
ingerlateqqissagipput piuma-
saqaatai tamaasa ilanngullu-
git. Tamatumani eqqarsaati-
gaakka atuarfik, angerlarsi-
mafftk, ilagiit suliffiillu. Ta-
makkua tamarmik uatsinnut
pitsaanerusussamik sullissi-
suupput. Tamannalu aamma
uummammit pisumik qujas-
sutigaarput.
Tamatta Guutip
pilluaqqulisigut najorlutalu.
ASS J FOTO: AG-ARKIV / KNUD JOSEFSEN