Atuagagdliutit - 28.01.1999, Qupperneq 17

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 28. JANUAR 1999 • 17
Kalaallit Nunaannut minister Johannes Kjærbøl (Nuummi 1955-imi nuliilu) »Hans
Hedtoft«-ip sananeqannginnerani pasinartunik iliuuseqareerami 1959-imi Nunatsinnut
tikilluaqqusaasimassanngikkaluarpoq.
Grønlandsminister Johannes Kjærbøl (her sammen med sin hustru i Nuuk i 1955) var
efter sin betænkelige rolle forud for bygningen af »Hans Hedtoft« næppe velkommen i
Grønland efter 1959.
luni, aammali iluaqutaassa-
soq umiarsuarnik immikkut
sanaanik sanasoqarpat. Taa-
maattut sananeqaraluarpata
umiarsuit naalagaasa inassu-
tigaat Kalaallit Nunaannut u-
kiuunerani umiarsuartarneq
ingerlanneqaannarsinnaasoq.
Ilaasut uumasut, aalisak-
kat tarajortigaanngitsut
Kalaallit Nunaannut minis-
terip akissuteqarnermini nas-
suiaat pingaartilluarpaa, ilisi-
masaqarluartunit allagaam-
mat assortorneqarsinnaana-
nilu. Tamatumalu saniatigut
ministerip tusaamaneqaatis-
samisut pilersaarutaanut tun-
ngavilersuutissaanut tulluul-
luinnarpoq, umiarsuarmut
nunatsinnukartaatissamut ki-
visinnaanngitsumut: »M/S
HANS HEDTOFT«.
Umiarsuit nassuiaataat
Kjærbøl-ip nuannaarutigiga-
luaqigaa Augu Lynge oqalut-
tarfimmukaqqippoq, pisar-
nermisullu saamasumik o-
qarpoq saarullinniarneq ima-
luunniit aalisakkat tarajortik-
kat eqqartunngivillugit, ilaa-
sulli inuit uumasut eqqartori-
ni!
- Taamaattumik apereq-
qikkusuppunga - erseqqis-
sassavaralu taama saniatigut
aperininni ilaasartussanut a-
kisussaaffeqartutut misigillu-
innarama - ukiorlunnerata
nalaani ilaasunik angallassi-
neq allatut aqqutissiuunne-
qarsinnaannginnersoq. Ilisi-
mallluarpara timmisartukkut
angallassinermut ikaarsaari-
arnissamut akisussasoq, ta-
mannali inuit inuunerannik
annaasaqarsinnaanermut na-
leqqiullugu pingaamerusutut
isiginngilara.
Kjærbøl isumaqarpoq uki-
uunerani umiarsuarneq im-
mikkut ajornartorsiutaan-
ngitsoq, tulliullugulu immik-
kut ilisimasalittut oqaaseqar-
poq oqaluttuarluni mannineq
ukiuunerani anorersuartoq
Kalaallit Nunaannut umiar-
suarmut ilaasimalluni.
- Nuannerpallaanngilarlu,
oqarpoq.
- Kitaanili umiarsuarnut
minnerusunut ilaalluni nuan-
niitsumik misiginermi, kiisa-
lu »M/S Disko«-mut ilaallu-
ni anorersuarsiorluni anger-
lamut ilaanerup oqartissinna-
anngilaanga ukiuunerani u-
miarsuartarneq unitsissagip-
put.
Akissut soqqusaatsoq ni-
kaginnippaluttorlu, soorlumi
pasillertitsiniartoq kalaallit
folketingimut ilaasortaatitaat
nukappiaraasoq qunutooq, a-
norersuartarninnguit annilaa-
ngagippagit.
Tupinnanngitsumik Augo
Lynge oqaaseqaqqinnissami-
nik piumasaqanngilaq.
Palle Brandt aammalu
Ajunaartoqareermat Palle
Brandt oqallinnermik aallar-
titseqqippoq. Taamani AG
qimareerpaa, Danmarkimi a-
viisimi ullormut saqqummer-
sartumi Vestkysten-imi aaq-
qissuisunngorsimalluni.
Tassannga oqallinneq aal-
lartippaa, paasissutissallu
saqqummiunneqarsimanngi-
saannartut saqqummiussuul-
lugit.
Ilaatigut saqqummiuppaa
Kalaallit Nunaannut ministe-
rip Kjærbøl-ip AG-mi aaq-
qissuisutut soraarsinniarluni
sioorasaarsimagaani, taama-
ni aviisi naalagaaffiup ani-
ngaasalersorallarmagu. Vice-
direktør Magnus Jensen tu-
sarnaartuliullugu ileqqumi-
sut qiningasutut nipitoor-
suarmillu Palle Brandt na-
veersimavaa siunissami o-
qaaseqaqqissanngimmat. U-
kiuunerani umiarsuartarneq
ministerip tusaamaneqaatigi-
ligassaminut »Hans Hed-
toft«-imut nammineq sulini-
utiminut ajornartorsiutaaler-
sinnaammat.
Palle Brandt aamma nas-
suiaavoq, ukiut ingerlanerini
KGH-p imarpikkoortaanut i-
laalluni katillugit ukiup affaa
ilaasuusarsimagami, umiuar-
suillu naalagaat - ataaseq kis-
imi pinnani - oqaloqatigisar-
simasani tamarmik oqartar-
tut, taamaalluni ajunaarner-
suarmik pisoqartussaasoq.
Palle Brandtip allaaserisa-
migut kissaatigaa ukiuunera-
ni umiarsuaassisarneq unit-
sinneqassasoq. Oqallinnerul-
li ingerlaqqinnerani »umiar-
suit naalagaasa isumaqati-
giillutik nassuiaataat« pi-
ngaartinneqarluinnarpoq, su-
naaffa kingorna paasineqaru-
maartoq peqquserluutaallu-
innartoq.
Taamallu paasinninneq
aallaavigalugu oqallinneq
taamaatileraluartoq aallar-
teqqippoq.
Immikkut allaqqusaq
Palle Brandt paasisitsivoq
umiarsuit naalagaasa nassui-
aataat imaaliallaannaq suli-
aanngitsoq, paasineqarporli
umiuarsuit naalagaasa nassu-
iaammi atsioqqaagaanni up-
pernarsaasut ilisimatitsillutil-
lu, soorunami ukiuunerani u-
miarsuarsinnaallutik, kisian-
nili aatsaat 1NUUNERMUT
PINGA AR UTEQA RL UIN-
NARPAT!
Ilaasoqarluni umiarsuar-
tarnissaq umiarsuit naalagaa-
sa nangaasaarutigaat, paasi-
titsippullu januar aamma
februar umiarsuartoqassap-
pat aatsaat pisariaqarluin-
nartariaqarmat.
Taama nassuiaateqarneq
soorunami Kalaallit Nunaan-
nut ministerip atorsinnaan-
ngilaa, taamaattumillu KGH-
p direktøria Hans C. Chris-
tiansen naalakkerpaa umi-
arsuit naalagaannut saaffi-
ginnitsillugu nassuiaammillu
tunuartitseqqullugit, ukiuu-
neranilu umiarsuaassuaassi-
sarnerup ingerlatiinnarnis-
saanut tunngavilersuutigisin-
naasaminut atorsinnaasami-
nik allamik nassuiaasioqqul-
lugit.
Taama sakkortuumik pin-
ngitsaalineqarlutik kiisalu u-
miarsuarnut immikkoortor-
tap matuneqarnissaanik sioo-
rasaarneqarlutik umiarsuit
naalagaat akerlioqalutik atsi-
ortariaqarput, tamannalu aat-
saat saqqummiunneqarpoq
umiarsuup nutaarsuup umio-
reernerata kingorna.
Ministeri sallusoq
Johannes Kjærbøl soorlu su-
simanngitsoq, malartaaser-
lunilu oqarpoq umiarsuit
naalagaasa nassuiaataannik
allamik takusimanngisaan-
narluni.
Taamaattorli KGH-p di-
rektøriata Hans C. Christian-
sen-ip ministerimik telefon-
ikkut oqaloqatigiissimanertik
saqqummiuppaa, ministeri
qiningasorsuarmik nipitoor-
suarmillu oqaasipiluutigaluni
naalakkiisimasoq KGH-p di-
rektøriata umiuarsuit naala-
gaat naalagarsiorteqqullugit.
Taamaanngippat nammi-
neerluni naalatsikkumaara-
migit.
Kjærbøl kanngutsanngivil-
luni malartaaserpoq tupanne-
rarluni tusaramiuk umiarsuit
naalagaasa ukiuunerani umi-
arsuaassisarnissaq nangaa-
saarutigalugu nassuiaateqar-
simasut, tusarsimagaluaruni-
ummi malissimassagaluara-
miuk. Taamaattoqarsimaga-
luarpammi folketingimi nas-
suiaat allamik imalik atuarsi-
massanngikkaluaramiuk.
Sammisap inaannginnera-
ni naalakkersuisut eqqartuus-
sissuserisut marluiit misissu-
itittariaqalerpaat, tamarmik
højesteret-imi eqqartuussisut
marluk landsdommerilu a-
taaseq, taamatullu Erik Ninn-
Hansen, Det konservative
Folkeparti-meersoq Folke-
tingimi siunnersuuteqarluni
naalakkersuinikkut eqqar-
tuussissulersuussisoqassa-
soq.
Naligiipput
Eqqartuussisut misissuineri-
sa siullianni uppernarsine-
qarpoq Johannes Kjærbøl-ip
Folketingimi atuagaanit al-
laanemsumik nassuiaammik
saqqummiussisoqarsimaga-
luartoq, taamaattorli upper-
narsarneqarsinnaanngilaq u-
miarsuit naalagaasa nassuia-
ataat siulleq ministerimut
ilisimatitsissutaasimanersoq.
Taamaattumik naalagaaffi-
up eqqartuussissuserisua na-
lunaarpoq inatsisitigut aki-
sussaatitsinissamut naam-
mattunik tunngavissaqan-
ngitsoq, sammineqartullu
taama inernilerneqarnera
naalakkersuisut tusaatissatut
akueraat.
Akiuutiinnarpoq
Direktør Hans C. Christian-
senili tunniutiinnanngilaq.
Misigisimavoq taama aalaja-
ngiinermi sallutuutut naqis-
suserneqarluni, aammali
»Hans Hedtoft«-ip umiune-
ranut akisussaatinneqarluni.
Taamaattumik Kalaallit
Nunaat pillugu ataatsimiitita-
liamut sassarnissaminik qin-
nuteqarpoq, tassanilu matoq-
qasumik nassuiaat atuarpaa,
pakatsinilu sakkortuumik er-
sersippaa eqqartuussisut mi-
sissuitinneqartut piviusunut
malussarnissamik amigaa-
teqarpallaaqimmata:
- Sammineqartoq pillugu
oqaatsikka tamarmik sooru-
nami inatsisitigut akisussaa-
tinneqarlunga uteqqissinnaa-
vakka, tassalu eeqqartuussis-
sutigoortukkut suugaluartuk-
kulluunniit uppernarsaallu-
nga imaluunniit kissaatigine-
qarpat sakkortunermik piu-
masaqarfigineqamikkut, pia-
reersimavunga uteqqissallu-
gu ministeriusimasoq Kjær-
bøl (taamani Kai Lindberg-
imit paarlanneqareersoq) su-
liap ingerlanerani tamaviisa
soorunami malinnaaffigiin-
narsimanngimmagit, aam-
mali suliat tamarluinnaasa
taassuma naalakkiineri ma-
lillugit ingerlanneqarsimam-
mata.
Taama nassuiaateqarneq
Kalaallit Nunaat pillugu a-
taatsimiititaliap sunnerne-
qaatigeqaa, pingaartumik
konservativ-iusumut Erik
Ninn-Hansenimut, suliamik
aallussillualeqisoq, tassunga-
mi tunngaviusumik pingaa-
ruteqarmat naalakkersuisut
Folketing-imik uukapaatitsi-
simammata. Demokrati-mi
tamanna akuerineqarsin-
naanngilaq, pineqartorlu taa-
ma ilungersomartigisoq taa-
maallaat naalakkersuisutigut
eqqartuussissusilerinikkut aa-
laajangemeqarsinnaammat.
Ilisimannittut allat
Siunnersuulli taamaattoq
Folketingimut saqqummiun-
neqanngitsoq ilisimannittut
allat saqqummeriasaarput, u-
miarsuit naalagaasa nassui-
aataat siulleq pillugu Kjær-
bøl-ip ilisimasaqarsimanera-
nik oqaluttuarusuttut.
Direktørip tullia, naatsor-
suinermut pisortaq KGH-
milu sulisut allat kiisalu Ka-
laallit Nunaannut ministeria-
qarfimmi sulisut ataasiakkaat
pineqartumut pingaaruteqar-
sinnaasunik sukumertumik
paasititserusupput.
Allaat ministerip allattaata
Ole Nørgaardip Kjærbøl-ip
Hans C. Christiansen-illu o-
qarasuaatikkut oqaloqatigiin-
nerat imaqarniliorpaa, mi-
nisterilu ima oqarsimavoq:
- Qunutuut umiarsuaru-
sunngippata nammineerlu-
nga aallartissaqaakka!
Kingusinnerusukkut mi-
nisteri allatsimut oqarpoq: -
Tunniutiinnareerput. Peq-
qarniisaarfigalugit taamaat-
toqakkajuppoq.
Eqqartuussissuserisut allat
nutaamik misissuitinneqa-
reermata suleqatigiissitat o-
qaaseqarput, nassuiaatit nu-
taat »pingaartunik pasilliu-
tissaqalersitsisut umiarsuit
naalagaasa nassuiaataata
siulliup imai pingaanerit mi-
nister Kjærbøl-ip ilisimasi-
magai, naammaginartissi-
manngikkaalu«.
Tamanna naagalaaffiup
eqqartuussissuserisuata aku-
eraa, taamaattorli Kjærbøl al-
lalluunniit unnerluutigissal-
lugit naammattumik upper-
narsaatissanik nassaarsinnaa-
nani.
Naalakkersuinikkut
eqqartuussineq
Periarfissatuaalerpoq naalak-
kersuinikkut eqqartuussisu-
lersuinissaq. Tamanna Erik
Ninn-Hansen-ip siunnersuu-
tigaa, 9. december 1959-imi-
lu siullermeerneqamerani ul-
loq naallugu »Hans Hed-
toft«-ip umiunera politikerit
oqallisigaat.
Naalakkersuisooqatigiit
Socialdemokratiet, De Radi-
kale Venstre aamma Retsfor-
bundet tunuarsimaartorujus-
suupput, nassuerpulli Johan-
nes Kjærbøl iluatsippallaan-
ngitsumik iliuuseqarsima-
soq, tamatumuunattaaq eq-
qartuussissuserisut misissui-
nerat tusaatissatut akuerinis-
saa kissaatigeqqinnarpaat.
llluatungiliuttut naalakker-
suisunut ilungersuutigillua-
raluarpaat Kjærbøl naalak-
kersuinikkut eqqartuussis-
susilersuunneqassasoq, iluat-
sinngilarli.
Malunnarluinnarpoq Jo-
hannes Kjærbøl-ip iliuuseri-
simasaanut naalakkersuisut
paasinnittut, naallu Erik
Ninn-Hansen-ip tamanna de-
mokratiimut akuerineqarsin-
naanngitsumik kinguneri-
sinnaasai pillugit sakkortuu-
mik saqqummiussigaluartoq,
naalakkersuisut allamik ili-
uuseqanngillat Kjærbøl-ip o-
qaatsit atugai qininganeralu
pillugit taamaallaat isorin-
niinnarlutik.
Taamaalilluni naalakker-
suisut peqquserlunneq akue-
raat, umiarsuit naalagaasa
aappassaanik nassuiaataat
Folketingimut saqqummiun-
neqartoq pillugu, taamaalil-
lutillu qallunaat imarsiornik-
kut oqaluttuarisaanerani nu-
taajunerusumi umiarsuamer-
mi ajunaarnerit ajornersaat
alianarnersaallu pillugu aki-
sussaaffimmik inissiinissaq
itigartillugu.
Hedtoft-imi
qamutillit
KØBENHAVN(CSL) - U-
miarsuaq ilaasartaataallu-
nilu assartuut Hans Hedtoft
isertorluinnartumik pisata-
lersorneqarsimavoq, sor-
suttoqalissagaluarpat umi-
arsuartut pilersuisutut nak-
kutilliisutulluunniit allan-
ngorteriaannanngorlugu.
Tamanna paasissutissat
saqqummeqqammersuni
paasinarpoq - KGH aker-
liugaluartoq - illersornis-
samut ministereqarfiup aa-
lajangiutsillugu iluatsissi-
masaa.
Hans Hedtoft timmisar-
torniutinik 40 mm-iusunik
pingasunik qamutililerne-
qarpoq, umiarsuullu qaava
pingasuni ninngorsameqai-
poq qamutilinnut ikkus-
suiffissat. Siuani imassaa-
serneqarpoq, imassanik
karsinik 280-inik toqqorsi-
viusinnaalluni. Igeriaqat-
taarluni misileraanerit ilu-
atsereermata qamutillit
peerneqarput, København-
imilu quersuit ilaannut toq-
qortarisassanngorlugit nas-
siunneqarlutik. Taamaalil-
luni Hans Hedtoft alianar-
tumik angalaqqaaniarluni
aallarmat ikkussuunneqar-
simanngillat.
ASS./ FOTO: NORDFOTO