Atuagagdliutit - 28.01.1999, Side 20

20 • TORSDAG 28. JANUAR 1999
Ilaquttariit
tuppallersaqatigiipput
Hans Hedtoft umiiarmat folketingimut ilaasortap nuimasup Augo Lyngep
pania Astrid 25-nik ukioqarpoq naartullunilu
FREDERIKSVÆRK(CSL) -
Nuffaserluta napparsimaler-
nissarput isumakuluutigiuar-
paa. Isumaginnilluartuuvoq.
Ataataalluartoq.
Astrid Larsen-ip angunni
Augo Lynge taama eqqaa-
mavaa, 1953-imi inatsisit
tunngaviusut atuutilermata
kujataata qinersiviani kalaal-
linit siullersaalluni Folketin-
gimut qinigaasoq. Augo Ly-
nge ukioq manna 100-nik u-
kioqalertussaagaluartoq
1950-ikkunni Kalaallit Nu-
naata politikkikkut nuima-
nersariinnanngilaa. Folketin-
gimilu ilaasortatut Folketin-
gip oqaluttarfianit mianer-
soqqusivoq KGH-p januari-
mi februarimilu ukiumi ano-
rersualertarnerata nalaani i-
laasoqartarnissaanut.
Asuli mianersoqqusine-
runngilaq. Ukiut marluk ta-
matuma siorna Augo Lynge
KGH-p umiarsuaanut Uum-
mannaq-mut ilaalluni Nunap
Isuata eqqaani anorersuartor-
suugaa umiiaqataangajap-
poq. Paasisaq isumaqarfigi-
saa ukiuunerani Nunatta eq-
qaani umiarsuarnernut tupin-
nanngitsumik kinguneqarta-
riaqartoq.
Mianersoqqusinerli Ka-
laallit Nunaannut ministeri-
mit Johannes Kjærbøl-imit
suusupagineqarpoq. Nalilii-
nerliorneq Augo-p inuillu al-
lat 94-it inuunerannik ake-
qartoq, Hans Hedtoft 30. ja-
nuar 1959 umiiarmat.
Sinissaarunneq
Augo Lynge-p qimatarai nu-
lii qitornanilu qulingiluat.
Qitomaasa ilaat, Astrid Lar-
sen, ajunaarneq pimmat 25-
nik ukioqarpoq angajulle-
qumminillu naartulluni. Fre-
deriksværk-imi 1952-imili
angerlarsimaffigilikkamini
maanna 65-inik ukiulik al-
lakkerivimmilu sulisuunikoq
oqaluttuarpoq qanoq kaler-
rinneqarsimalluni.
- Uiga Frank unnuap qeq-
qa qaangikatareeraa soraar-
luni angerlarpoq. Aperaanga
radiomik tusarnaarsimaner-
sunga, tusarliussimavaammi
Hans Hedtoft ajunaalerner-
mik kalerrisaarisimasoq. Ili-
simasaqanngilanga, unnuallu
sinnera sininngivippunga.
- Aqaguani qatanngutikka-
lu Danmarkimiittut kater-
suuppugut. Aviisinik atuar-
pugut neriuttuarlutalu. Ataa-
tama umiartomeq nuannare-
qaa uagullu meeqqat angala-
qatigisarluta. Tamatigut uter-
tuarpoq. Aamma maanna u-
tissaqqaarpoq, immitsinnut
oqarfigiuarpugut. Taamaa-
liunngilarli.
- Tallimanik ukioqartunga
anaanaga toquvoq, maannalu
nalaanneqaqqippunga. Ajor-
luinnarpoq, Astrid oqaluttu-
arpoq, angunni kingullermik
takuaa juullikkunni feriariar-
tussalluni Nunatsinnut aalla-
lermat.
- Københavnip umiarsuali-
vianut inuulluaqqujartorpar-
put. Oqareemittut umiartor-
neq nuannaraa, umiarsuarlu
tamaat takornariartippaa. Eq-
qaamavaralu naatitarpassuar-
nik nassartoq. Taamanimi
Nunatsinni pissarsiassaann-
gillat, Astrid eqqaamasalik-
kersaarpoq.
Umiarsuaq
isumakuluutigaa
Augo Lynge Hans Hedtoft-
imut ilaalluni Danmarkimut
utemissani qanoq isumaqar-
figineraa qularnaatsumik ili-
simaneqanngilaq, Augo-li
Nunatta eqqaani ukiuunerani
umiarsuarnissamut sakkor-
tuumik mianersoqqusisima-
soq toqqissisimasimanavian-
ngilaq. Nuummilli Qaqortu-
mut ingerlaarneq isumaku-
lunnanngitsoorfiusimanngi-
laq. Pania Martha Sørensen
Berlingske Tidende-mut o-
qaluttuarpoq.
ATUAGAGDLIUTIT
Hans Hedtoft piareersarneqarpoq - uani pinnersaatit
naasullu - siullermeerluni Nunatsinnukalinnginnerani.
Hans Hedtoft klargøres - her med lidt pynt og blomster -
forud for jomfrurejsen til Grønland.
- Umiarsuarmit nuliaminut
sianerpoq oqarlunilu umiar-
suaq eqqumiitsorujussuar-
mik neeqquluttartoq, taa-
maattumillu Qaqortumut ti-
kikkuni niorusulluni.
Augo-li ikisimaannarpoq,
naak Qaqortumi qatanngunni
Vilhelm oqaluttuukkaluarlu-
gu umiarsuaq toqqissisima-
nartinnagu.
- Kingoma akkama oqalut-
tuuppaanga ataataga toqqis-
sisimasimanngeqisoq. Taa-
maatsillugu siornatigut taku-
simanngisaannarpaa. Nuum-
mit ingerlaarnerat ajorsimas-
saqaaq, ingerlaqataaqqinnis-
sanilu isumakuluutigeqalu-
gu, ernera John Amos Lynge
oqarpoq.
- Naak meeqat nuliaqqiul-
lu ataatamik angummillu an-
naasaqarlutik tupinnanngit-
sumik aliasukkaluaqisut ila-
qutariinut allarpassuamut na-
leqqiulluta anigorluarparput.
Kiffaqarpugummi isumagis-
assanik isumaginnittunik,
Astrid-ip eqqaamavaa, 18.
februar 1959 Holmens Kir-
ke-mi eqqaaniaalluni naala-
giaqatigiinnermi peqataasoq.
- Oqaluffik ulikkaarpoq.
Amerlasuut silami nikorfasa-
riaqarput. Tamatta killitsisi-
maqaagut qiallutalu, Astrid
oqaluttuarpoq, allarpassuar-
tullu ilumoortumut akuerin-
nittariaqartoq, imarpissuaq
pereersunik nungutsitsisar-
mat. Nuummulli tikikkaa-
ngami iliveqarfiliartarpoq,
arnami ilerrata saniani angu-
taata aqqanik allassimasumik
eqqaassutissamik ujarattalii-
soqarsimasoq.
Qimagaasut aningaasaateqarfimmit
sumiginnagaasut
Hans Hedtoft-ip umiunerata kingorna aningaasat katersorneqartut siunertamut
atorneqarsimanngitsut ilaqutaasoq oqarpoq
KØBENHAVN(CSL) - Hans
Eqqaaniaalluni
naalagiaqatigiinneq
QAQORTOQ - Hans Hed-
toftip uumiiameraniit uki-
ut 40-it qaangiunneranni
ajunaartut eqqaaniarlugit
Qaqortumi naalagiaqati-
giittoqassaaq arfmninngor-
pat nalunaaqutaq 10.00,
oqaluussisuussaaq provst
Jakobine Kyed.
KØBENHA VN(CSL) -
Meeqqat, arnat angutillu
95-it, Hans Hedtoft ukiut
40-t matuma siornatigut
Nunap Isuata eqqaani umi-
ummat ajunaartut eqqaani-
arlugit København-imi ka-
laallit oqaluffianni Hellig-
åndskirken-imi Strøget-
imiittumi naalagiaqatigiit-
toqassaaq. Naalagiaqati-
giinneq pissaaq januarip
31-iani nalunaaqutaq 14.00.
Mindegudstjenester
QAQORTOQ - Der bliver
afholdt mindegudstjenste
på 40-årsdagen for Hans
Hedtofts forlis i Qaqortoq
på lørdag klokken 10.00.
Prædikant bliver provst
Jakobine Kyed.
KØBENHAVN(CSL) -
For at mindes de 95 børn,
kvinder og tnænd, der
omkom, da Hans Hedtoft
forliste ud for Kap Farvel
for 40 år siden, afholdes
der mindegudstjeneste i
den grønlandske kirke,
Helligåndskirken, på Strø-
get i København. Guds-
tjenesten finder sted den
31. januar kl. 14.00.
Hedtoft-ip umiunerani aju-
naartut ilaqutaat Grønlands-
fonden-imit sumiginnagaa-
sutut misigisimapput. Ani-
ngaasaateqarfiup 1959-imi
umiarsuup umiunerata ki-
ngorna ukiunilu tulliuttuni
nuna tamakkerlugu aningaa-
sanik katersuiniarnersuarmi
pilersinneqartup, pissarsiani
katersuinnarsimavai, qima-
gaasimasunut, amerlanerti-
gut artorsarlutik inuusaria-
qarsimasunut agguaannagit.
Inunnik isumaginninnermi
siunnersorti 50-inik ukiulik
Sandra Vinding taama isu-
maqarpoq, taassumalu angu-
taa Berthel Hohlmann Hans
Hedtoft-imi poorsimaatut a-
torfeqarsimavoq. Aningaa-
saateqarfiup siulersuisui ani-
ngaasanik iluatissarsimasutut
aammalu qitomanut aappaa-
sunullu aningaasamininngu-
anik tuppallersaasiiginnarsi-
masutut pisuutippai.
Taamaammat peqatigiif-
fimmik pilersitsiniarnialer-
poq, Grønlandsfonden-ip a-
ningaasaatiminik sumut atui-
simaneranik misissuisussa-
mik. Aningaasateqarfiup uki-
ut ingerlanerini aningaasaati-
ni aallaqqaammut 3.4 millio-
ner koruuniusut marloriaa-
tinngungajallugit 6.1 millio-
ner koruuninngortissimavai,
1980-ikkullu aallartinneranni
7 millioner koruunit palliler-
simallugit.
Aningaasaateqarfiup male-
ruagassaanni allassimavoq,
siulersuisut aningaasat aam-
mattaaq qimagaasimasunut
tapersiissutitut atorsinnaa-
gaat, aatsaalli Kalaallit Nu-
naanni pinngortitami aju-
toortoqarsimatillugu ikiorsii-
nermut, kiisalu inuiaqatigiit
kalaallit akomanni inuttut, i-
sumaginninnikkut kulturik-
kullu atugarisat pillugit suli-
niamermut emianit isertita-
nik atuisoqarsinnaasoq. Siu-
lersuisulli qimagaasunut,
1960-ikkut 70-ikkullu inger-
lanerini ilaatigut ilinniarner-
minni tapersersomeqarnissa-
mut pisariaqartitsisunut iki-
orsiiniarluni aningaasanik a-
tuisimanngisaannarput.
Ullumikkut aningaasaate-
qarfik umioqataasut ilaata a-
taatsip uillameranut aningaa-
sanik tunniussisarpoq. Nuli-
aasut allat toqukkut qimagu-
tereersimapput, qitomaallu i-
linniamermut taperneqamis-
samut qinnuteqassallutik u-
toqqaavallaalereersimapput.
Aqutsinerlunneq
- Grønlandsfonden-ip siuler-
suisuisa atuuffimminnik pit-
saanerusumik aqutsisiman-
nginnerat assut kamaatigaa-
ra. Ataataga toqukkut pee-
rummat anaanama qatanngu-
tigalu angut kisimeeqatigi-
lerpaatigut. Tamatuma ki-
ngunerisaanik - ilatsinnik an-
naasaqamitta saniatigut - ila-
qutariiusugut ilutsinni akis-
sarsiortutuarput annaavarput.
Anaanagalu tarnimigut nap-
parsimalermat tamanna oqin-
nerulinngilaq.
- Allat 60-ikkunnik nuan-
naarfiusunik taasartagaasa
nalaanni pissakillioqaluta i-
nuuvugut. Nuannaaqaangalu
katuullit atuarfiannut, unifor-
meqarfiusumut akeqanngit-
sumik inissinneqarama.
- Anaanagami pilersussal-
lunga akissaqarsimassan-
ngikkaluarpoq.
- Kisianni peroriartorninni
ataatama toqunera artorsaati-
ginngilara. Anaanama tami-
migut nappaatillip inooqati-
ginerani ullut anigorniarlugit
ulapippallaartarama, Sandra
Vinding oqaluttuarpoq, a-
ngajoqqaavilu illusinissa-
minnut sipaagaqarsimapput.
Kisianni angutaata toqunera-
ta kingorna aningaasat taak-
ku ilanngaqqusaajunnaarput,
taamaammallu amaa annikit-
sukkaaginnarlugit tunineqar-
talerluni.
- Grønlandsfonden-ip taa-
ma aningaasaateqartigaluni
annertunerusumik ikiun-
ngimmatigut akuersaarnan-
ngilluinnarpoq. Qujasarpu-
nga anaanama pineqarnini
paasisimanngimmagu, San-
dra Vinding oqarpoq, ullu-
mikkullu suli Grønlandsfon-
den-ip millioniuterpassuar-
minik aqutsinera akuerisin-
naanngilaa.
Marloriarluni itigarpoq
Upernaaq qatanngutigalu an-
nanniut takusarniarlugu ataa-
tarpullu eqqaaniarniarlugu
Qaqortumukarniarluta ani-
ngaasaateqarfimmut qinnute-
qarpugut. Itigartitaavugulli.
Statsministerimut maalaaru-
teqarpunga, tassanissaarli
aamma matu matuneqarpoq.
Eqqaallugu kamaatigisinnaa-
qaara. Alianartumik pisoqar-
neranit aatsaat ukiut 40-t
qaangiuttut misigissutsigut
qaffakaagaluartut, allaanngi-
vippoq tamanna ippassaq pi-
simasoq. Aningaasallu uatsi-
tulli artorsaatillit oqilisaan-
nissaannut atorneqassan-
ngikkunik sumut atorsinnaa-
gamik.
- Taamani akisussaasut a-
kisussaaffitsik qimarratigisi-
massavaat. Kisiannili aamma
ullumi taamaaliorput, Sandra
Vinding oqarpoq.
København-imi Handels-
højskolemi aningaasaateqar-
fiit pillugit inatsisinik ilisi-
matuup, Professor Lennert
Lyne Andersen-ip Grøn-
landsfonden annertunerusu-
mik ilisimasaqarfiginngilaa,
kisiannili AG-mit paasissu-
tissiissutigineqartut tunnga-
vigalugit oqarpoq: - Grøn-
landsfonden-ip ilumoorussil-
luni Hans Hedtoft-imi umio-
qataasut qimagaanni ikiuun-
nissaq siunertarisimappagu,
taamanili siulersuisut - ikior-
tariaqavinnerup nalaanili - u-
kiut 25-it qaangiunnerini aat-
saat unitsitassanik akilersui-
nissamut aaqqissuussisiman-
ngimmata eqqumiiginarpoq.
Aningaasaateqarfiit taamaat-
tut tamanna periaaseraat na-
linginnaasoq, aningaasammi
atortussaammata.
- Tassami qitomat aappaa-
sullu qanoq amerlatigisut ali-
anartumit tamatuminnga eq-
qomeqarmata naluneqanngi-
laq.
Paasissutissiissutaasut tun-
ngavigalugit tapersersuinis-
samut missingersuusiorluar-
toqarsinnaasimagaluarpoq,
aningaasaatinik erniatigullu
isertitanik ukiuni aalajanger-
simasuni atuiffiusussanik,
Lennart Lyne Andersen o-
qarpoq, qimagaasimasullu
Grønlandsfonden-ip naatsor-
suutaanik takunnikkusum-
mata paasilluarsinnaanerar-
pai.
AG-p grønlandsministeri-
usimasoq Knud Hertling o-
qaaseqartinniaraluarpaa, ilu-
atsinngitsumilli, taannalu Po-
litiken-imut ima oqarpoq: -
Aningaasanik amerlanerusu-
nik agguaasoqarsimanngim-
mat kiinaannguusaarnarluni-
lu nalorninartuuvoq. Siuner-
tanut aalajangersimasunut a-
tugassanik aningaasaateqa-
raanni atortariaqarput.
Allammi tamarmik tun-
ngavissaqanngilluinnarput,
Knud Hertling oqarpoq.
ASS./ FOTO: NORDFOTO