Atuagagdliutit - 28.01.1999, Side 24

24 • TORSDAG 28. JANUAR 1999
ATUAGAGDLIUTIT
Kangerlussuaq Narsarsuarlu
ammaanneqarlik
Steen Rasmussen-ip, AG
normu 3 12. januar 1999-i-
meersumi qupperneq 10-mi
allaaserisaatut ittut nalingin-
naasumik qisuariarfigineq
ajoraluarpakka.
AG-llu allaaserisamik aal-
laqqaasiinermini »Uum-
mamminit anikkaa malun-
narmat...« imminermini oqa-
riartuuteqarpoq. AG ilu-
moornerarsinnaavara, allaa-
serinnittup qaratsani annertu-
nerusumik atorsimagunan-
ngimmagu, aammalu Ka-
ngerlussuarmi, Narsarsuar-
milumi pissusiviusut aallaa-
vigisimanagit. Eqqarsaati-
geqqaarlugu isumaliornar-
poq allattup qulequtsiinermi-
ni »ammarli« atunngitsoorsi-
magaa - Kangerlussuaq am-
marli - aamma Narsarsuaq.
Siullerpaamik Hr. Steen
Rasmussen-imut erseqqis-
saatigissavara 1999-imi,
soorlumi aamma 1989-imi
tamatumalu siornatigut, Ka-
laallit Nunaanni sumiiffiit pi-
ngasut 35 procentimik akile-
raarfiummata. Sumiiffiit pi-
ngasut taakku immikkut 55
millioner koruunit missaanni
ukiumut Kalaallit Nunaata
sinneranut isertitaqarfiusar-
put. Taakku saniatigut qallu-
naat naalagaaffiata Kalaallit
Nunaannut ataatsimoorussa-
mik tapiissutaannit 60 milli-
oner koruunit Kangerlussuup
ingerlanneqameranut tutsin-
neqartarput. Taakkunannga
52 millionit missaat Kalaallit
Nunaata sinneranut tutsinne-
qartarput.
Taamaammat sumiiffiit pi-
ngasut taakku, 35 procenti-
mik akileraarfiusartut toq-
qaannartumik toqqaannan-
ngikkaluamillu 95 millioner
koruunit missaannik Kalaal-
lit Nunaata sinneranut tutsi-
taqartarput. Inuit 900-t tassa-
ni pineqarmata tamanna a-
junngeqaaq. Millionerpassu-
amit taakkunannga 6,5 milli-
oner koruunit missaat unin-
ngaannartarput, taakkunan-
nga 854.000 koruunit Ka-
ngerlussuarmi Borgerråd-
imut tuttarlutik, aammalu
taakku amerlaqataat Thule
Air Base-mi Borgerråd-imut
tuttarlutik.
Oqaaserineqartumut »Ka-
ngerlussuarmi najugallit piu-
matuallaarput, aningaasat
pissaaneqamerlu kisiisa eq-
qarsaatigalugit«, allaaserin-
nittoq pakatsiserujussuartari-
aqarparput. Agguaqatigiisit-
sinermi Kangerlussuarmi su-
lisut nalunaaquttap akunner-
passuini sulisaramik akissar-
siaqarnerulaarput - akissarsi-
akkaanertik peqqutiginagu.
Aamma Kangerlussuarmi su-
liffissaaleqisut amerlanngil-
lat. Tamatuma saniatigut a-
kissarsiat akileraaruteqaataa-
sussat qaffasitsinneqarput, a-
keqanngitsumik nerisaqarti-
taanerup ineqartitaanerullu
akileraarusersorneqarnerati-
gut. Sulisut amerlanerpaar-
taat ineeqqani najugaqartin-
neqarput, perusuersartarfe-
qanngitsunik, uffarfeqanngi-
tsunik, igaffeqanngitsunik i-
sersimaartarfeqanngitsunillu.
Hr. Steen Rasmussen - sa-
paatip akunneranut pisiniar-
titsinnit nerisaqarlutit misile-
riaruk - takussavat sinerissa-
mi pisiniarfinni akiusut er-
nerlutit maqaasilissavatit.
Pissaaneq eqqarsaatigalu-
gu Kangerlussuarmi innut-
taasut sutigulluunniit sunnii-
sinnaassuseqanngillat. Bor-
gerrådi sukkulluunniit oqar-
tussaatinneqanngilaq. Innut-
taasut immersugassaminnik
aallersinnaapput, immersori-
arlugillu pisortaqarfinnut o-
qartussaasunut nassiullugit.
Taamaammat pissaaneqar-
neq annikitsuararsuusinnaa-
voq.
Politikerit Kangerlussuaq
Narsarsuarlu atlantikoq qu-
laallugu mittarfeqarfittut toq-
qarsimammatigik najugaqar-
tunut ajoqusiiniutigineqas-
sanngilaq.
Hr. Steen Rasmussen - ul-
luinnarni inuunerput misilis-
sagaluarakku. Kangerlussu-
armi ajoqusertoqarnissaa
aamma/imaluunniit kiguseri-
soqarnissaa kissaatiginnge-
qaara. Ukiumut aqqusaartar-
tut 200.000-iugaluartut na-
korsaqarataluunniit kigutit
nakorsaannik soqanngilagut.
Sinerissamut kigusiassagutta
namminneq angalanerput un-
nuinerpullu akilertarparput,
Oqamerit »Isumaqarpunga
uanga (Steen Rasmussen) - i-
nuiaqatigiit kalaaliusugut! -
USA-mut erseqqissartaria-
qaaripput...« pillugu isuma-
qarpunga inatsisit misissorta-
riaqaritit, kikkut qallunaat
naalagaaffianni nunanut alla-
nut politikkimik ingerlatsi-
sussaanersut.
Sinerissami illoqarfinni
marlunni mittarfissualiomis-
samut siunnersuuteqamerpit
takutippaa, tamatuma kingu-
nerisinnaasaanik naliliisin-
naanngitsutit. Mittarfissuali-
ortoqassappat ataasiinnarmik
sanasoqartariaqarpoq, taan-
nali sumiissava?
Kangerlussuup mittarfia u-
kioq naallugu - immaqa ullut
marluk kisiisa pinnagit - mif-
figisineqarsinnaasutut nunar-
suatsinni ilisimaneqarpoq. I-
maassinnaalluarpoq illoqar-
finnik marlussunnik naleq-
qussinnaasunik peqartoq, i-
nissaqartitsineq naapertorlu-
gu mittarfissualiorfiusinnaa-
sunik, kisiannili sumut ilua-
qutaassava, pujoq allallu
peqqutaallutik ukiumut ullu-
ni amerlavallaani miffigine-
qarsinnaanngikkunik. Tama-
tuma saniatigut Kalaallit Nu-
naannut Kalaallillu Nunaan-
ni miffissanik qinigassaqar-
tariaqarpoq.
Kangerlussuaq Narsarsu-
arlu matuneqassappata pif-
fissamut sivisoorsuarmut pi-
lersaarusiortoqartariaqassaaq.
Inissaqarnerinnaq eqqarsaa-
tigalugu maanna sanaartor-
neq taama ingerlatillugu Ka-
ngerlussuarmi inunnut 600-
nut ukiut ikinnerpaamik 20-it
atorneqartariaqarput. Mittar-
fissualiassarlu ilanngukkaan-
ni ukiut qulikkaat suli amer-
lanerit atortariaqarlutik.
Uummammit eqqarsarpal-
laannginnermi nuna tamak-
kerlugu piffissarlu ungasis-
soq eqqarsaatigalugu angal-
lannermik politikkissamik
aalajangiisoqartariaqarpoq.
Soorlulu angallannermi poli-
tikkimik oqarnermi ersertoq,
tamanna nuna tamakkerlugu
atuuttumik ingerlanneqarta-
riaqarpoq. Ilisimatitsissutitut
oqaatigineqassaaq Kanger-
lussuarmit, Narsarsuarmit,
Ivittuunit imaluunniit Thule
Air Base-mit nuna tamakker-
lugu politikereqanngilaq.
»Qulimiguulinnik timmi-
sartuussisarnernut akisuu-
nut« tunngatillugu puigorne-
qassanngilaq tamakku ator-
lugit annaassiniartoqartar-
mat. Timmisartummi suluu-
sallit silarluttumi silaannarmi
uninngasinnaanngillat, imaa-
ni, nunaqarfimmi inuilaami-
luunniit allami annaassiniar-
sinnaanatik.
Hr. Steen Rasmussen ilaa-
tigut allappoq »Nunaga asa-
vara, allamiullu pissaaneqar-
nerisa tamanna aalajangiiffi-
gissanngilaa«, tamannali
»USA-mut erseqqissartaria-
qaripput, nunatsinni taamaal-
laat takomarissatut najuun-
nissaat kissaatigigatsigu«-
mut naapertuutinngilaq. A-
sanninnerinnaap »illit« nu-
nannut aningaasarsiorfmsin-
naaneranut siunnersuutissa-
qaruit AG-mut asanninniler-
saarummik allamik allaga-
qaqqinniarit.
Kangerlussuaq Narsarsuarlu matuneqasappata piffissamut sivisoorsuarmut
pilersaarusiortoqartariaqassaaq, Kristian Lennert isumaqarpoq.
Kangerlussuup illoqarfittut
annerulersinnissaa isumaa-
voq ajorpallaanngitsoq. Nu-
naminertat sanaartorfiusin-
naasut inuussutissarsiutinillu
ingerlataqarfiusinnaasut a-
jorsaatiginngilagut.
Uummatinnik tilleruluutit
»Taakkumi (politikerit) in-
nuttaasut soqutigisaat isuma-
gisassaraat, inunnit 56.000-
iusunit 5-600-t soqutigisaat
kisiisa pinnagit!« illit qanoq
ittuuninnik ersersitsineru-
voq, politikerinut, innuttaa-
sunut uatsinnullu 5-600-uu-
sunut tunnganerunani.
5-600-nit taakkunannga a-
merlaqisut iniminnut kvad-
ratmeterimut 67 koruuneer-
tarput, A/S Inissiaatileqati-
giiffik INI-p akigititaanit a-
merlanerungaatsiaqisunik. I-
nuussutissarsiornermut ata-
tillugu attartornermut kvad-
ratmeterimut akigititaasoq
98 koruuniusarpoq.
Innaallagiaq 110 V aamma
60 Hz atortariaqarparput. Su-
miiffinni marlussunni im-
mikkut akuersissuteqartoqar-
neratigut init ilaanni 208 V
aamma 60 Hz kattussaapput.
Suliffeqarfiit assileeqqii-
vinnik, errorsivinnik allanillu
immikkut ittunik pisisaria-
qartarput, innaallagissersuu-
tinut naleqqunnerusunik.
Kangerlussuaq umiarsuar-
mik ukiup affaani angallavi-
gineqarsinnaagaluaq, ukiu-
mut marloriaannarluta umi-
arsuaqartarpugut, sapaatip a-
kunnerata missaanik akunne-
qartunik.
Assersuutigalugu maani
yoghurti literimut 23 koruu-
nit missaanni akeqarpoq.
Mittarfeqarfinni sulisut ne-
risarfissuarmi nerisarput. U-
kioq kaajallallugu piffissani
aalajangersimasuni sassaalli-
utigineqartut nerisariaqartar-
paat - pissanngikkuit kaallu-
tit innassaatit! »Sunilluunniit
nerisaqarlutit qassinngoralu-
arpalluunniit« ilaquttatit ne-
reqatigalugit misileriaruk -
200-nik allanik nereqateqar-
lutit. Taamaammat »Kanger-
lussuarmi najugallit piuma-
Om brugerbetaling på medicin
Hermed vil vi fra Inuit Ata-
qatigiit meddele, at vi er
imod det foreslåede bruger-
betaling på medicin.
Vi mener, at man med den-
ne ordning vil ramme de
ufaglærtes, arbejdsløses, stu-
derendes og ikke mindst de
gamles økonomi.
Som bekendt er medicin-
forbruget her i landet meget
højt. Vi ved også, at den
største forbrugergruppe er
dem, der arbejder ude i det
kolde klima og mange gamle
mennesker, der efter man-
geårigt slidsomt indsats i
samfundet er blevet slidt op,
og derved har fået smerter et
eller andet sted i kroppen. For
at beskytte den gruppe er Inu-
it Ataqatigiit imod forslaget.
Vi kan forebygge medicin-
forbruget på andre måder.
Som foreslået fra Inuit Ata-
qatigiit kan dette ske ved
større forebyggende indsats.
Vi kan udnytte kommuner-
nes sundshedsudvalg bedre.
Vi er meget positive over-
for mediernes oplysnings-
kampagner mod kønssyg-
domme, euforiserende stof-
fer, alkohol og tobak, og
mener at de ikke kan und-
væres. Medicinmisbrug kan
også komme ind under em-
nerne i forebyggelsen. Man
kan skære ned på medicin-
misbruget ved at forebygge
sygdomme i hals, ører, tykt-
arm, mavesæk, hovedpine
med mere, i stedet for at hen-
te pengene fra de fattiges
lommer.
Olga Poulsen,
På vegne af Inuit Ataqatigiit
tuallaarput, aningaasat pis-
saaneqamerlu kisiisa eqqar-
saatigalugit« sussa eqqartor-
nagu. Thule Air Base-mi, I-
vittuut Kommuneanni (187-
inik inoqartumi), Narsarsuar-
rni Kangerlussuarmilu suli-
sut pisariaqartunik suliaqar-
puf, sapaatip akunneranut na-
lunaaquttap akunnerpassuini,
ullaakkut arfineq marluniit
ualersuarmut, amerlasuullu
piffissat suliffigisaat nikerar-
tarput. SIK-llu akissarsiariti-
taasa minnerpaartaannik a-
kissarsiallit nersortariaqar-
pakka.
Hr. Steen Rasmussen - Ka-
ngerlussuarmut tikilluaqqu-
atsigit. Tulliani illoqarfipput
eqqissisimasoq aqqusaaruk-
ku nerisassat akii maluginia-
laarigit.
Inussiarnersumik
inuulluaqqusillunga
Kristian Lennert
Maniitsup kommunea
sulisussarsiorpoq
SIUNNERSUINERMI
ATAQ ATI G11S SAARISOQ
Maniitsup Kommuniani annertunerusumik atu-
aqqinniartunik inuutissarsiutinillu ilinniagaqaler-
niartunik siunnersuinermi ataqatigiissaarisutut
atorfik piaartumik inuttassarsiorneqarpoq.
Maniitsup Kommuneqarfiani annertunerusumik
atuaqqinniartunik inuutissarsiutinillu ilinniagaqa-
lerniartunik sungiusalerniartunilluunniit siunner-
suineq Atuarfeqarfimmi, Inunnik isumaginnitto-
qarfimmi, Inuutissarsiornermut allaffimmi STI-
milu ingerlanneqartartoq ullumikkornit annertu-
nerusumik ataqatigiissaarniarneqarpoq. Taa-
maattumik atorfinittussap immikkoortortaqarfinni
taaneqartuni pisortaasut ulluinnarni qanimut
suleqatigissavai.
Suliassat pingaartut ilagaat ilinniarfiusinnaasunik
sungiusarfiusinnaasunillu ujartueqataaneq, nalu-
naarsuineq taamakkununngalu attaveqarneq.
Minnerpaamik kalaallisut qallunaatullu oqaase-
qartuunissaq pisariaqarpoq.
Atorfik allaffissornikkut sekretariatimi inissisima-
voq, atorfinittussallu kommunaldirektøri toq-
qaannartumik qullersarissavaa.
Atorfeqartitaaneq akissarsiaqartitaanerlu tjene-
stemanditut atorfeqarnermut assingusumik ator-
finitsitsinerussaaq, akissarsiat 29. lønrammimut
inissinneqassallutik.
Kommuni inissaqartitsinissamut ikiuukkumavoq,
aammalu atorfinittussaq illoqarfiup avataaneer-
suussappat, angalanissamut nutsernermullu
akiliussissalluni.
Atorfik nutaajuvoq atorfinittussamut suliassap
imarisaanik soqutiginnittumut atorfimmik ineri-
artortitseqataanissamut periarfissiisoq.
Paasissutissat allat pillugit kommunaldirektør
Jørgen Vetterlain tlf. 813277 imaluunniit atuar-
feqarfiup pisortaa Ejnar Lyberth tlf. 813122 paa-
siniaavigineqarsinnaapput.
Qinnuteqaat pappiaraatinik pisariaqarsorisanik
ilallugu Maniitsup Kommuunianut apuutereersi-
massaaq kingusinnerpaamik ulloq 5. marts
1999.
Maniitsup Kommunia
Postbox 100.3912 Maniitsoq
ASSJ FOTO-ARKIV: KNUD JOSEFSEN