Atuagagdliutit - 19.10.1999, Qupperneq 9

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 19. OKTOBER 1999-9
USA-p Avanersuarmi piliaanik
suli nipangiusimannittoqarpoq
Thule Air Base-mi igasuusimasoq 1960-imili qinngornernit ulorianartunit
eqqugaasimavoq - amerikarmiut qaartartorsiutaata B-52-ip nakkarnissaa
ukiunik arfineq pingasunik sioqqullugu
KØBENHAVN(CSL) - Nap-
Bent Søndergaard suliartortilluni apusinermut marrissirna-
voq, canadamiut sakkutuut timmisartortartut timmisartuata
nakkarsimasup eqqaani. Timmisartoq ulluni arlalinni attor-
neqarsiinanngilaq, inuttaalu toqungasut peemeqarsimanatik.
Kingomagut tusarneqarpoq radiup qinngomerinik ulorian-
artunik useqarsimasoq. Ajuusaamartumik radarerujussuup
qinngorfigisaani Søndergaard apusinermut marrissimavoq.
Aqaguani assaani kiinaanilu amia katagalersimavoq.
På vej til job kørte Bent Søndergaard fast i en snedrive lige
op ad et nedstyret canadisk militærfly. Flyet havde ligget i
flere dage, uden af den dræbte besætning var fjernet. Senere
forlød det, at det var lastet med radioaktivt materiale.
Uheldigvis var Søndergaard kørt fast i kæmperadarens
sigtelinje. Allerede dagen efter begyndte huden at falde af
hans hænder og ansigt.
paatima qangarpiaq pinngor-
simaneranut pisimasoq aala-
jangersimasoq tunngaviliun-
neqarsinnaavoq. Silarluttoru-
jussuaq suliartorlunga apusi-
nermut marrippunga. Taa-
maalinerani canadamiut tim-
misartuata, ullualuit sioqqul-
lugit nakkarsimasup eqqaa-
niippunga.
- Timmisartup aquttarfia i-
sigisinnaavara, sulilu aquttua
toqungasoq tassaniippoq.
timmisartoq inuttaalu attun-
ngivillugit ulluni arlalinni
immineersimaannarneqarsi-
manerat eqqumiigaara. Ki-
ngornagulli paasilerparput
timmisartup atortut qinngor-
nernik ulorianartortallit usi-
simagai. Kisianni aamma a-
pusineq marriffiga radare-
qarfiup naleqqataaniippoq.
- Marrinninnit nalunaaqut-
tap akunneri sisamat qaangi-
uttut aaneqarpunga, kingu-
nitsianngualu assanni kiin-
nannilu amera qalleq kataga-
lerput. Sapaatit akunnerini
marlussunni iluaqutaanngit-
sumik katsorsarneqareerlu-
nga, napparsimasutut anger-
lartinneqarpunga, ippigusuu-
tigisakkalu iluatsillutik aaq-
qipput, ukiullu ingerlanerani
kingusinnerusukkut sakku-
tooqarfimmut utersinnaaler-
punga.
Qinngornernit ulorianartu-
nit eqqugaasimasoq 67-inik
ukiulik, Bent Søndergaard
1959-imi Thule Air Base-mi
pisimasoq pillugu taama o-
qaluttuarpoq. Tassani 1959-
imi 1960-imilu igasuusima-
voq, tamatumalu kingorna
aamma 1968-imi, amerikar-
miut timmisartuata qaartar-
torsiudp B-52-ip, qaartartu-
nik brintitalinnik sisamanik
usilluni sikumut nakkamera-
ta nalaani sulisimalluni.
Bent Søndergaard saleeqa-
taasimanngilaq najuussimal-
lunili, ukiualuillu matuma si-
omatigut Avanersuarmi sa-
leeqataasimasut allat assiga-
lugit 50.000 koruuninik taar-
siiffigiteqqatarsimalluni.
Itigartittarpaat
Bent Søndergaard isumaqar-
poq 1959-imili qinngornernit
ulorianartunit eqqugaasimal-
luni, tassa radareqarfissua-
miit imaluunniit uninngaffi-
gisamini usinit raadiup qin-
ngomeranik akoqartunit.
Tamanna tunngavigalugu
Bent Søndergaard ukiorpaa-
lunni taarsiiffigitinniartarsi-
magaluarpoq. Kisianni Ar-
bejdsskadestyrelse-p taama-
tullu Det Sociale Ankenævn-
ip taarsiiffigineqarnissaanut
itigartittarsimavaat. Oqartus-
saaffit marluk taakku nassue-
rutigiumanngilaat, Avaner-
suaq 1959-imili suliffittut u-
lorianareermat.
Kingullermillu nunanut al-
lanut ministerip, Niels Hel-
veg Petersen-ip aasaq suliaq
tigujumanngilaa. Innersuus-
suteqarpoq, B-52-ip nakkar-
nerani saleeqataasunut taar-
siisoqarmat aningaasanik
pissarsereersimagami taar-
siiffigineqassanngitsoq.
Naalagaaffiulli nassueruti-
ginngilaa, Avanersuarmi sa-
leeqataasut toqusameri nap-
parsimalertamerilu qinngor-
nernit ulorianartunit eqqu-
gaasimanermik peqquteqarsi-
masut. Taamaallaalli timmi-
sartup nakkameranut attuu-
massuteqarsinnaanerat nalor-
nissutiginerarneqartarpoq.
Kisianni Bent Søndergaard
isumaqarluinnarpoq, 1959-
imi qinngornernit ulorianar-
tunit eqqugaasimalluni, aam-
malu 1960-illi aallartinnerani
Thule Air Base-mi piliarine-
qartut pillugit USA, immaqa-
lu aamma qallunaat naalak-
kersuisui paasissutissanik pi-
ngaarutilinnik isertuussaqa-
lereersimassasut.
Taamatut isummemermini
kisimiinngilaq. Esbjerg-ip
napparsimmaviani qinngor-
nemut ulorianartunut immik-
koortortami nakorsaq im-
mikkut ilisimasalik, Troels
Munkner, aammattaaq Ava-
nersuarmi saliisimasut taar-
seeqqusillutik suliakkiine-
ranni ilaatinneqarsimasoq,
Bent Søndergaard-imik ta-
persiivoq.
- Pissusiviusulli tamakker-
lugit paasinavianngilagut,
Troels Munkner oqarpoq.
DUPI-p nalunaarusiaani
tapersiineq
Taamaakkaluartor Bent Søn-
dergaard oqalussalluni anni-
laangassuteqanngilaq, naak
AG-mut oqaraluarluni taa-
mani nipangiussisussaanissa-
mut uppernarsaammik atsi-
orsimagami tamanna nuan-
narivallaarnagu.
Kisianni tamaginnik up-
pemarsaatissaqarluni isuma-
qarpoq. Pingaartumik Dansk
Udenrigs Politisk Institut-ip
(DUPI-p) 1997-imi nalunaa-
rusiani maanna saqqummius-
simalermagu. Tassani allas-
simavoq 1959-imili sakku-
tooqarfiup eqqaa qinngorner-
nik ulorianartunik peqa-
ngaatsiareersoq.
Taamaammat qallunaat a-
merikarmiullu naalakkersui-
sui raadareqarfissuup eqqaa-
ni 7 miles-it iluanni killeqar-
filiipput, qinngomernik ulo-
rianartoqarsinnaammat. Kil-
leqarfilli taanna piniartunu-
innaq tamaani najugalinnut
atuuppoq.
Sulisut qinngornernit ulo-
rianartunit eqqugaasinnaa-
neq pillugu oqaluttuunne-
qanngillat, kisiannili Bent
Søndergaard-ip suleqammilu
marluk piaarinaatsoorlutik
killeqarfik qaangeramikku
tamanna paasivaat. Emgerlu-
tik uutiterput.
Tamatumali kingorna Bent
Søndergaard-ip annertuneru-
sujussuarmik qinngornernit u-
lorianartunit eqqugaanera ra-
dareqarfimmit ailamilluunniit
pisimanersoq aalajangersima-
sumik oqaatigineqarsinnaan-
ngilaq. Nakorsaq Troels
Munkner oqarpoq taakku ma-
lunniutigisartagaat immik-
koortinneqarsinnaaneq ajortut.
Aamma Bent Sønder-
gaard-ip tamanna akisin-
naanngilaa. Qinngornernit u-
lorianartunit eqqugaanermini
malunniutit, tassanngaannaq
takkuttut apusinermut marr-
innermini raadareqarfimmit
eqqugaaneranik peqquteqar-
pat, tassami timmissat qin-
ngorneq eqqoraangamikku
uusimallutik toquinnarlutik
nunamut nakkartarput - ima-
luunniit canadamiut sakku-
tuuisa timmisartuat ullumik-
kut suli isertugaalluinnartu-
nik useqarsimanerpa? Ataat-
sikkoorsimanerpalluunniit?
Tamannali suli ullumikkut i-
sertuulluinnameqarpoq.
Timmisartup aquttuata ti-
maa toqungasoq erngerluni
aaneqanngimmat pisortati-
goortumik nassuiaatigineqar-
toq Bent Søndergaard-ip o-
qameratut tassaavoq, sakku-
tooqarfimmi pisortat Cana-
dami ajunaarnermut ataatsi-
miititaliap tikinnissaa utaqqi-
neqarmat.
Nassuerput
Qularnanngitsorli tassaavoq,
Thule Air Base-mi piliaasi-
masut tamakkerlugit ilisi-
mannginnatsigit. Tamanna
DUPI-p nalunaarusiaani up-
pemarsameqarpoq, tassanilu
ajorusuutigineqarpoq ameri-
karmiut uppernarsaataataan-
nik arlalinnik takuneqarsin-
naanngimmata, taamaam-
mallu sakkutooqarfiup ilusaa
eqqaanilu mingutsitsisoqar-
simasinnaanera tamakkiisu-
mik paasineqarsinnaasima-
nani. Bent Søndergaard-ip o-
qarnera malillugu mingutsit-
sisoqarsimasinnaavoq.
Oqaatigaa sakkutooqarfik
sikup ataani kernereaktore-
qartoq, raadareqarfissuup
sarfamik pisariaqartitseqisup
ingerlanneqarneranut 1,5
millioner watt-inik pilersui-
sussamik.
- Amerikarmiut qaqqami
angisuunik sullorsualiortiter-
simapput, ilimanarporlu ker-
nereaktorit taakkununnga i-
nissinneqarsimassasut. Ta-
manna isertuulluinnagaavoq,
kikkullu tamarmik tamaanga
palliguteqqusaanatik.
Tassaniissimassappulli, ta-
mannalu isumaga malillugu
1997-imi nappartanik eqqa-
gassanik atominik akulinnik
sakkutooqarfimmi nassaarto-
qarneratigut uppemarsarne-
qarpoq, Bent Søndergaard o-
qarpoq, aammattaarlu isuma-
qamerarpoq sakkutooqarfik
ikuallaaveqartoq, USA-mit
Canada-millu timmisartumik
assartorneqartunik ikuallaa-
vigineqartartumik.
- Akuttunngitsumik timmi-
sartup tikiussai anorip sammi-
via eqqortuutillugu ikuallan-
neqaarnnartarput. Sungaar-
tumik ussissumik pujoqar-
tarput, anorilu allamut saak-
kaangat, ikumatitaq emger-
luni qaminneqartarluni, Bent
Søndergaard oqaluttuarpoq.
Kernereaktorimik sakku-
tuullu eqqaaviannik peqarto-
qaaneraanera DUPI-p nalu-
naarusiaani uppernarsarne-
qanngilaq, nalunaarusiomer-
milu akisussaasoq Svend Aa-
ge Kristiansen ullumi AG-
mut oqarpoq, paasissutissat
taakku imminerminut nutaa-
jusut. Imaanngilarli taamaat-
toqarsimanngivissasoq.
Amerikarmiut pisariaqar-
luinnalinngikkaangat anner-
tunerusumik paasissutissii-
sanngillat. Svend Aage Kris-
tiansen oqaluttuarpoq, DU-
PI-p nalunaarusiornerani
sakkutooqarfiup timmisartui-
nut malersuutinut qaartartut
atomitalli silaannakkut assar-
torneqartarsimanerinut paa-
sissutissat, amerikarmiut i-
maaliallaannarlutik tunnius-
simanngikkaat, aatsaalli taa-
maattoqarsimanera aqqutit
allat atorlugit Danmark-ip
naatsorsorsinnaalermagu taa-
maaliorsimasut.
Isumannaallisaatit
Qinngomernik ulorianartu-
nik annertuumik peqarttoqar-
nera, oqaatigineqareersutut
qallunaat amerikarmiullu
naalakkersuisuisa ilisimallu-
arsimavaat. Taamaammallu
malittarisassiortoqarluni.
Sakkutooqarfimmiit radar-
eqarfimmut amerikarmiut 1
kilometererpiaasumik sullor-
sualiorput, ilua tamaat aqer-
lumik qallerlugu. Nunataata
qaava tikeqqusaajunnaarpoq,
qinngornemillu ulorianarto-
qarsinnaaneranut mianersoq-
qussutinik allagartalersuiso-
qarluni.
- Sakkutooqarfimmi su-
miikkaluarumaluunniit qin-
ngornernut ulorianartunut
uuttut nassartuartussaavara.
Oqarfigineqanngilanga sooq.
Aamma akuttunngitsumik
helikopteri uuttortaatitalik
sumiiffik annertooq qula-
ngiiaallugu angalaartarpoq.
Sovjetunion-ip Thule Air
Base nakkutigilluarsimama-
gu, Bent Søndergaard-ip qu-
larinngilaa.
- 1960-imi russit timmisar-
tuata malersuutip sinnikui
qamussuarniittut takuakka.
Timmisartup aquutaani russit
ilisarnaataat ersarilluinnar-
poq. Ullormilu allami ikin-
ngutima ilaata amerikarmiut
timmisartuat malersuut taku-
simavaa, timitamigut issun-
neqartarsimalluni putoorsi-
mangaatsiarluni nunnittoq.
- Susoqarpiarnersoq ilisi-
maneq ajorparput. Qanittuk-
kulli Discovery-mi aallakaa-
titaq isiginnaarpara, tassanilu
oqaluttuarineqarpoq timmi-
sartortartut amerlanersaat sa-
piitsuliorsimasutut nersor-
naasikkat Thule Air Base-mi
najugaqartartuusimasut. Ta-
matumalu kingorna eqqarsa-
lemarpoq, Bent Søndergaard
oqaluttuarpoq.
B52 nakkarpoq
Bent Søndergaard-ip 1968-
imi B-52-ip nakkamerani pi-
simasuviit tamaasa saqqum-
mersimasorinngilai. Isuma-
qarpoq qaartartunit brintita-
linnit sisamaasunit ataaseq
suli amigaataasoq, amerikar-
miullu taassuma sumiinnera
nalugunanngikkaat.
- Aqqartartoq kangerlum-
mi misissuilluni angalaar-
poq, assiliortuingaatsiarluni-
lu. Ikinngutima ilaat oqalut-
tuarpoq, assit isertukkatut
naqissusikkat ilaannik taku-
simalluni. Taassuma assita-
raa qaartartoq immap naqqa-
ni tattoqissimasoq, Bent Søn-
dergaard oqaluttuarpoq. Na-
korsaq Troels Munkner-ip
pineqarsimaneratut, Thule
Air Base-mi qinngornernut
uppernarsaatinut atatillugu
eqqumiitsunik naammattuu-
gaqartarsimavoq.
Uppemarsaatinik
tammaaneq
Ilaatigut Thule Air Base-mi
radiup qinngornerinut mia-
nersoqqussutitut allagartali-
ussat assingi arlallit tammar-
simapput.
Bent Søndergaard-ip assi-
lisani ukiualunnguit matuma
siomatigut Politiken-ip allaa-
serisaqarneranut atatillugu
Aarhus-imut nassiussimavai.
Tassanngaanniit aviisip
Christiansborg-imi aaqqissu-
isoqarfianut ingerlateqqinne-
qarput, tassanilu tammaane-
qariataarlutik. Ullut qulit
qaangiuttut nunanut allanut
ministeri Niels Helveg Peter-
sen nassuerpoq, Thule Air
Base-mi sakkunik atomita-
linnik peqarsimasoq.
Bent Søndergaard-ip taku-
sinnaasai malillugit, pisut
taakku marluk imminnut at-
tuumalluinnarput.
- Aamma uanga mianer-
soqqussutitut allagarsiussap
assinganik takusaqarpunga,
nakorsaq Troels Munkner o-
qarpoq nangillunilu.
- Tassani allassimavoq
»Keep Out. Danger«, taanna-
lu aamma radiup qinngorne-
ranut mianersoqqussummik
ilisarnaatitaqarpoq. Assit
tammarnerat uggornaqaaq.
Oqaluttuarisaanermut upper-
narsaatissaagaluarput, Troels
Munkner oqarpoq, qularin-
nginnerarpaalu amerikarmiut
Thule Air Base-mi pissutsi-
nik arlalinnik nipangiussisi-
manissaat.
- Sermersuarmik ilisima-
tuumik (glaciolog), 1970-ik-
kunni uuttortaajartorluni taa-
vaniissimasumik, sakkortu-
saarfigineqarluni Fox Cany-
on-imit peersitaasimasumik
oqaloqateqarpunga.
- 1960-ikkunni sakkutoo-
qarfimmi qalipaasutut atorfe-
qarsimasoq oqaluttuarpoq,
sakkutuunit nakkutigisaallu-
innartuarsimalluni. Tamanna
soorunami sillimaniamermik
peqquteqarsimasinnaavoq,
kisianni ingasattorujussuusi-
malluni, Troels Munkner
oqarpoq, nakorsatullu im-,
mikkut ilisimasalittut suliin-
narsimanngilaq, aammali Ri-
sø-mi atomimik misileraavi-
up siulersuisuini ilaasortaasi-
malluni.
- Timmisartorsuup B-52-ip
nakkarnerata kingorna siku-
mit misissugassanik piiakka-
nik Risø-mut toqqortassanik
nassiussisoqarpoq. Kingu-
sinnerusukkut radiumik qin-
ngornerit assersuunniarlugit
atortussanngorikkalu tamma-
riataarput.
- Ukiut 25-it qaangiuteree-
raluarput, kisiannili Risø-mi
sulinermi atugassarititaasut
ilisimalluarpakka. Misissu-
gassat taamaattut nakkutigi-
neqarluartarmata nalunngila-
ra, eqqumiigeqaaralu misis-
sugassat taakku tammaria-
taarmata. Risø tatigisorujus-
suuara, pineqartorli manna
ippinnartoqartippara, Troels
Munkner oqarpoq.
Joumalit tammartut
Maanna Bent Søndergaard
Grenå-miippoq, qinngomer-
nit ulorianartunit ajoqusigaa-
simalluni. Kisimiinngilarli.
Qallunaat allat 13-it aamma
taamatut eqqugaasimapput.
Avanersuarmi saliisunut
taarseeqqusilluni suliakkii-
nermi napparsimavimmi jo-
urnalima assilineranik pis-
sarsivunga. Taanna kisimi
pigineqarpoq. Tupinnaralu-
artumik nappaqatima tamar-
mik jorunalii Aarhus Amts-
sygehus-ip toqqorsivianit
tammarput. Tassani akisus-
saasut oqarput, allagartat a-
merlasuunit apeqqutigine-
qartareersimallutik kingoma-
tigut tammarsimasut.
- Napparsimaqatima ilaasa
aqqi naluakka. Kisianni ilaat
attaveqarfigaakka, nalunngi-
sakkalu malillugit tallimat
toqoreerput, Bent Sønder-
gaard oqarpoq, Troels Munk-
ner-itullu isumaqamerarpoq,
ASSJ FOTO: PRIVAT