Atuagagdliutit - 19.10.1999, Síða 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 19. OKTOBER 1999 • 13
Kenya-mut suliartomeq
misigisaqarluarfiusoq
Mellemfolkaligt Samvirke suleqatigalugu KVDA-p
aaqqissuussaanik suliartortinneqarneq kalaallinit
marlunnit peqataaffigineqarpoq
Safaritur-imi angalanermi kuukkooriarsuarnik imenniutarsuamillu kiassuup ataani
takusassarsiorneq. Saavani issiapput Doris aamma Linda.
På safarituren kiggede vi efter krokodiller og flodheste i den stegende hede.
Forrest sidder Doris og Linda.
Mellemfolkeligt Samvirke
sinnerlugu angalanermi
peqataasut, Doris Jakobsen
aamma Linda Holm
Ukiut tamaasa Mellemfolke-
ligt Samvirke-p aaqqissuus-
saanik Namminersornerullu-
tillu Oqartussat tapeeqataaf-
figisartagaannik nunatsinniit
inuusuttunik marlunnik Afri-
kamut aallartitsisoqartarpoq.
Ukioq manna julimi sap.
akunnerini sisamani nunap
inuiisa najuaqarfigisaanni
Turkana-mi inuusuttut nunar-
suarmit tamarmit pisut Turka-
na-p napparsimmavissaanik
sanatinneqarput, nunap inuui-
sa piitsooqisut ikiorneqamis-
saat ilisareqatigineqamissaal-
lu siunertaralugit.
Ukiuni siuliini kalaallit
marluk angalanissamut toq-
qameqartartut Qallunaat Nu-
naannit inuit qulit peqatiga-
lugit Tanzania-mut paasisas-
sarsiorlutik angalatinneqar-
tarput. Ukioq manna Qallu-
naat Nunaannit inuit qinnute-
qarsimasut naammatsissi-
manngimmata paasisassar-
siorluni angalanissamut taar-
siullugu kalaallit qinnuteqar-
nermi tiguneqarsimasut ne-
qeroorfigineqarput Kenya-
mi Turkana-mi nunarsuarmit
tamarmit peqataaffigineqar-
tumik suliartornissamut pe-
qataaqqullugit.
Turkana-mut suliartomeq
nunatsinnit, Danmark-imit,
Sverige-mit, Tyskland-imit,
Holland-imit, Canada-mit,
Amerika-mit, Frankrig-imit,
Korea-mit, Japan-imit Afri-
kallu ilarujussuanit sumiif-
finnit assigiinngitsunit inuu-
suttunit 64-init peqataaffigi-
neqarpoq.
Siunertaq pingaameq
Suliartomeq tamaat ataatsi-
mut isigalugu ilisareqati-
giiffiuvoq, ulapaarfiulluni
annertuumillu ilinniutaallu-
ni, uagutsinnut periarfissii-
soq nunarsuarmioqatitsinnul-
lu annertuumik soqutiginni-
lersitsisoq.
Pilersaamtit malillugit Ke-
nya-mut tikippugut julip pi-
ngajuanni, Kenya Safaritur-
imilu ingerlatsisartunit aane-
qarluta.
Tikinnitsinnit ulluni talli-
mani periarfissinneqarpugut
nammineq takusassarsiorluta
angalanissatsinnut, tamanna-
lu atorluarlugu safaritur ullut
tallimat misigisassarsiorfi-
gaarput. Julip sisamaanni ul-
laakkut qilingiluat missaanni
inuit arfineq-pingasuulluta
safaritur-ertitsissut takorna-
riartaataannut biilinut ilaallu-
ta aallarpugut. Tassaavugut
qallunaat marluk suleqatissa-
vut, tyskit aappariit marluk,
amaq amerikarmioq ataaseq,
Linda uangalu, kiisalu aqut-
torput Kenya-meersoq.
Angalaqqaamermi misigisat
sakkortoqaat, pinngortitaq,
uumasorpassuit nunallu inuii
najorlugit takusassarsiorfiga-
lugillu. Aqqusinemi amilio-
qisuni ingerlaffigiuminaalli-
lersimasunilu illoqarfeeqqanut
unilluta aqqusaaraangatta inuit
piitsooqisut amerlaqalutik or-
niguttarput, assatillu uatsinnut
isaattarlugit.
Misigisaq nuannersoq
Angalanermi. misigisat nuan-
nernerpaat ilagaat Masai
Mura National Park-erujus-
suup iluani uumasorpassuit
assigiinngitsut nagguaatsut,
qungasersuut, zebrat, løvit,
leopardit, aapakaat. Uuma-
sorpassuillu nunarujussuup
iluani eqqissisimatitat takusa-
ratsigit. Uumasut nunallu inu-
ii tassani akomusersomeqara-
tik imminnullu ataqqeqatigiil-
lutik napatittut takuneqarsin-
naapput. Unnukkut arfineq-
marluk qeqqaraangat suna
tamarmi taarsisarpoq, qaam-
martartut uumasullu nipaat
tamarmik ersarissisarput. Un-
nukkut nerereeernerup ki-
ngoma nunap inuii Masai-it
ikumatitaq ungullugu qittallu-
tillu aliikkusersuisarput.
Unnuk nuannersumik pis-
sanganartumillu atoreerlugu
suna tamarmi nipaalligaangat
inuillu sinileraangata uumasut
nipaat kisimik tusarsaalersar-
put. Nunami tassani uumasut
inuillu imminnut ataqatigiillu-
tillu suleqatigiikkamik uuma-
sut pisussaaffigisarpaat inuit
ullaakkut arfmermut tamaasa
itertissallugit.
Safaritur-imi misigisaq
uatsinnut puigunaaqaaq, i-
nuuneq tassani pilluamartu-
mik eqqissisimasumillu ato-
ratsigu nuanneqaaq.
Kenyami illoqarfik
pingaameq
Kenyap illoqarfiisa pingaar-
nersaannut Nairobi-mut pil-
luni inuit, biilit illorsuillu
imaaginnavipput. Inuit biilil-
lu piumasaminnik ingerlap-
put, suna tamarmi paatsi-
veqarpasinngitsutut illuni.
Aqqusinemi tamani inuit qi-
nusartut takussaajuarput,
meeqqaniit utoqqarsuamut.
Illoqarfiup qeqqa inuuffi-
gissallugu peqqinnarpasin-
ngivippoq, biilit suliffissuillu
pujoqangaartut amerlangaar-
mata. Unnukkut kisimiilluni
aninissaq ulorianartuaannar-
poq, sukkulluunniit ajortu-
mik arlaatigut pisoqariataan-
naasarmat. Taamaakkaluar-
toq illoqarfissuup qeqqa pis-
sanganartunik takusassaqar-
tuaannarpoq, avatangiisit
inooriaaserlu nunatsinnit al-
laaneroqimmata.
Angalaqatissat nunarsuar-
mi tamaneersut inuusuttor-
passuit naapillugit pissanga-
nanngitsuunngilaq, sapaatit
akunneri sisamat ilagissallu-
git najugaqatigissallugillu,
minnerunngitsumillu nunap
inuii Turkana-miittut naapis-
sallugit.
Turkanap tungaanut bussi-
nik biilinillu usisaassuamik
angalaneq ullunik pingasunik
sivisussuseqarpoq, bussit ilu-
ani unnuisarluta, ataasiarlu-
talu akunnittarfimmi silami
unnuilluta. Akunnittarfimmi
unnuereemitta aqaguani aq-
qutitta affaaluunniit suli ti-
kinnagu bussiniit biilinut usi-
saassuamut nuuppugut. Biilit
usisaassuit angalanitsinni
atukkavut nunarsuarmi qi-
maasut atortagaasa assigiin-
narpaat. Aqqut ingerlaarfip-
put aqqulloqaaq, angalaner-
pullu tamaat taqqoqisaalluta
tammissarlutalu ingerlavu-
gut. Biilit usisaassuit am-
maannartuugamik nunalu pa-
nertorujussuulluni sioraan-
narsuullunilu, pujoralaap
kiinnavullu atisavullu suut ta-
maasa sussaajunnaartarpaat.
Turkana-mut
tikeqqaamerput
Turkana-mut tikeqqaarner-
put uatsinnut puigunaatsuu-
voq nuannersoq. Nunap inuii
uatsitulli pissangallutik utaq-
qisut assatik pattaallugit qit-
tallutillu tikilluaqqusipput.
Nerisassat suut tamarmik
piareersimapput, ikumatitar-
lu kukunneqareersimalluni.
Aqqutaani qasusimaqaluta,
perlilerluta nukivullu suut
tamarmik sannersimasut ti-
kikkatta iluarusoqaagut.
Turkana Kenya-miippoq
nunap inuiisa nammineq
oqaaseqartut najugaqarfiat.
Inui nammineq ivikkanik
illuliaminni najugaqarput,
piitsuungaaramillu ullut ta-
maasa nerisassaqartuarneq
ajorlutik. Imermik pissarsi-
niarneq ullut tamaasa ajor-
narpoq, seqineq tarrissimap-
pat imermik pisinnaanngillat,
taamaappoq aamma Turka-
na-mi sulinitta nalaani. Ati-
sanik naammattunik meeqqat
peqanngillat, amerlasuullu
sussaqanngivittarlutik. Ullut
tamaasa ullaamiit unnummut
Turkana-mi meeqqat nerisas-
saminnik atisassaminnillu
qinnuuloortuartarput.
Inuusuttut suliartortut ta-
marmik ataatsimut najuga-
qartinneqarput, siniffiup puui
atortullu tamaasa peqataasut
namminneq isumagaat. Peru-
suersartarfiit uffarfiillu sila-
miittut qulaatigut ammaan-
nartut cementimik ivigar-
suarnillu sanaajupput. Peru-
suersartarfiit, issiaveqaratik
putoorannguaqarlutik nater-
mullu tunngaannartuullutik.
Uffarfiit silamiittut affarle-
riipput, qisussanik ungune-
qarsimasut qilaavi qulaatigut
ammaannartut, kuutsitsive-
qannginnamik nammineq
imermik siparnimut immee-
riarluni asattorfigineqarsin-
naasut.
Nerisassiortussat ullaat ta-
maasa arfmermut makittar-
put, inunnut 64-inut ullaak-
korsiutissat suliariartorlugit.
Nerisassat piareeraangata
sullivimmut suliartortussat
arfineq-marlunut makittar-
put, qulingiluanullu suliar-
tortarlutik.
Imissaaleqineq
Ullaakkut imeq nungussima-
gaangat, seqinerlu iluamik
nuilluarsimanngikkaangat a-
sattomissaq imemissarlu a-
jornartarput. Taamaattumik
ullukkut seqineq nuisatillugu
imeqarallartillugulu aqagus-
samut imermik sillimmate-
qarnissaq pisariaqartarpoq.
Ullukkut sila kiattaqimmat
sulinerlu oqitsuinnaaneq
ajormat imeq annertuumik
pisariaqartinneqartarpoq,
ilaatigut inuup ataatsip ullor-
mut 5 literi kisimi nungus-
sinnaasarlugu.
Peqataasut tamarmik eqi-
mattanut arfineq-marlunnut
agguarneqarsimapput, ullut
tamaasa nikittarlutik. Igaffik
eqimattat paarlakaajaallutik
ullormiit ullormut paarisar-
paat, eqimattallu sinneri na-
lunaaqquttap akunnerini pi-
ngasuni blok-iliorlutik, ni-
vallutik, ujaqqanik sioqqanil-
lu katersillutik ulapittarput,
arfminngorneq sapaallu pin-
nagit. Igaffimmiittut ullaa-
miit unnummut sisamariarlu-
tik nerisassiortarput, Kenya-
miut nerisassaataat ullut ta-
maasa suliarisarlugit. Ullup’-
qeqqata kingorna sulineq
naammassigaangat piumasut
atisaminnik errorsisarput, qa-
suersaarlutik, palersarlutik,
pisuttuarlutik allanilluunniit
sammisaqarlutik. Unnukkut
nerereernerup kingornagut
ataatsimiittoqartarpoq, ki-
ngornagullu ikumatitaq
ungullugu nuannersumik
qitittoqartarluni aliikkuser-
sueqatigiittoqartarlunilu. Ar-
fininngomikkut sapaatikkul-
lu takomariartoqarlunilu na-
lugiartoqartarpoq. Sapaammi
ulluinnamilu naalagiartoqar-
sinnaavoq, atuarfinnullu ta-
komariartoqarsinnaalluni.
Kalaallit kiakkortuut
Uagut kalaallit kiassuaq su-
ngiusimannginnatsigu allatut
ajornartumik unnukkut sila-
mi nunaannarmi siniffiup
puuinut ikiinnarluta sinittari-
aqartarpugut, uumasuaqqat
quilertageqisavut soqutigiun-
naarlugit, uffa ullukkut isigi-
sinnaatillugit taama ersigiti-
galugit. Perusuersartarfiit ul-
lut arlerlugit sungiunniarsari-
vavut, ullut ilaanni naalliu-
ngaarluta immitsinnut pin-
ngitsaalilluta atortariaqartar-
lugit. Nunaqarfeeraq najuga-
qarfipput niuertarfeqanngim-
mat mamakujuttunillu taku-
juitsungajaagatta, pissarsilla-
tuarlutalu nunguussaanngin-
nitsinni sapinngisamik nu-
ngunngiapallattarpavut, al-
laat imermik minguitsumik
pissarsillatuaraangatta nuan-
naarnersaasarluta. Suliffit-
sinnit ullut tamaasa soraaraa-
ngatta atisavut kiinnavullu
ipersuarmik ulikkaartarput.
Taamaattumik Kenya-miin-
nerput kingumut qiviaraa-
ngatsigu quianakujuttarpoq
qungujulaamarsinnaasarluni-
lu.
Turkana-miinneq nuanne-
raluartoq sulineq naammas-
simmat Kenyap illoqarfiisa
pingaamersaannut uterpugut,
ataatsimoorlutalu akunnittar-
fimmi unnuilluta. Ullorpaa-
lunnik suli periarfissaqaratta
Mombassa-mut feriarpugut,
Turkana-mi kammalaatitaar-
passuavut ilagalugit, sissap
sinaani palmerpassualimmi
nunamilu naggoreqisumi na-
jugaqarluta.
Turkana-mi inuusuttorpas-
suulluni ataatsimut sulineq
inuunermi misigisaavoq
nuannersoq, ikioqatigiissin-
naanermik ilinniarfiusoq,
oqaatsinik ilinniarnissamik
angalaqqikkusulernermillu
soqutiginnilersitsisoq, min-
nerunngitsumillu inuusuttor-
passuamik nunani tamaalaa-
neersunik kammalaatitaar-
torfiusoq. Taamaammat
inuusuttut kikkulluunniit
angalanermik nuannarisallit
misigisaqarusuttullu kaju-
missaarusunnarput periarfis-
sat taamaattut sukkulluunniit
takkukkaangata atorluamiar-
taqqullugit. Eqeersimaarlu-
nimi kajumissuseqaraanni
suna tamarmi ajomanngitsu-
mik anguneqarsinnaammat.

Motorola V 36
Nunarsuarmi GSM-it
minnerpaartaat...
83 gram
SIM-kort-i mikisoq
Katillugit 2-3 tiimini oqaluussiffiusinnaasoq
Katillugit 100 tiimit oqaluussinani
ikumatinneqarsinnaasoq
Data-nut, fax-inut lnternet-imullu
atorneqartalernissaminut piareersimasoq
Batteri-nut immiussiffittalik, (angalatilluni batteri-nut
immiussiffeerartalik), batteri-talik, amermik puulik
qiterummut naatiffittalimmik siutequtitaqarlunilu
Akia kr. 4.295,-
Tele-p tuniniaaviani atortut Motorola-sut takukkit
TELE
GREENLAND A/S
INFO DESIGN aps • NUUK
ASS7 FOTO: PRIVAT