Atuagagdliutit - 16.10.1991, Blaðsíða 5

NR. 119 1991
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
5
Carina aamma Maliina, KNR-mimisiliisut, »Inuusuttorsiutit«-niilanngussaqarput. (Ass.:
Marie Mark dal)
Carina og Maliina, de to praktikanter på KNR, er i gang med at lave et indslag om praktik
til »Ungdomsboksen«. (Foto: Marie Markdal)

SI LA
VEJRET
K1A0ARRK
VARMFRONT
A A A.
PUEQQ0QARF1K
KOLDFRONT
ANORI KISSARTOQ
VARM VIND.
ANORI NILLERTOQ
KOLD VIND
SILARLOQARRK
LAVTRYK
H
SILAQQEOARRK SIALUK
HØJTRYK REGN
*
APUT
SNE
PUJOQ
TÅGE
Fra Danmarks Meteorologiske Institut til AG
Naqitsiner tuffik Kalaal-
lit Nunaata qulaaniittoq
sakkortusiartorpoq. Na-
qitsiniisaffiup Qeqertaa-
luup qulaaniittup kangi-
atungaa siaruariartupi-
loorpoq kujasimmik ne-
rumittumik nassataqar-
luni Canadamit Kitaa-
nut ingerlaartumik.
Ullumi Kitaani kujasik
kangisimmik anori sak-
kortusiartussaaq, Nuuk
Maniitsuilu akomanni
anorsaanngussinnaallu-
gu, aamma sermimut qa-
nittuni. Qulisimajartu-
lissaaq, unnulerneranut
Nuup Diskollu akornan-
ni nittaallertarsinnaallu-
ni. Sila qerinnarsiartus-
saaq. Kujataani sila une-
risimassaaq pueqqorlu-
nilu. Tunumi silaqqinne-
russaaq, sumiiffinni
ataasiakkaani avanna-
mik avannamik kippa-
simmillu anorsaassallu-
ni.
Aqagu sisamanngor-
nermi Kitaata annersaa
kujasimmik anorsaas-
saaq apisarluni sialliler-
tarluniluunniit qerin-
nanngiluatsiaannarluni.
Kujataani Kujataatalu
kitaani sila panissaaq,
sumilllnni nunasarnis-
salluni 10-llu angullugit
kiatsittarsinnaalluni.
Tallimanngorpat Ki-
taani silaqqinnerulis-
saaq, kisianni sivikitsu-
mik.
Højtrykket over Grøn-
land forstærkes. På øst-
siden af lavtrykket vest
for Baffinland breder en
kraftig og mild sydlig
luftstrøm sig fra Canada
mod Vestkysten.
I dag tiltager vinden i
Vestgrønland fra sydøst.
Den kan nå kulingstyrke
på kysten mellem Nuuk
og Maniitsoq, lokalt også
nær indlandsisen. Det
bliver efterhånden over-
skyet, og mod aften kan
der komme sne i området
mellem Nuuk og Disko.
Temperaturen stiger
langsomt til frysepunk-
tet. I Sydgrønland bliver
vejret roligt og koldt. På
Østkysten ventes mest
klart vejr, lokalt med ku-
ling fra nord og nordvest.
I morgen torsdag får
en stor del af Vestkysten
kuling fra syd med en del
sne eller regn og tempe-
raturen lidt over fryse-
punktet.
Sydvest- og Sydgrøn-
land får tørt vejr, lokalt
med føhnvind og op til 10
graders varme.
På fredag ventes vejret
at bedres i Vestgrønland,
men antagelig kun kort-
varigt.
Atuartut suliffinni misiliisut
Illoqarfimmi inuutissarsiornikkut ingerlanerliorfioqisumi suliffinnik misiliineq
NUUK(CBR) - Uanga im-
minut eqqarsaatigissa-
guma misiliinera iluat-
sissimaqaaq, suliffeqa-
lernissaralu qilanaare-
qaara. Qorsussuarmi
Nuummiittumi 11. klassi-
mi atuartut ilaat taama
oqarpoq. Atuarfimmi
klassini anginerni mar-
lunni atuartut sapaatit
akunnerisa marluk in-
gerlanerini illoqarfimmi
suliffeqarfinni suliner-
mik misiliisimapput. Su-
liffeqarfinnili nammi-
nersortumi ajornartor-
siornerup kingunerisaa-
nik misiliiffissat pilern-
gunneqarsimaqaat.
Ukiut tamaasa piffissami
matumani suliffeqarfiit illo-
qarfimmi 11. klassini atuar-
tunut misiliivigineqartar-
put. Inuusuttut taakku
amerlanersaat siullermeer-
lutik suliffinnik misiliissap-
put. Tamanna amerlasoor-
passuarnut misigisaasarpoq
inuunerup sinnerani nuan-
nersumik eqqaamajuagas-
saq, aammali amerlasoor-
passuarnut sinnattupalaa-
tut qaangerniapallagassatut
misigineqarsinnaasarluni.
Inissarsiuminaattar-
p°q
Misiliiffissamik pissarsini-
arneq ajornakusoortorujus-
suusinnaavoq atuartut 90-it
ataatsikkut pissarsiniale-
raangata. Suliffeqarfinnut
pilerigineqarnerusunut, so-
orlu fly- imaluunniit auto-
mekanikeritut suliffinnut
arlallit ataatsikkut iserniut-
sillugit atuartunut tamanna
ajornakusoortorujussuusin-
naavoq kiisalu suliffeqarfin-
nut mikinerusuni inissarsi-
nissaq ajornarluinnangajat-
tarpoq, taakkumi inuusut-
tuaqqanik misiliisussanik
tigusiumaneq ajormata.
Inuiaqatigiinni kalaallini
suliffeqarfippassuit anin-
gaasaqarnermikkut ajor-
nartorsiortorujussuupput,
matu sar iaqar tarlu tillu.
Taamaaligaangat suliffissa-
qartitsiniarnikkut ajornar-
torsiutit pilersarput, misilii-
sunuinnaanngitsoq, aam-
mali inuiaqatigiinnut tama-
nut.
Taamaattumik atuartoq
suliffimmik pileriginngisa-
raluaminik qinersisariaqa-
lersinnaavoq, misiliinerul-
luunniit nalaani sapaatit
akunnerini marlunni atuar-
nini nangeqqiinnarlugu.
Qorsussuarmi 11. klassit
skemaanni suliffinnik misi-
liinneq allassimavoq, tam ar-
millu inissarsisimammata
atuaqatigiit illoqarfimmi su-
liffinnut pingaarnerusunut
avissaartuussimallutik. Ar-
lallit tusagassiornermut ka-
laallit ulluinnarni inuune-
rannut sunniuteqaqisumut
tunngassuteqartunik qini-
gaqarsimapput. Tassanilu
KNR suliffeqarfittut anner-
paallunilu pingaarnerpaaju-
voq. Tassaniipput Maliina
Abeisen aamma Carina
Kresse. Isumaqarput TV ra-
diolu qanoq ingerlanneqar-
tartut takullugu pissanga-
nartuusoq.
Pakatslsimapput
Taamaakkaluartoq niviarsi-
aqqat pakatsilaarsimapput.
Naatsorsuutigisimagaluar-
paammi tusagassiorneq
KNR-imi ilinniassallugu,
sapaatip akunnera siulleq
radioteknikerit sulinerat ki-
siat malinnaaffigisimavaat.
- Sulisut pitsaagaluaqisut
suliap qanoq ingerlasarnera
nassuiaruminaassinnaavoq,
ilisimasaqarfigereernissaa-
mi pisariaqarmat. Taamaat-
tumik piffissap annersaani
nammineertinneqarput. II-
loqarfimmili maani suliffin-
nik misiliisut pillugit radio-
kkut »Inuusuttorsiutit« aq-
qutigalugit ilanngutassin-
neqarsimavugut, nuanni-
vipporlu, niviarsiaqqat
oqarput.
- Suliat ingerlanneqartar-
nerat isiginnaarlugu misilil-
lugulu soqutiginartuuvoq,
niviarsiaqqat isumaqatigiil-
lutik oqarput. Suliamik mis-
iliisarneq pitsaasutut isi-
gaat.
Nukappiaraq klassimeer-
soq m eeraagallaram ili bil-
mekaneriunissaq pilerigisi-
mavaa. Tamanna ullumi
14-ini misilittussanngorpaa,
tassa ataasinngormat Polar
Autop sulliviani sulilerami.
Nukappiaqqap KP-mik
taaneqartartup atuarfik qi-
malaarlugu suliffimmik
misiliineq nuannareqaa,
naak aallaqqaataani nam-
mineerluni sulisinnaasi-
manngikkaluarluni. Biilit
assakaasui taarserlugillu
ilaartortarsimavai, aamma-
lumi litererpaalukasinnik
kaffiliortitaareersimalluni!
KP suliani nuannaraa,
sulilu automekaneritut suli-
lernissani pilerigalugu.
Qatseriartor-
tarnerit
Suliat ilaat nukappiararpas-
suarnit pilerigineqartartoq
tassa qatserisut suliaat.
Klassimi nukappiaqqat
marluk Nuuk qatserisarto-
qarfimmi misiliipput. Misi-
liisut taakkku, Joen aamma
Jakob taamatut qinersisi-
magamik peqqissiminngil-
lat. Misilinneqarsinnaasut
qatserinermut tunngasut
tamaasa misilissimavaat.
Allaat qatseriartoqataasar-
simapput. Ikuallannernik
qatserinerit, anersaartuu-
serluni putsumut pulaneq
il.il. misilereersimavaat 20
meteritullu portutigisumiit
allunaasamik ninginneqar-
neq aamma misilissimallu-
gu-
Ilitsersuisut pisortaata
aamma ulluinnarni sulias-
sanut akuutinneqarnissaat
pingaartissimavaa. Sulif-
fimmiinnissaat ajorinngil-
luinnarpaa, qatserisartum-
mi qatserisartunngortinna-
tik tamarmik qatserisarto-
qarfimmi misiliisinneqar-
tarsimammata. Ilanngullu-
guli oqarpoq suliffeqarfiit
misiliisussanik tigusisaria-
qanngitsut iluamik isumagi-
nissaat soqutiginagu kiffa-
kuluinnartullu atomissaat
eqqarsaatigigunikkit.
Joen aamma Jakob sapaa-
tit akunnerini marlunni
misiliisimanertik iluarisi-
maarpaat, oqarlutillu kin-
gusinnerusukkut piffissap
ilaannaaluunnit qatserisar-
tutut sulisinnaanertik soqu-
tigalugu.
Suliat pingasut taakku,
teknikeritut, mekanikeritut
qatserisartutullu suliat mis-
iliisut akornanni pilerigine-
qarnerpaapput. Taakkuna-
nimi soqutiginarnerpaat in-
gerlanneqartarput, taakku-
nanilu susoqarnera paasiu-
minarnerusarluni. Klassimi
tassani atuartut ilaat ilaati-
gut Grønlandsflymi, Nota
Benemi, meeqqerivimmi
Timmiaaqqani, S an am i, Ho-
tel Hans Egedemi AG-milu
misiliisimapput.