Atuagagdliutit - 18.11.1976, Blaðsíða 2

umårigsumik
agdlagax
„uvalitdlarå silarssuaK nipaerute-
rugtortoK KiarpalungneK upipa-
lungnerdlo tutsiuput. atåtagox
Kåinåkut ajunårsimavoK. erxai-
mavara orssiviup tunuane kisi-
mitdlunga Kiavdlunga. tauva Så-
raK (Frederik Lyngikut anånåt)
tikiupoK tugtup patianik nagsar-
dlune, tåunalo tiguvdlugo xianiv-
nik aliasungnivnigdlunit erxaima-
ssaKångilanga. taimane sisamanik
ukioKalerKåmerpunga septembe-
rip 20-åne inuveKarama. taimane
anånaga Ane 22-nik ukiOKarpoK
atålagalo ånaissarput 29-nik ukio-
Kardlune".
atuagautivta nutaunerussut ila-
ne taiguserneKarsimassume uv-
dluvne ingerdlavigissavne erKai-
massalerssårutaussume Kuperner-
me sujugdlerme taima agdlagsi-
massoKarpoK. nukagpiarångup
ilitsorilerKårnermine misigissaisa
ilåt OKitsungitsoK, alianartoK. su-
nauvfa inunermine sivisume avå-
ngunartuinåungivigsunik nalauta-
KartartugssaK, agdlåtdlume inu-
sugtunguvdlune taigdliame nuå-
narineKardluartut ilåine imåitu-
mik ilångussaKarsimavoK: „taima
inuneK nuånersigingmat avdlamik
taorserusungilara!“
nunaKarfingme K’omume må-
nåkut inuerusimassume ilitsorisi-
mavoK. Nungme iliniarfigssuar-
mérérdlune Danmarkime iliniar-
KigpoK. iliniarnine inerpå kalåt-
dlinit sujugdlerpårtauvdlune Dan-
mahkime iliniartitsissutut sorae-
rumérdlune. Ausiangne, Nungme
K’aKortumilo atuarfenarfingne
sulivfeKarsimavoK sivisunerssåne
pissortatut, sulivfingme saniatigut
taigdliorneK ilåtigutdlo nålagker-
Annoncér
i
GRØM LAN DSPOSTEN
suinermut tungassut ingerdlata-
rivdluardlugit. 1958-ime nunavta
radiortåva nutartigauvdluinartoK
autdlartingmat pissortagssatut ne-
KerorfigineKarpoK, akuerssivordlo
sujulerssulerdlugulo. atuagaK ag-
dlautigineKarpoK Frederik Niel-
senimit, maunalo tåuna erxartor-
parput.
Farep ilitsorilerneranit nunavti-
ne Kåumarsagaunikut anersåkut-
dlo inunikut pisimassoKarsima-
KaoK, nauk Kularutigssåungitsu-
mik Kagdlikut atugkat avdlångu-
teKardlualernerat pisoxaliarsså-
lernerane aitsåt autdlartitdluarsi-
magaluartut.
penatigingniat autdlarnerne-
Karsimåput, atuarfit OKautsinik
atuagkialerinernigdlo iliniartitsi-
nerat åsseKångitsumik nunavtine
nutarterneKarsimavoK. sorssung-
nerssup kingugdliup tainerusima-
ssåta nunarput åssiglngitsunik su-
niuteKarfigisimavå. nålagkersui-
nerup nutarterivfigeKåtårneKar-
nera akulerutitsiniarnermilo mi-
nisimångilai, isumamile ingmiku-
lugtortai nugtertitsineK ernarsau-
tigisångikåine erssersingilai, sor-
dlo naligigsitsinermut danskit ka-
låtdlitdlo akornåne Smålo imigag-
ssap pigssarsiarineKarsinåussusia-
nut tungassut. kalåtdlisumit Kav-
dlunåtumut ordboge Smålo tug-
siutitågssat suleKatauvfigisimavai.
atuagkap nåjartulernerane uv-
dluinarne pisimassut angnikigi-
narput, uvdlorsiorneritdle angala-
neritdlo erssersitauvdluarsimåput.
atuagaK nailisagaorpasigpoK, ta-
kinerugaluarunilo nuåninésaga-
luardlune.
umårigdluartumik agdlagauvoK,
pitsaussuvdlunilo. nunavta oxa-
lugtuagssartånut agtumåssuteKa-
Kigame pigissagssamigdluinarpoK.
atuagaK sineriak tamåkerdlugo
pineKarsinaulerérunarpoK.
Thomas Poulsen, Sisimiut.
atuarérpiuk?
Kalåtdlit - n lj m ane na K|t eris i t s i s se r f i k
DET GRØNLANDSKE FORLAG
BOX 609 , 3900 GODT'HÅ B . © R 0 N U A M O
Seth Mikiassen, NDk har lavet „Ugens Billede" dennegang. Tryk og tegninger til „Ugens Billede
sendes til: AG, boks 39, 3900 Godthåb.
Seth Mikiassen, Nuk, „sap. ak. åssertå" månåkut sanasimavå. „sap. ak. åssertånut" piukutat
nagsiuneKåsåput: AG, boks 39, 3900 Godthåb.
Grønlandske
stednavne
Ikerasagssuax (Prins Christian
Sund)
Narssax Kujatdlex (Frederiksdal)
Angmagssivik (Sletten)
AgdluitsoK (Lishtenau)
Agdluilsup-på (Sydprøven)
K’aKortoK (Julianehåb)
Kangilinguit (Grønnedal)
Påmiut (Frederikshåb)
K’eKertarssuatsiait (Fiskenæsset)
KangerdluarssoruseK (Færinger-
havn)
Nuk (Godthåb)
ManitsoK (Sukkertoppen)
Kangerdlugssuan (Søndre Strøm-
fjord)
Sisimiut (Holsteinsborg)
Ausiait (Egedesminde)
Kitsigsuarssuit (Hunde Ejlande)
Imerigsut (Kronprinsens Ejland)
Ilulissat (Jakobshavn)
K’asigiånguit (Christianshåb)
IlimanaK (Claushavn)
OKaitsut (Rodebay)
Kangerdluk (Diskofjord)
K’eKertarssuaic (Godhavn)
Aumarutigssat (Skansen)
Upernavik KujatdleK (Søndre U-
pernavik)
KangerssuatsiaK (Prøven)
NugssuaK (Kraulshavn)
Ivnånganex (Kap York)
CmånaK (Dundas)
K’ånåx (Thule)
K’eKertarssuaK (Herberts 0)
IgdlorKortormiut (Scoresbysund)
OnartOK (Kap Tobin)
Kangikajik (Kap Brewster)
Iderajivit (Kap Hope)
IderideK (Kap Stewart)
Kulusuk (Kap Dan)
agdlausitåmik ilitsersutit 7
sungiusautigssat neKåsåput: imatut agdlang-
xåtaK qattaaq
måtak matatak
imuk . immuk
åka akka
påne panni
pine pinni
såkut sakkut
sånatit sannatit
agpa appa
ugpik uppip
agpipoK agpippoq
agsut assut
ivsaK issaq
nivko nikku
tavtak tatatak
Kavsit qassit
icavna qanna
avna anna
ingma imma
atuarnermut sungiusautigssarse
nangisavarput:
Tas-san-nga tu-num-mu-in-
nar-su-ax aal-lar-poK ar-pak-ku-
ni ta-mas-sa ki-gaal-lan-ngu-a-
raan-nar-luni. Tu-num-mu-ka-
ra-mi kii-sa ’ma-nna qaam-ma-
ri-ar-tin-na-gu inun-nit a-ngu-
ne-qar-na-viil-lar-toq. Ki-si-an-
ni qaam-mar-mat ta-maa-nga i-
ser-lu-ni si-nin-nia-ra-lua-a-ra-
mi taa-ma su-li si-nin-ngit-soq
a-su i-nup-paluk er-ser-poq. U-
jar-ler-pa-lu-ler-ma-ta tu-saa-
gin-nar-lugit uu-nga-lu pal-li-
guk-ka-lu-ar-lu-tik taa-ma kim-
mut aal-laar-pal-lap-put.
Ki-si-an-ni aal-lar-ma-ta aam-
ma tas-sa-ni si-nis-sin-nar-lu-ni
tu-num-mu-in-nar-su-aq aal-lar-
pcq. I-nger-la-ga-mi kii-sa alak-
karpaa ser-mer-sua-q. Or-nik-
ka-mi-uk ti-ki-ler-lu-gu i-lu-li-
u-ma-ner-su-ar-mut u-nil-lu-ni
il-lu-li-u-ler-poq.
Tas-sa-ni il-lu-taa-ra-mi a-qis-
sin-ngu-it pi-ni-ar-tar-lu-git pi-
sa-ri-sa-ler-pai; taan-na-lu nu-
na-qar-fi-ni paar-na-qar-mat as-
sut a-jor-san-ngi-laq.
Tas-sa-nii-til-lu-gu er-ne-ra
al-li-ar-tu-ler-pox; kii-sa maa-ni
paan-ngu-a-min-ni i-su-ma-mi-
nik pin-ngu-ar-ta-ler-poK.
Mas-sa taa-maa-li-soq i-laan-
ni- ul-lor-tu-sil-lu-ni a-van-naq
pu-la-tik-kal-lar-lu-ni er-si-gun-
naar-sa-ler-poq. Taa-maa-lim-
mat aal-la-ri-as-saar-lu-ni u-
nin-nga-sa-ler-poq.
I-laan-ni-aa-siit qaan-ngu-a-
ra-lu-arto-toq taa-maat-tor-suul-
lu-ni. Er-nin-ngu-a paa-mi pin-
ngu-a-ra-lu-ar-lu-ni i-laan-ni i-
ser-lu-ni o-qar-poq: „A-naa-na,
pi-ka-ni qu-lin-ngu-at-sin-ni su-
nar-suu-ner-poq ner-sus-suaq ni-
vat-tu-in-nar-suu-voq!“ .
Taa-ma o-qa-ri-ar-mat ar-naa-
ta nal-lil-lu-gu paar-lal-lu-gu a-
ni-ga-mi ta-ku-lin-ngu-a-ra-lu-
araa a-ngi-sor-su-aq pin-nga as-
sa-l-ar-toq!
Taa-maat-toq ta-ku-in-nar-lu-
gu er-nin-ngu-i o-qar-fi-gaa:
„Tap-pi-ka a-ngi-sor-su-a-ka-sik
qu-lin-ngu-at-sin-ni as-sat-tu-in-
nyr-suu-voq, tas-sa-ni u-taq-qi-
ni-an-nga or-nik-ka-lu-as-sa-va-
ra.“
Atuffarissaatissaq tassunga kil-
liinnariarlugu eqqaamasassat pi-
ngaarnerit uteqqilaassavavut:
Sivitsuutillit sivitsuutitullu nipillit
tamarmik marlunngortinneqartaler-
put, soorlu: aumat — aamat, taivå
— taavaa, uma — uuma, taima —-
taama.
Sukassutillit taamatullu nipillit ta-
marmik allanneqarnissaanni ersiutip
(a, i, u) tullia marlunngortinneqarta-
lerpoq, soorlu: ipox — ippoq, lto —
ittu, måko — makku, måtak — mat-
tak.
Sukassutaasalinni ersiut marlun-
ngoriarlugu aamma tullia marlun-
ngortalerparput, soorlu: åma —
aamma, umat — uummat, tukax —
tuukkaq.
Nipi qanga dl-imik allanneqarta-
raluarloq imaalivoq: 11, soorlu: avdla
— alla, igdlo — illu. Eqqaamassa-
varput 11 r-imik siuleqaraangat i-
maattassammat: nerdlex — nerleq,
KerdlutOK — qeerlutooq.
Oqaatsit naggataanni o e-lu allan-
ngorput, soorlu: ulo — ulu, alo —
alu, ine — ini, une — uni.
Qanga rx-mik allanneqartaraluar-
tut qq-nngortinneqarput, soorlu:
mérKat, meeqqat, Kerxat — qeeq-
qat, Kåxat — qaqqat.
Naggataagut oqaatigiinnassavar-
put naggatip, apersuutip, imaattuu-
tip torluutillu kingornatigut naqin-
nerit angisuumik allattalissagatsigit.
Taamaalilluta AG-mi allaasitaa-
mik ilitsersuutit arfineq-marlunnik
immikkoortortaqartul saqqummiup-
pavut. Ilitsersuutinik suliarinnittuu-
voq ilinniartitsisoq skoledirektionimi
atorfeqartoq David Sommer.
------------------------>4--
2