Atuagagdliutit - 04.01.1979, Blaðsíða 24

atuartartut agdlagait. læserne skriver
Inuit Ataqatigiinnut
oKausejcautit
sunaugame kalåliuneK? ilivse o-
Karpuse, anånaK atåtardlunit ka-
låliugpata, tauva (ilåtigut) kalåt-
dlisut akuerineKarfigssaussoK,
perKutigalugo kalåtdlit kinåussu-
sertik nanisangmåssuk, taimåitu-
mik inuit nagguvisigut ingmikor-
titariaKartut.
Kalåtdlit-nunåne aulajangisi-
naunigssamut pissariaxarpoK ar-
nat nårtunavérsautinik atugaxå-
nginigssåt, amerdlaniåsagavta.
mérKat inusugtut utorKaitdlo
autdlartineKåsångitdlat, — åsser-
sutigalugo mérKamik Kitornarsi-
artåråine, Kavdlunåjuvdlune, tau-
va méraK nunånit ånineKåséngi-
laK. silaKåssutsimikut amigaute-
Kartut nåparsimassutdlo åma nu-
nånit ånineKåsångitdlat, tåssa
Danmarkime inigssianut nåparsi-
mavingnutdlunit pisinaunatik. ta-
måna isumaKatigåra, kisiåne tau-
va ingminut piumavfigissariaKar-
pugut tåukua sulissunigssånut ili-
niarnigssamut.
niviarsiat nårtunavérsartinatig-
dlo nårtunavérsårutinik atuisé-
ngitdlat, ajoKuteKarunik aitsåt
pinatik,
isumaKardIuinarpungai ingmi-
kortitsinerussoK kikunik sujuai-
ssaKarnikut. marxistitut leninisti-
tut taigortoKarsinåungilaK, tåssa-
me marxist-leninistit tåssaung-
mata peKatigingniartut åmalo Ka-
nordlunit nagguveKarnermik å-
ssigingisitsingitsut. arnaKatika
isumaKarpat mérKiornigssamut
allakkatigut taasinerit
Kalaailit Nunaanni namminersornerulernissaq pillugu inatsi-
sip 29. november 1978-imeersup inunnut taasisitsissutigine-
qarnissaani — siornatigutulli — allakkatigut taasinissamut
periarfissaqassaaq.
Taasisitsinissami taaseqataasinnaatitaapput kikkulluunniit
ullormi taasisitsivimmi inatsisartunut qinerseqataasinnaati-
taanermut patsisissaatitanik naammassinnissimasut aammalu
qinersisussat allassimaffiini Kalaailit Nunaanni inatsisartu-
nut qinersisarneq pillugu inatsit naapertorlugu suliarineqar-
simasun) ilanngunneqarsimasut. Taasisitsinermi peqataanissa-
mut taamaalillugu patsisissaatitaannpilaq taasisitsinissaq
sioqqullugu qaammatini pingasuni aammalu qaamatini arfi-
nilinni Kalaailit Nunaanni aalajangersumik najugaqarsima-
nissaq.
Qinersisartut, taasinissamut piffissaliussat iluanni taasisitsi-
viusumukarsinnaanngitsut imaluunniit aatsaat ajornartorsio-
rujussuaqqaarlutik ornigussinnaasut pappiaramik taasivissa-
mik nassiussinikkut taasisinnaapput.
Allakkatigut taasisoqarsinnaalereerpoq.
Qinersisartut Kalaailit Nunaanni kommunemi qinersisussat
allassimaffianni ilanngunneqarsimasut taasiartorfissaatitani
makkunani allakkatigut taasisinnaapput:
Qinersisartut Kalaailit Nunaanniittut inuit aqqinik allattui-
sarfimmi taasisinnaapput, tassunga ilanngullugu kommunemi
qinersisartup qinersisussat allassimaffianni allanneqarfigisi-
masaani inuit aqqinik allattuisarfimmi.
Qinersisartut napparsimmavinni imaluunniit peqqissartarfin-
ni imaluunniit immikkut paarisarialinnik paaqqinnittarfinni
allani uninngasut napparsimmavimmi paarineqarfimminni-
luunniit taasisinnaapput maleruaqqusat immikkut ittut ma-
lillugit.
Qinersisartut Kalaailit Nunaanni pinerluttunik isumaginin-
nermut atasumik paarineqartut paarineqarfigisaminni taa-
sisinnaapput maleruaqqusat immikkut ittut malillugit.
Qinersisartut avinngarusimasuni immikkut taasiartorfiun-
ngitsuni najugaqartut inummi qinersisinnaatitaasumi kom-
munalbestyrelsemit attavigisaminni toqqarneqarsimasumi
taasisinnaapput.
Qinersisartut kommunet aggornerisa avataanni timmisartut
mittarfiiniittut. silasiorfinniittut il. il. taasisinnaapput Ka-
laailit Nunaannut rninisterip inunni pisinnaatitaani ukunani:
Qimussimik alapernaarsuisut Sirius’ikkut pisortaat, Dan-
markshavnime, Mestersvig’imi, Aputitiimi Timmiarmiunilu
stationslederini kiisalu Kalaailit Nunaanni sakkutooqarfinni
forbindelsesofficer'ini qallunnaani.
Umiartortut umiarsuarmi inuttaaffigisaminni aamma taasi-
sinnaapput.
Taasineq atorsinnaatinncqassaguni ima piaartigisumik pisi-
massariaqarpoq atortussat Kalaailit Nunaanni taasinermi pi-
sortaasunit kingusinnerpaamik ullormi taasivissami 17. ja-
nuar 1979 nal. 9.00 tiguneqareersimanissaat kommunalbesty-
relsemit isumagineqarsinnaalluni.
Allakkatigut taasinerme atorneqarsinnaapput atortussat im-
mikkut ittut kominunet allaffiinut tamanut nassiussorneqar-
simasut taakkunanngaaniillu allakkatgut taasisussanut ag-
guaaneqarsimasut.
Kalaailit Nunaanni landshøvdingi.
REPARATIONER af:
Fotoapparater,
smalfilmudstyr,
lysbilledapparater
kikkerter,
optik,
ure,
samt instrumenter
af mange andre arter.
EQ
Chr. Richardt A/s
NØRREGADE 16 . 7800 SKIVE
SØNDERGADE 17 . 7800 SKIVE
ATUAGAGDUUTIT
Nye smarte
modeller i
grønlandsk
netside
<imo
PELS
NARSSAK
24
Atuagagdliutit kigsautigåt atu-
artartut agdlagarissait amerdla-
sut sapåtit akunere tam aisa
sarKumiutarumavdlugit. tai-
måitumik Kinutigårput naitsu-
kutdlangnik agdlagtarnuvdlu-
git. ilångutagssiat OKautsit 200
sivnersimagpatigit amerdla-
nertigut årKigssuissoKarfiup
nailisartariaKartarpai. atsiorsi-
mångitsut ilånguneK ajorpavut,
kisianile ingmikut pissutigssa-
Karsimagpat atermut taorsiut-
dlugo ingmikut ilisarnauslnar-
sinaussarput. ilångutagssiat
nagsiuguk unga: Atuagagdliu-
tit, postbox 39, 3900 Godthåb.
mérKiorusungikaluardlune nårtu-
navérsautit ingminérdlugit, ar-
naugåine angutaugåinilo åssigi-
nginame imalunit Kanox ipa??? —
arnat OKartugssaujungnaersine-
Karsinåungitdlat nangminérdlutik
aulajangissåsangmata Kitornartå-
rumanerdlutik åmalo KaKugo Ki-
tcrnartårnigssamingnik.
erKarsautigisimagåine taimåitu-
mik atortulersitsisavdlune, tauva
åma erKarsautigissariaKartoK Ka-
låtdlit-nunåne åma arnat angutit-
dlo åssigingmik pisinautitaulersi-
mångingmata.
kikut-ukua isumagingnigtut?
ARNAT!!
kalåtdlit inuiaKatigit mérarpag-
ssuarnik Kitorniutisaguvtigik sule
angnerussumik akornutigssaKali-
saugut peKataunigssamut, sordlo
politikikut suliniarnerme. isuma-
Karpunga taimatut ineriartorneK
ajortussoK, politikikut aulajangi-
nerit OKatdlineritdlo angutåinar-
nit ingerdlåneKåsagpata. tamdna
inuiaKatigingnut socialistiussunut
iluaKUtaunaviångisåinarpoK.
nalungilara „mutiussoK" IA-me
ilaussortaussut akornåne Kitor-
nartårneK. tamånale pivdluarne-
ruva, sulilunit nalugåine Kitor-
navta sujunigssåt KanoK ikumår-
nersoK? — uvanga Kitomiorsinåu-
ngilanga perKutiglnardlugo „mu-
tiungmat", pingårtumigdlo méreat
sujunigssåt talma nalorninarto-
Kartigalune, mingugtitsinerujug-
ssuaK (imaxa aKago aKaguagulu-
nit) nunavtinut ångutugssaK er-
Karsautigalugo, sorssungneKaler-
sinaunera, inuit akunermingne
akeraringnerat, sumik nagguve-
KarneK maligdlugo ingmlkortitsi-
neK 11. il. uvanga ima ingminig-
ssarsicrtigisinåungilanga Kitorna-
Kåsavdlunga sujunigsså sujumut
kimitdlunit oKautigineKarsinåu-
ngitsoK KanoK isassoK.
socialistiugåine åma taima ing-
minigssarsiortigissoKarsinåungi-
laK, agdlåt „silarssuit sisamåt" ki-
siat (uvagut ingminut) erKarsauti-
galuta. inuit nagguveKarnerat na-
jcrKutaralugo pineKarsinåungit-
dlat, taimåisagaluarpat „iluarna-
viångilaK".
åssersutigalugo iluarinaviångi-
larse arnat sorssungnerat taimatut
ingerdléneKåsagaluarpat. tåssa ar-
nat nålagångordlutik angutinut
kinåussusertik påsiniardlugo.
ilumorneråsavavse OKartugssau-
nerussut, tamatumane (Kavdlunå-
junerussut) månåkutut taimaigi-
nåsångingmata. kisianile paitsui-
neruvoK socialistip periausinik, i-
sumaKaruvse taineKartutut ilior-
dluse Kångisavdlugo.
åssigigsitauneK pissariaKarpoK
sårdlo akigssarsiat åssigingnerisi-
gut åssigingmik suliaKaråine åssi-
gingmik periarfigssaKardlune ili-
niarnerme akigssarsiaKalernermik
atortulersitsinikut åmalo pilersit-
sinikut gymnasianik angnerussu-
nigdlo iliniarfenalersitsinikut. tå-
ssa sule nunanut avdlanut ma-
lingnausinaorusugkåine.
atuarsimagåine sordlo „Mein
kampf“ Hitlerip agdlagå, — ag-
dlagsimassoKartoK ilåtigut tåu-
ssuma sumik nagguveKarnermik
’inatsisainik, — tauva silagtuat-
dlagtariaKarpoK, kigsautigingikåi-
ne sumik nagguveKarneK malig-
dlugo åssigingisitsinigssaK, tåssa
Hitlerip nalåne nazisme uvdlu-
mikutdlo Chileme fascisme kig-
sautigingikåine.
HiniartariaKarpoK fascismemik
kapitalismemigdlo sorssoKatiging-
ningnigssaK, — åmalo suleKati-
gingningnikut sapernångineru-
saoK, taimåingigpat ajornarpoK.
chilemiut sordlo oKartut: „El Pu-
eblo unido jamais sera vincido"
(inuiait isumaKatigigtut ajugauv-
figineK ajornavigtarput).
paitsorsimavavse???
Else Poulsen,
Viborg.
nangminerssomeru-
lemigssaK akuerisiuk
nangminerssornerulernigssamut i-
sumaga uvangåtaoK aniniarpara.
AG-me agdlagarineKartartut
radiukutdlo autdlakåtineKartartut
nangminerssornerulernigssaK piv-
dlugo oKatdlinerit malingnauvfi-
gilårsimavdlugit påsinarpoK nu-
navta inuisa amerdlangåtsiartut
akerdlerigåt. kisianile tamåko
nangminerssornerulernigssamut
akerdliussut pissutiginiagait atau-
siåkånguit sukumissumigdlo er-
KartugaKångitsut tungavigalugit
pissutigssaKartingilara taimatut
angnertutigissumik någgårKussi-
nerit siaruarneKarnigssåt.
nunasiaunerput taima sivisuti-
gissoK taimalo kalåtdlinut suniu-
teKapilugtigissoK uterfigerKigku-
sungnångeKaoK — kiname kalåleK
sujunigssamik erKarsautigingnig-
tOK uvdlumikutut ingerdlarxigku-
susa.va?
— uvangaunaviéngilaK, åma av-
dlarpagssuit taimåingitdlat.
kiavmita’ nunavta nikanarsag-
kap uvdlumikutut ingerdlarKinar-
nigssånik tapersersuiva?
rådiukut novemberip 23-ane .
autdlakåtineKartoK malingnauvfi-
galugo agsorssuaK SIUMUT ta-
persertariaKarpoK. tåssane Lars
Emilip Juntåvdlo OKauserissait
tungavigalugit nangminerssorne-
rulernigssaK tåssauvoK kalåtdlit
angnerussumik OKartugssauvfe-
Kalernigssåt — Siumume tamåna
anguniartuarpå. tamånauvoK ka-
låtdlinut aningaussarsiornikut i-
ngerdlatitaunikutdlo nikanarsa-
gaunermik pineKartunut tusagaK
pitsaunerpåK atarKinarnerpårdlo.
Juntåp Nup borgmesterianut a-
kissutå uvangåtaoK nangendgku-
sugpara: nangminerssorneruler-
nigssamut akerdliussut isumait u-
limåinagauvatdlåKaut, tåuko ma-
nigsåumik manigsalårtariaKarput.
tamåna pissutigalugo inugpag-
ssuit inåkumavåka nangminer-
sscrnigssamut taissisineKalerunik
akuerssåncuvdlugit.
Siumut-mik tapersersuissoK
Arualuk Kristiansen,
TiniteKilåK.
-J.