Atuagagdliutit - 03.02.1982, Side 22
ANISA
EF-imit anigutta
aningaasarsiomeK ima
aaqqissinnaavarput
Ajoraluartumik EF pillugu oqal-
linneq aningaasarsiorneq pillugu
oqallinnertut pissuseqalersima-
voq.
Anisap tungaaniit ataasiarna-
ta oqaatigisarparput nunatta pi-
ngaarutai annertungaarmata,
aningaasatigut nalilerniassallugit
pissusissamisoornavianngitsoq.
EF-imilli illersuisut tungaannit
aningaasarsiornermut tunngasut
annilaangasaarutitut atorniarne-
qarsimapput, tassungalu tunnga-
tillugu uagut nammineq immit-
sinnut naalakkersorsinnaanitta
saperunarnissaanut nalornisaaru-
titut atorniarneqartarluni.
Manna iluatsillugu nalunaaru-
tinik saqqummiussiniarpugut,
taakkulu saqqummiussat takutis-
savaat, qanoq iliorluta nunatsinni
aningaasarsiorneq EF peqatigi-
nagu iluatsittumik aaqqissuus-
sinnaagipput. Iluatsinneqarsin-
naavormi. Arlaleriaqaluta taman-
na erseqqissartarsimavarput,
Atassutillu aningaasarsiornerup
sipitattoornissaanik aarlerisaaru-
tai maannakkut unitsittariaqaler-
put.
Siullermik aningaasartuutissa-
tut missingersuutit 1982-imi
atortussat takutinniarpavut.
Taamaaliorniarpugut illit nammi-
neerlutit takusinnaaniassagakku,
Landskasse, naatsorsuutit eqqor-
tut malillugit, EF-imiit aningaa-
sanik qanoq amerlatigisunik pis-
sarsisarnersoq.
Aningaasat Kalaallit Nunaata 1982-imi isertissinnaasai:
Landskassemut isertut katillugit............. 941,6 mili. kr.
Ima immikkoortiterneqassapput:
Inuit akileraarutaat................................... 94,4 miil. kr.
Akileraarutit allat.................................... 45,4 miil. kr.
Akitsuutit............................................ 189,4 mili. kr.
Naalagaaffiup tapiissutai............................. 533,4 mili. kr.
Isertitat allat........................................ 11,4 miil. kr.
Erniat................................................. 12,0 miil. kr.
EF-imit tapiissutit.................................... 56,0 mili. kr.
»århigssussineK akit mingnerpauvfigssåinik ilaharpoK. akitsor-
terussinerme akip mingnerpauvfigsså anguneKarsimångigpat.
tauva aulisagkat Kalipåumik augpalugtumik kuiorarnehartar-
put. taimailiornikut EF-ip aulisagkat kuiorarneKartut nalingisa
60%-é EF-ip aulisartunut tuniutarpai sivnerilo 40%-it aulisartut
århigssussinerme taimåitunut ilaussortaussunut kåtuvfiata aki-
ttsavå«. — taima Kalåtdlit-nunåne ministereKarfingme kontor-
chefiussoK avisiliortumut F. Bonnelykkemut århigssussineK (PO-
organisation) navsuiarpå. ivdlit aulisagartatit Kalipåumik aug-
palugtumik kuiorarneKarnigssait pinardlugo akilersuerusugpit?
1972-ime KGH-p inåssuteKarneratigut århigssussineK taimåitoK
nunavtinut atutiUngitsorpoK. EF-ip åmigssussinera taimane nu-
navtinut nalerhusimångilah, uvdlumikutdlo åma sule atorsinau-
nane.
»Systemet omfatter mindsteprisordning. Flvis fisken på auktio-
nen ikke kan afsættes til mindsteprisen, hældes den f.eks. over
med rød maling. EF betaler da fiskerne 60% af det, de mangler i
at opnå mindsteprisen, mens PO-organisationen selv skal betale
40%« — således beskriver en kontorchef i G ro nlandsministeriet
PO-ordningen overfor journalist F. Bonnelykke. Vil du gerne væ-
re med til selv at betale for at få dine fisk hældt over med maling1
11972 opnåede Gronland — på anbefaling af KGH — en særord-
ning hvorved vi blev fritaget for EFs markedsordning på fiskeri-
området. EFs system duede ikke dengang her i landet og det du-
er stadigvæk ikke.
Naatsorsuutit uku malillugit
takusinnaavat EF-ip tapiissutigi-
sartagai, Landskassemut isertar-
tutut, aningaasat isertussat naat-
sorsornerini 6%-iinnaammata.
Aningaasat EF-ip tapiissutigisar-
tagai allat Danmarkip naalagaaf-
fiata pilersaarutaanut aning03'
sartuutaasarput. EF-imiit anigut'
ta taartissaqartitassavut tøS'
saapput Landskassemut isertiF
neqartartut. Piviusorsiortunuk
iliuuseqarluni imatut aaqqiis0”
qarsinnaavoq:
EF-imit aningaaasat 1984-imi Landskassemut isertussaagaluit peer
tussalli missingerlugit: 30,0 mili. kr. 1984-imi taartaasussat:
Finanslovikkut sinneqartoorutit..................... 3,4 miil- kr-
Sillimmatinit 41,5-iusunit atorneqarsinnaas......... 15,0 miil- kr-
Aalisarsinnaassagaanni akiliutit (licenser) minn.... 15,0 mili- kr-
Sinneqartoorutit katillugit......................... 33,4 mili- kr-
EF-imit aningaasat 1985-imi Landskassemut isertussaagaluit peertus-
salli missingerlugit: 61,6 mili. kr. 1985-imi taartaasussat:
Finanslovikkut sinneqartoorutit..................... 27,4 mili- kr-
Sillimatinit 41,5-iusunit atorneqarsinn............. 15,0 miil. kf-
Aalisarsinnaassagaanni akiliutit (licenser) minn.... 15,0 miil- ki-
Sinneqartoorutit katillugit.....
Takusinnaavat 1984-imi
Landskasse sinneqartooruteqas-
sasoq, 1985-imilu annikitsumik
amigartooruteqassalluni. Kisian-
ni ukiuni pineqartuni marlunni
naatsorsuutit sinneqartoorutaat
amigartoorutaallu imminnut ma-
tusussaapput, naligiilerlutillu.
Maannakkullu erseqqissassa-
varput naatsorsuutit tamakku ki-
sitsisit ulloq manna tikillugu pisi-
masavut malillugit sananeqarsi-
masut.
EF-imut ilaasortaajunnaarner-
mi aningaasat iluanaarutigine-
qartussat ilimagisamit annertu-
nerussagunarput. Soorlu akile-
raarnertigut isertitat annertune-
russapput — inuit akileraarneru-
.................. 57,4 mill- kr-
lernissaat pissutiginngikkaluark1'
gu — kisiannili aalisarnerulernik'
kut iluanaarutigineqartussat ki'
siisa aqqutigalugit. Tassalu aarj1'
ma iluanaarutissanut Marmoru1'
up tunisassiornerulernikkut ise1'
titsinerulernissaa ilannguttari3'
qarpoq. Kisitsisit makku piaar3'
lugit minnaagaapput, taamatullu
naatsorsuineq tunngaveqaraluar'
toq takusinnaavat EF-ip avataa-
ni imminut ingerlassinnaasugut-
Taamaattumik una februanp
23-ani NAAGGA krydsilerukku
nalussanngilat: Nunat piitsuune'
rulernavianngilaq. Illilli pisuune"
rulissaatit; nioqqutissat akikinne-
rulernerat aqqutigalugu.
EF-imut ilaasortaaneq
nunatsinnut millioner-
passuarnik naleqarsimavoq
Maannakkut Kalaallit Nunaata
EF-illu akornanni aningaasarsior-
nikkut pissutsit, EF-imut ilaasor-
taaginnarusuttut pissusiusutut
nassuiaatigisartagaannit allaane-
roqisut paasinarsisimavoq.
Tamanna EF-ip nerisassianut
akigititaasa aammalu EF-ip nioq-
qutissianut akileraarutigititaasa
naatsorsornerisa saqqummiunne-
qarnerisigut erserpoq. Akigititaa-
sut akileraarutigititaasullu EF-
imi ilaasortanut tamanut atuga®'
saatinneqarput, taamatullu aarr>'
ma nunatsinnut.
Ukioq 1980 tamaat kisiat naat'
sorsuutigalugu, EF-imi ilaasor-
taaneq nunatsinnut 837 mill. kr.'*'
missaannik akeqarsimavoq. Uki"
oq taanna EF nunatsinnut 111.9
mill.-inik tapiissuteqarsimavoq-
1980-imi EF-imut aningaasar-
tutivut imatut immikkoortinne-
qarput:
Nerisassianut akitsuutit................................. 49 mill. kr-
(Nunalerinermut ministereqarfik mal.).
Nioqqutissat akileraarutaat............................... 4 mill. kr-
(Akileraarnermut ministeri malillugu).
Aalisakkat, EF-imi ilaasortat ilaasortaanngitsullu
pisaasa nalingi......................................... 584 mill. kr-
il nuutissarsiornermut oqart. mal.).
Aalisakkat unioqqutitsilluni aalisakkat................ 200 mill. kr-
(Aviisi »Die Neue« mal.).
Kalaallit Nunaanniit EF-imut, katillugit
837 mill. kr-
Unioqqutitsilluni aalisarneq ki-
simiitillugu aningaasatigut naat-
sorsoraanni, uagutsinnut ukiut
pingasut ingerlanerini 60 mill. kr.
missaannik akeqarsimavoq.
Tyskit aviisiat isumaqarpoq uni-
oqqutitsineq ukiuni pingasuni
ingerlanneqarsimasoq. Aninga0'
sat taama amerlatigisut ukiut 9'
at (qulingiluat) ingerlanerini Bf
gional- aamma Socialfondimif
nunatsinnut tapiissutigineqarsi"
mapput.
22
Atuagagdliutit