Atuagagdliutit - 25.01.1984, Blaðsíða 25

Issittuni
Uisimasassarsiortoq
Knud Rasmussen
forskningsbibliotekar, cand. mag. Kjeld Birket-Smidt
aPParsimmaviup torsuusarsuini
j 0rsorPaluttunik qalipaatilinii na-
naaqutaq ukiup unnuaani issar-
orusaarpoq, assigiiaaginnarnik
anngortinneqarsinnaanngitsu-
>k. Napparsimasulli ilaannut suut
jParmik qaangiutereerput, suli
a aann8unngitsorluunniit. Issittup
^ Porersuisigut qianngualasuinnar-
8ut angalasarsimasoq nukissaa-
t Pp°cI- Issittuni ilisimasassarsior-
q Knud Rasmussen sinippaaler-
, q 1983-imi decemberip 21-ianni,
,,.lut 50-it matuma siornatigut, ul-
mnersiorfissamut ulloq ataa-
M1nnanngortorlu.
n aarPanikkut juulli, qaamar-
®Up qiimmattaatigineqarfia ikin-
n, Ulaasunut nalliuttorsiorfiuvoq
a|,nertisimanartoq, eqqarsaataallu
Sg a9quttussaanngitsumik ingerla-
s rput qeqertamut inunngorfigi-
n anut> tassanimi qamutaasa iller-
rnuf ^’n8u'lersaat maanna apum-
t saajartuaarneqarput.
***** Nunaat qanganisaq sor-
nersuit aappaat peqatigalugu
ri),an8'utt°q ullumikkornit allaane-
narjUlnnarP°q • Aasamut ataasiaan-
na marloriaannerluniluunniit
Utmniit umiarsuaartortoqar-
Poq. Umiarsuaqartarfiulli nalaa
Suan8lukkaangat nuna pisarnermi-
sarieq^isSeqqittarP°? 'mar'u siku-
Nlunnguanili oqaluttua-
nik aattoclaleraraaq qivittutoqqa-
jno ers'nartunillu. Avanersuarooq
qartoq nannut amiinnaannik
masaqartunik neqinillu uuilartuu-
^Tamakku tassaapput Knud Ras-
n SSen*P meeraagallarami tusar-
Inunngorpoq 1879-imi
ava1SSan* .^aasuitsup killeqarfiata
vij nnaaniittumi seqerngup kaa-
ruttnarnerata nalaani nuannerso-
la ,,0raa- Tassani alliartorpoq ka-
tarlun'1’ ^unuunn8uam'*c taaneqar-
^ Meeraagallarami takorloortarsi-
Sat^arri'nnik piviusunngortitsinis-
nuk*nnUt P‘8*nnaaassuseqarlutillu
aali'SSaqartut 'lagai- 1900-ikkut
ngu niSimalaalersullu Kunuun-
t^i aq aalajangerpoq inuit issittor-
taa tUs?arnasani taamanikkut ki-
ttlaailUn't takuneqangisaannarsi-
. ut nanuinnarnillu piniajaqartut
Tilartorumallugit.
Ras*luni qulini tulliuttuni Knud
Sar ^ussenip issittunut ilisimasas-
lUa 1°rtarfiissani ukiuniu qulingi-
lueili s!v'sussuseqartut piareersar-
narl U. !n®er*aPPai- Siullermiigin-
qa Unq' ataavartussanik pilersita-
Su erP°q qallunaallu naalakker-
l^at avannamut alliallatsillugu.
Xj-j !Uertoqarfik nammineq pigisaq
Poq V tunngavilerneqar-
Oqq . assanngaanniit eskimuut ni-
ilisiUtlSSanik atorfissaqartitaannik
muSstuutullu sulinerit Knud Ras-
pji„ eniP taamaatinngisaannagai
s°fneqartussaapput.
Qallunaat naalagaaffiat akuleru-
tinngikkallarpoq. Tamaviaarlunili
sulereernikkut niuertoqarfik inger-
lallualerpoq, ukiullu ingerlalluar-
fiusut tulliupput. Knud Rasmussen
pisoorsuanngorsinasinnaagaluar-
luni aningaasat allatut atorumane-
ruai. Thulemiit ilisimasassarsiorne-
rit arfineq-marluusut tamarmik
niuertoqarfimmiit aningaasaler-
sorneqarput.
Pisortattaaq tapiissuteqalaartar-
put. Immaqa qusaarsarniutigiin-
narlugu. Angutimmi allaffimmiut
ataqqinartut suliap akikitsup naa-
lakkersuinikkut iluaqutaanera ta-
kusinnaavaat.
1933-imi ukiuugaa Knud Ras-
mussen toqummat naalagaaffiup
niuertoqarfik imminut akilersin-
naalluartoq tiguaa. Taavali sorsun-
nersuaqalerpoq nunat kangilliit kil-
liillu aaqqiagiigunnaarnerannik ki-
nguneqartoq. Kalaallit Nunaat il-
lersornissap tungaaniit isigalugu pi-
ngaaruteqartorujussuanngorpoq.
Thulemi amerikamiut timmisartu-
nut mittarfissualiorput inuillu ta-
maani najugaqartut pinngitsaalil-
lugit noorartinneqarput. Ataqqin-
ninnialaarnissarlu pissutigiinnarlu-
gu angutip hr. Rasmussenimik taa-
neqartartup illua aserutsaaliorne-
qalerpoq.
Kalaallinut ajunngitsussaq Knud
Rasmussenip eqqarsaatigiuartar-
paa, naalakkersuisullu ikiortissar-
siorfigalugu saaffigisarpaat — tu-
saamasanngoreermalli aatsaat.
Naalagaaffiup kajumissaarinera
tunngavigalugu inatsisit atulersus-
sat kalaallinut nassuiartarpai.
1905-imili paasiniaasimavoq tuttu-
nik nujuitsunik Kitaanut eqqussi-
soqarsinnaanersoq. ukiulli 50-it
missaat qaangiummata aatsaat nu-
nap kujasinnerusortaani tuttuute-
qarniarluni misiliisoqarpoq.
Taamatuttaaq inuttaasunut
ajunngitsussaq eqqarsaatiginerul-
lugu Thulemiit ilisimasassarsiorne-
rit kingulliit marluk ingerlanneqar-
put. Angalanerit taakku ilisimatu-
sarnikkut pingaaruteqaraluarpum-
mi tunngaviunerpaasorli tassa
Danmarkip Norgellu Tunulerngu-
saannerat. Pilerngusaannerup ta-
matuma kalaallinut kingunipilo-
qarsinnaanera Knud Rasmussenip
paasilluinnarsimavaa.
Inummilli Knud Rasmussenitut
imminut pingaartinngitsigisoqan-
ngisaannarsimavoq. Piginnaassut-
sini sumut killeqarnersut ilisimaa-
rilluinnarpaa imminullu ilisimatuu-
mik taanngisaannarsimalluni. Taa-
maattumillu ataqqinaammik dok-
torinngortitaasarnini nuannaaruti-
gilluinnartarlugit.
Inuunermili suliai tunngavigalu-
git ilisimatuutut misissuinerit pi-
ngaaruteqassusiat paasineqaleriar-
torpoq. Atuakkiarpassuaqarpoq
assigiinngitsunik, allaammi
1981-imi saqqummersoqarpoq.
Oqartoqartarpormi suliumatul-
luinnangaarami arnat allaqqissaar-
tartut qulit missaat ulapitissinnaa-
galuarai nammineq qimusserluni
saneqqukkiartuutigalugit.
Suliamigulli imminut killilersi-
maarniartarnera paasisimasakis-
sutsimik peqquteqanngilluinnar-
poq. Eskimuut naggueqatigiiussu-
siat Knud Rasmussenip ersersin-
niartuarsimavaa. Taamaattumik
nunanit tamaneersut suleqatigiin-
nissarsuannik pilersaarusiorsima-
voq issittuni najugaqartut oqalut-
tuassartaannik ersersitsiniarfius-
sussamik.
Knud Rasmussenimmi arajutsi-
saatsuugami katersugaasiviit kultu-
rimut oqaluttuarisaanermullu pi-
ngaaruteqassusiat paasilluarsima-
vaa. Katersugaasivissuaq Køben-
havnimiittoq katersugaatinik qa-
qutigoortarpassuarnik tunisarsi-
masani ataqqisarilluinnartuuaa.
Katersugalu allat soorlu uumasu-
nut, naasunut nunallu pissusiinut
tunngasut qallunaat katersugaasi-
viinut allanut tunniunneqartarput.
Angalasarnerpassuinit Thule-
miit tallimassaannik ilisimasassar-
siorneq sivisunersaallunilu pingaa-
ruteqarnersaavoq. Taamanikkut
Knud Rasmussen taarserneqarsin-
naanngitsunik pissarsingaarpoq
misissuiffigalugillu inuit sinerissa-
mi najugaqartut tamaasa kiisalu
naggueqatigiit eqqumiitsut nunap
timaamiut imaanut attuumassute-
qaratik Canadap narsaannarsuini
inuusuusut. llisimasassarsiorner-
missaaq tassani nunap pissusiinik i-
lisimatusarnikkut pingaaruteqar-
luinnartunik nassaarpoq.
Issittut imartaat tamaasa sinerlu-
git qallunaat ingerlatsisimalerput,
qallunaarlu ilisimatooq issittut nu-
nataanni Kalaallit Nunaata avataa-
niittuni ikinnguterpassuaqalerpoq.
Tamanna Knud Rasmussenip ner-
sorneqaatisaraa.
Tamatuma kinguneraa eskimuut
oqaluttuarisaanerat pisoqaaneru-
soq soqutigineqaleqimmat, siuller-
mik Kalaallit Nunaanni 1920-ikkul-
li kingorna kinguaariit pissusaan-
nik itsarnisarsiornikkullu misissui-
soqartalerpoq.
Aputaajuitsunissaaq allani Dan-
mark suliniuteqalerpoq kiisalu al-
laat amerikamiut ilisimatuut sule-
qatigineqalerput.
Tamatumalu suna kinguneraa?
Itsarnisarsiornikkut kalaallit itsarli
qanoq ingerlaaseqarsimanerat ilisi-
maneqalerpoq. Itsarsuarujussuarli
nagguveqatigiinnik kingorna nu-
ngussimasunik nunani inuuffigiu-
minaatsuni tamakkunani angalaar-
toqartarsimavoq.
KnudRasmussenip suliaa taarmi
qaammaqqutitut ilerpoq. Taassu-
map suliaa pissutaalluni issittuni
nunaqartut immikkut inuiaassusiat
paasineqariartulerpoq. Toqoreer-
simakataleraluarluni inuit kattuf-
fiannik ICC-mik, Nuummi qitiusu-
mik allaffeqarfeqartumik pilersitsi-
nissamut kajumissariasutut issima-
voq.
Kalaallit nagguveqatiminnut ata-
niarnerulernerat Knud Rasmussen-
imiit aallaaveqartutut ippoq, naa-
lakkersuinikkulli annerusumittaaq
ataqatigiilerumanerat akuerineqa-
rumaarunarani. Nuannarissaqqoo-
raluarpaali takusinnaaqaluaruniuk
Danmarkimi katersugaasivinnut
tunissutigisarsimasami ilarpassui
maanna uterertinneqarlutik kalaal-
lit katersugaasiviannut inissinne-
qarsimasut.
Kalaallit Nunaata oqaluttuari-
saaneranut kulturikkullu ineriar-
tornerat tunngasut ilarpassui suli
ullumikkut iternga tikillugu paasi-
neqarsimanngillat. Knud Rasmus-
senip kingornussassiai taassaan-
ngiusartumik pingaaruteqartuup-
put, tamakkuli kinguliisa iluaqu-
taalersinniartussaavaat.
Knud Rasmussenip issittuni ilisi-
masassarsiortartut Danmarkimi
nallernissaqanngilaq. Norgemioq
Fridhof Nansen kisiat nallersorti-
gaa. Knud Rasmussenili inuppa-
laarnerujussuuvoq. Inuttut ilakku-
minassutsi tunngavigiinnarlugu su-
leqatiminik sapinngisaq tamaat su-
liumallersitsisarpoq naak naalak-
kersuinngisaannaraluarluni. Immi-
nullu qajassuutinngisaannarpoq.
Tamatigut siulliujuartarluni. llu-
ngersoqatigiissimanitilli naliler-
niarneqassagangata imminut tun-
niutilersarpoq ilaminilu suliarisi-
masaat nersorniartarlugit.
Knud Rasmussen uumagallarami
Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu
nuannaartorineqarluinnartuuvoq.
Narsarsuarni aputaajuitsuni tusaa-
maneqarnera allaat oqaluttuapa-
jaatut ilersimalluni. Kunuunnguup
eqqaamaneqarnera oqaluttuat si-
laarsuaannut, nammineq meeraa-
gallarami nuannarilluarsimasaanut
kiisa ilanngussimasutut ippoq.
Skibsmaskinist
søger hyre i et skib, helst en
rejetrawler.
Finn Boge Hentze
3880 Kvalbø
Færøerne
M-16 eqittaannagaq 22lr, piviusualui
qernertoq, 15-inut irnmersarfilik, qer-
nertumik nammaatilik ..... kr. 1.635,-
AK-47 eqittaannagaq 22lr, piviusualui
qisummik eqqulik, 30-inut inimersarfi-
lik.......................kr. 2.330,-
Garand M1 eqittaannagaq 30-06
pitsaasoq, immersarfii
ilanngullugit.............kr. 1.850,-
Mauser karabin svenskeq M/38 cal.
6,5 x 55 soorlu nutaaq....kr. 815,-
Aimpoint umerut
elektroniskiusoq..........kr. 1.280,-
30-06 inngigissunik aqerlullit sinnerus-
sat, kasse 1.000-inik imalik imassaq
alaaseq kr. 1,85 kasse kr. 1.850,-.
6,5x55 inngigissunik aqerlullit sinne-
russat, kasse 1.000»inik imalik imassaq
alaaseq kr. 1,85 kasse kr. 1.850,-.
Allalsitsinermi: Siumui akiliinissaq eq-
qaamallugu, umiarsuakkoornissaa/lim-
misartukkoorniss^a allanneqassaaq.
Ateq najugarlu erseqqissumik allanne-
qassapput. Giro: 1693336.
ARMS GALLERY,
Nybrogade 26, 1203 Kbh. K.
Ammasarfii: 10-17.30.
Arfininng. maioqq.
Oqarasuaal: 01-11 83 38/15 83 39.
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 4 1984 25