Atuagagdliutit - 03.10.1984, Blaðsíða 33

Arnat issittormiut
nipaat
Arnat peqatigiiffiisa Suleqatigiiffiisalu
aUartitaqarfigisaannik Sisimiuni Knud Rasmussenip
Højskoleani ataatsimeersuarnermi eqqarsaatit
Qaffakaatinneqartut ilaat. AG nr. 39-imit nangitaq
Allattoq: Naja Karlsen
Ineriartornerup piumasaraa ilinni-
artitaanerup sakkortusarneqarnis-
saa- 1950-ikkut ’60-ikkullu ingerla-
neranni meeraasimasut angajoq-
Qaatik qimallugit illoqarfinnut alla-
nut Danmarkimullu aallartitaasar-
simapput. Pissutsillu taamaattaria-
Qarsimaneri ilaqutariinnerup iluani
attaveqatigiinniarnermut killiliiso-
rujussuusimapput.
Arnat inuusukaat utoqqaaneru-
?uUu ataatsimoorlutik naapeqatigi-
jnneranni taamatut avissaartuuti-
■ernerup kingunerisimasai, misigis-
sutsitigut ilaatigut sakkortoqisu-
m'k eqquisarsimasut, killitsisi-
maarnaqisumik aniatinneqartar-
Put.
Arnat inuusunnerit ilaquttamin-
nit ayissaariartorsimanertik inuu-
nerminnut qanoq sunniuteqarsima-
nersoq utoqqasaallu aamma meeq-
Qaminnut attaveqarniarnerminni
aPorfigisartakkatik isertuarnagit
°Qallisigisarpaat. Ataatsimeersuar-
tullu avatangiisiminnut erseqqis-
saatigerusuppaat meeqqat miki-
siinnguullutik angajoqqaatik qi-
mallugit atuariartortariaqartarne-
J'at suli atuummat, soorlu savaati-
akkormiuni. Pissutsit taamaattut
allatut aaqqiivigineqarsinnaanerat
anguniartariaqartutut isummerfi-
gineqarpoq — soorlu angajoqqaat
jakkorissarneqarlutik ukiuni siul-
erni meeqqaminnik atuartitsisin-
aaalernissaata aqqutissiuunneqar-
"eratigut.
Meeqqat atuarfiini pissutsit ilun-
Sersunarsilluinnarsimanerini ukiu-
n> kingullerni tusartarlugillu misigi-
^alersimavavut. Meeqqat inuusut-
tuaqqallu aserorterisarnerujussuat
aqukkuminaallisimanerallu uagut
lnuiaqatigiiulluta akisussaaffiginn-
ginnerparput.
Pissutsit tamakku oqallisigine-
fanni peqataasut ilaata ilaatigut
■summani imatut saqqummiuppaa:
■■Nunarput-una kinguaassatsinnit
atuinnaripput!«
Ullutsinni pisariaqarluinnalersi-
utavoq kingulissavut pingaartillu-
pt uagut inuiattut sumut killinner-
uta qanorlu ingerlariaqqissanerlu-
a oqallisigissallugu. G-50-ip
'60-illu inuiannut kalaallinut qa-
.0(i sunniussimaneri anniaatigiuar-
S'mavagut, sulilu anniaatigiuarlu-
kisiannili taamaakkaluartoq —
aasillerfivut ilikkakkavullu kille-
^arsimanermata ullumikkut mee-
artatsinnut atugarititaasut soorlu-
na iternga tikillugu eqqarsaatigi-
ajorivut. Taakkumi siunissaat
agut qanoq-una tunngavilersorni-
|PPut? — Inuiattut ajornartorsi-
uyut taama annertusiartuinnartil-
8it meerartatta siunissami atugas-
aat qanormita’ issappat?!
Apeqquterpassuit taamaattut i-
nuiattut ajornartorsiutigisatta
oqallisiginerini peqataasunit saq-
qummiunneqartarput.
Oqaatsit
Inuiattut oqaatsitta atornerlugaa-
nerujussuat arnat ataatsimeersuar-
nitsinni attupillanngitsuunngilar-
put. Oqaatsittalu tammatsaalior-
nissaata qanoq pingaaruteqartigi-
nera ilungersuuttariaqaleripput up-
pernarsarneqarluni.
Aammattaaq oqaatsitigut ajor-
nartorsiuteqarnerup — pingaartu-
mik inuusuttunut — qanoq sunniu-
teqartarsimanera eqqartorneqar-
poq. Qallunaat oqaasii pingaartin-
nerullugit perorsagaasimasut ki-
naassutsimik paasiniaanerminni
qanoq oqaaseqarnertik aporfigiu-
artarsimavaat.
Taamanikkut pissusiusimasut
kingunerinik imminut ilisariniar-
neq imaannaanngittaqaaq, avatan-
giisillu kalaallisut iluamik oqalus-
sinnaanngitsunut akuersiumaa-
taartarnerat, allaat kalaaliunngin-
nerarlugit akerartuillutik, qanoq
annernartigisartoq peqataasunit
taamatut misilittagalinnit ersersin-
neqarpoq — uparuarneqarporlu
oqaatsit iluamik atulernissaat ilun-
gersorluni anguniaraluartillugu
kaammattorneqanngippallaartar-
neq.
Arnaq peqqinnissariu
Qulequttap taassuma oqaluuseri-
nerani sorpåssuit arnap timaanut
attuumassuteqartut attupillanne-
qarput.
Ukiuni kingullerni arnat naartu-
ersittartut amerliartupiloorsimap-
put, tassa assersuutigalugu
1983-imi naartuersissimasut
605-iullutik. Naartuersittartullu
tassaanerusimallutik inuusuttuaq-
qat.
Paasissutissat taaneqartut tunn-
gavigalugit ataatsimeersuartunit
uparuarneqarpoq naartunaveer-
saatit pillugit atoqatigiittarnermul-
lu tunngasut pillugit qaammarsaa-
nerup amigarluinnarnera. Aamma
angajoqqaat piumaffigisariaqaler-
put tamakku pillugit meeqqamin-
nut ammanerusumik paasissutissii-
sarnissaannik.
Naartuersittarnerup arnamut
misigissutsikkut sakkortuumik eq-
quisarnera eqqartorneqartillugu
uparuarneqarpoq soorlu Nuummi
naartuersittartut ernisut akornan-
nut inissinneqartarnerat. Aammat-
taaq namminneq piumassuserinn-
gisaminnik naartuminnik katatseq-
qajaasut illiaarsittullu ernisut akor-
nanni inissinneqartarsimapput.
Pissutsillu taamaattut arnat misi-
gissusaannik suusupaginninneru-
jussuartut nalilerneqarput, iluarsi-
i vigisariaqarlu tillu.
Naartuersittarnermi pipallattu-
mik suliat kingunipilugisartagaat
aammattaaq annertuumik oqaluu-
serineqarput.
Soorlu arnat naartuersittartut
ilaat angerlarsimaffimminni aat-
saat naartuminnik katatsisarsimap-
put, ilaasali naartuersikkaluarlutik
naartutik katanngitsoortarsimallu-
git. Pissutsit taamaattut kusanaat-
suliornerujussuartut isigisariaqar-
put, nakkutigineqarnerulertaria-
qarlutillu.
Naartunaveersaatit nunatsinni
atorneqartut ilaat, tassalu kapuut,
nunani siuarsimasuni uumasunut
atorneqartartoq, nunatsinni inun-
nut atorneqarpoq. Taassumalu
atorunnaarsinneqarnissaa ataatsi-
meersuartunit piumasarineqarpoq.
Naartunaveersaat taanna naartu-
sinnaajunnaarnermik kinguneqar-
sinnaasoq naluneqanngilaq — ato-
runnaarsinneqarluinnarnissaalu
inassutigineqarpoq, sakkortuu-
mik.
Nakorsassat nunatsinni nakorsa-
nut taartaasartut ilinniarnerminnik
naammassinnissimanngitsut atu-
gaasarnerat apeqquserneqarpor-
taaq, nakorsallu ilaasa nunatsinni
pissutsinik qaammaasakippallaar-
tarnerat sakkortuumik isorineqar-
luni.
Aamma iisartakkat sianiutigis-
saatit nunatsinni atugaanerujussu-
at uparuarneqarpoq, siunnersuuti-
gineqarlunilu nakorsiartarfinni i-
nunnik isumaginninnermi siunner-
sortinik atorfinitsitsisoqartalernis-
saa. Napparsimmavinnilu oqalutsit
pikkorissartinneqartarnissaat siun-
nersuutigineqarluni.
Aammattaaq eqqarsaatigisassa-
tut saqqummiunneqarpoq sygeple-
jerskitut inunnillu isumaginninner-
mi siunnersortitut nunatsinni atu-
arfeqalersinnaanera — taamatut
ilinniarsimasut kalaallit amigaati-
gineqarpallaaqimmata.
Ukiuni kingullerni illiaarsittartut
amerliartomerat pissusissamisoor-
tuunersoq aammattaaq apersuuser-
neqarpoq. Ukiunilu kingullerni ar-
nat illissamik avataatigut naartu-
lertartut amerliartomerat sumik
patsiseqarnersoq paaserusunne-
qarluni.
Kinguaassiuutitigut nappaatipa-
laat atuunnerat eqqartorneqartillu-
gu Nuummi nakorsiartarfimmi
nappaatipalaartut tamanut taku-
sassianngorlugit immikkut pine-
qartarnerat sakkortuumik uparu-
arneqarpoq. Pissutsillu taamaattut
atuutsillugit nappaatipalaanik nu-
ngusaaniarnerit iluaqutaanaviann-
gitsut oqaatigineqarluni.
Nunaqarfiittaaq peqqinnissap
tungaatigut isumaginerlugaaval-
laarnerat ataatsimeersuartunit upa-
ruarneqarpoq.
Nunaqarfinni pissutsit
Nunaqarfinni pissutsit aammat-
taaq sammineqangaatsiarput. Mar-
tha Biilmannip saqqummiinermini
ilaatigut oqaatigaa qanga nunaqar-
finni inuunerup pissakilliorfiusara-
luarluni anersaakkut pisuussute-
qarflusarnera. Ullumikkummi atu-
garissaartutut inuugaluarluta aner-
saakkut amigaateqarluta misigiga-
juttarpugut.
Pisiassat nunaqarfinnut nassiun-
neqartartut nutaanngilereersuusar-
nerat nunaqarfimmiuusunut iluari-
nanngilluinnarpoq pitsanngorsaa-
vigineqartariaqalerlunilu.
Ammerisarneq eqqartortillugu
nunaqarfinni piniartoqarfinnilu si-
unnersortit amigaatigineqarnerat
eqqaaneqarpoq.
Atisat issittumi inuunermut tul-
luartut atorneqarnerulernissaat i-
nassutigineqarpoq, tamakkumi nu-
naqarfinni illoqarfinnilu avinnga-
rusimanerusuni tunitsivissaqarni-
arnermut iluaqutaasinnaammata.
Nunaqarfinni imeqarniarnerup
innaallagiaqarniarnerullu kipilut-
tunarnerujussua pisortanut eqqar-
saatissiissutigineqarpoq. Nunaqar-
fimmiullu ataatsimeersuartinne-
qarneranni nalunaarusiap saqqum-
mersitassap sumut pisimanera
apeqqutigineqarluni.
Naggasiut
Arnat issittormiut ataatsimeersuar-
neranni Canadamiit Alaskamiillu
alaatsinaattunik peqataasoqarpoq.
Ajoraluartumilli tikeraartigut ilua-
mik piffissaqarfigisinnaasimanngi-
lagut, oqalUsigisatta pingaarute-
qarluinnarnerat piffissallu sivikip-
pallaarnera pissutigalugit.
Arnat peqatigiiffiisa sutigut sule-
qatigiissinnaanerat aqqutissiuun-
neqarluartutut taasariaqarpoq.
Arnat naalakkersuinermi suleqa-
taanerulernissaat tunaartaralugu
ataatsimeersuartunit aalajangiun-
neqarpoq arnat peqatigiiffiisa assi-
giinngitsut aallartitaannik inutta-
limmik ataatsimiititaliortoqassa-
soq.
Aammattaaq ataatsimoorluni
tusaateqalernissaq anguniartaria-
qartutut aalajangiunneqarpoq.
Ataatsimeersuarneq naggaserlu-
gu avammut oqaaseqaateqarnermi
inuiaqatigiinni imigassap atorner-
lugaavallaarnera pissutigalugu kil-
lilersueqqilernissaq piumasarine-
qarpoq, kisiannili siornatigornit
aaqqissuulluagaanerusumik. Tas-
sunga atatillugu aammattaaq upa-
ruarneqarpoq killilersuineq atuuti-
tinneqalermat inuit taasisinneqare-
ersut killilersuinerup atorunnaar-
sinneqarnerani inuit taasisinneqaq-
qaarsimannginnerat.
Aammattaaq Jameson Landimi
uuliasiornissaq ataatsimeersuartut
akerliuffigalugu tamanut nalunaa-
rutigaat — inuunermik pilersitsiar-
tuaarnermi akisussaasuusareerluni
arnap akuerisinnaanngimmagu
pinngortitap uumasuisalu suujun-
n aar si n neqarni ssaat.
Manufaktur en gros
Strømper — tricotage — strik-
varer småting o.s.v.
Kontakt os når De er hernede i
Danmark.
Fa. VIGGO TRUSTRUP
Håndværkervænget 9,
3400 Hillerød,
Tlf. (02) 26 20 44.
ATUAGAGDLIUTIT
NR. 40 1984 3 3