Atuagagdliutit - 04.11.1987, Blaðsíða 20

20
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 45 1987
SIK
Ukiorpassuarni nammaqataallutik timimusiamininnguamillu ilaannik aki-
liuteqartarlutik sulisartuusunut, SIK-mi ilaasortanut, ullut qulit ingerlane-
ri aliatsannarput. Taakkuami kattuffiat qanoq ilioriarsinnaajunnarsimavoq.
Aningaasaqarniarnerat nakkaattoorsimavoq. Kukkunersiuisartut ikiuukku-
majunnaarsimapput, akisussaasuusullu akornanni aningaasanik atornerlui-
simanermut imminnut paseqattaanneq sualulluinnarpoq — aningaasat
annertussusaat sulisartorpassuit ukiumut akissarsiaasut angitigisut. Aqut-
sisoqanngilaq, ataatsimeersuarneq ininngisaannarpoq aamma nalorninar-
poq qanoq sukkatigisumikiluarsiisoqarsinnaanersoq.Siumukkormiut Inuit
Ataqatigiikkormiullu akornanni inatsisartuni naalakkersuisunilu suleqati-
giinnerliortoqartarsimavoq, kisianni imaalersimannguatsiarpoq nunap aqun-
neqamera periaatsit aalajangersimalluinnartut atorlugit ingerlanniarneqartoq
isumaqatigiilluni. Aamma SIK — taamaaliortariaqalerpoq. Politikki tassaa-
ginnanngilaq imminut qaangerniunneq. Aamma assigiinngissutsit akuerisa-
riaqartarput aaqqiissutissallu tamanit akuersaarneqarsinnaasut
ujartomeqarlutik. Taamaaliunngikkaanni qinersisit mittatigineqassammata.
Akitsuutit
Utertoorfigiteqaat. Akiligassammi akilerneqartariaqalermata. Inuutissar-
siutitigut aningaasaliissutit qaffannerinngisaat nunatta aningaasaqarniar-
neranik ineriartortitsisinnaasoq. Naatsorsuusiani — aningaasaqarnermut
inatsimmi — milliardit pingasut tungaannut amerlassuseqartumi IA Atas-
sulluunniit Pro-Eksip 80 millionissannguanilluunriit nassaarsinnaasimanngil-
lat. Tassa allaffissornersuup kiffartuussinerullu nalingi.
Apeqqulli pingaarnerusoq tassaanngilaq akitsuutinik nutaanik akileraa-
rutinilluunniit annertunerulersitsinermik pilersitsineq. Apeqqutaalersoq
unaavoq namminersornerullutik oqartussat aningaasanik aqutsisinnaaneq
pisariaqartoq killissinnaaneraat. Sapaatip akunnerisa kingulliit qulaajarpaat
nalorninerujussuaq avissaartuunnerlu ajoqutaaqisoq. Tusagassiuuteqarner-
mut naalakkersuisuusulluunniit, Jonathan Motzfeldtip »aviserujuit allaa-
serisaat« oqaaseqarfigerusunngilai, Otto Steenholdtip oqaluuserisassat
avataatigut tamatuminnga qinnuigigaluarmani. Kisianni ilumoortuuvoq ilaa-
tigut AGimi allaaserineqarsimasut, aningaasartuutissanut pilersaarusiorner-
lussimanermut tunngasut, pisooqataammata taamaalillunilu soorlu —
qujanartumillu — aningaaseriviit qinnuigineqarsinnaanngorlutik nunanut
allanutatorniarsinnaanermut piarcersaateqaqquliugit. Aamma eqqumiigi-
nartuuvoq inatsisartut paasissutissat suliamut attuumassuteqartut pillugit
avisitigut allaaserisanik eqqartuisinnaassanngippata. Taamaaliortarneq Fol-
ketingimi nalinginnaalluinnartuuvoq.
Realkredit
Kalaallit Nunaanni realkrediteqarneq piliugu ileqqoreqqusaliartaaq nammi-
nersornerullutik oqartussanik periarfissiivoq aningaasaliissuteqartarnissa-
mik. Assersuutigalugu sulisorisat inissaannut realkreditimik attartorto-
qarsinnaavoq taamaalillunilu nunatta aningaasaateqarfia nammakkersor-
naveersaarneqarsinnaalluni. Tamanna kikkut tamarmik nuannaarutigiin-
narsinnaavaat naak inuiaqatigiit pigisaannik »sallunaveersaasiinissamut«
taamaaliorneq ulorianaateqarsinnaagaluartoq. Tassami kingulissat taak-
kuummata akiitsunik kingornussisussat.
lleqqoreqqusaq malillugu namminersornerullutik oqartussat kommunillu
kisimiillutik — tassa pisortat — nammineq sulisorisamik inissaannut realk-
reditimik pisinnaapput. Taammatut killilersuineq eqqumiitsuuvoq. Sooq
namminersornerullutik oqartussat suliffeqarfiutai namminersortunut naleq-
qiullutik taamatut periarfissagissaarnerussappat? Taamaaliorneq unammil-
lersinnaanermik ulutitsineruvoq inatsisiliuussaq, tamannalu naalakkersuisut
kissaatigisartagaannut naleqqutinngilaq, tassalu inuutissarsiorneq sunnii-
sinnaassuseqartoq namminersortorlu pisortanut illuatungiliuttooq taakkua
naligalugit.
Bingo
AG-ip bingortitsisalernera nunatsinni juullip tungaanut ingerlanneqartus-
saq aliikkutaanngitsoornavianngilaq. Misiligutaavoq siornatigut nunatsinni
misilinneqarsimanngitsoq, taamaaliornerlu qujanartumik niuertunit taper-
sersorluarneqarsimavoq. Aammami avisimi aliikkutassaqartariaqarmat,
ajornartorsiuterpassuit taakkarsorneqartuartut kisimik inissaqartariaqan-
ngimmata. Soormi aamma qallunaat avisii atuagassiaalu nunatsinni kisiar-
taallutik pisiniarfinni avisitigut pinnguaatinut kisermaassisuussappat? AG
misiliivoq neriulluni taamaaliorneq nuannarineqarumaartoq.
ILLIT isummat AC-imi oqallinnermut ilannj»utassiariuk
— naatsukullannj>orluj>u nukinj’iullugulu. Aaqqissuiso-
qarfimmi naliliisinnaarusuppuKut, suut tamaasanaqissin-
naajumallugit. Kinaassutsit isertuussinnaaviat, oqallin-
nermulli aaqqissuisorisatta atit sumilu najugaqarnerit
nalunngittariaqarpaa.
»Palasit pikkorissut«
Karl Skov, Espergærde, DK
Kalaallit Nunaata ilisimatusarfittaa-
vata ilinniarnertuunit Upperisarsior-
nermik llisimatusarfimmiit aam-
malu Inuit Istituttimiit nutserfigine-
qareerluni atoqqaartitaanerani AG
(nr. 38/1987) seernartorsuarmik nis-
saappoq. AG aallartilluaraluarpoq
pilluaqqusilluni nersualaarinnillu-
nilu 14 millionit kusanartumik illuli-
ornikkut atorluarneqarsimanerarlu-
git, taamali isumagissaarnerup qeq-
qani nissaarujussuarpoq aperalunilu:
»Sooruna palasit sulinerminni pit-
saanerpaanik atugassaqartitaaju-
aannartut?. Palasinngorniartuuneri
pillugit aningaasat taama amerlatigi-
sut tunniunneqarpat?«
AGip nissaannersua paasigaluar-
para tassaaginnartoq aaqqissuisor-
taap piaaraluni AGip nutaanik sani-
utitaarsimaneraniktusaqqusaarutaa.
Kisianniuna AGip pilluaqqusinerata
inussiarnersumikisumaqarsimasin-
naanera apeqqutitigut qularnartun-
ngortitaasoq, tassa kalaallit inuusut-
tortaasa ilaat aalajangersimasut, tas-
salu palasinngorniat, AGip assigiin-
ngisitsinikkut iliuuseqarfigisariaqar-
tippai. Apeqqutimmi imapaasisari-
aqarput: Palasinngorniat pilluaqqu-
sinermi pineqanngitsut! Taamaattu-
mik aperiumavunga: Ilumut AGp aa-
lajangiunniarnerpaa illu kusanartoq
Upperisarsiornermik Ilisimatusarfit-
tut atussallugu kusanarpallaartoq?
AG allappoq palasit sulinerminni
pitsaanerpaanik atugassaqartitaaju-
aannartut. Isumaliut taamaattoq
akerlilerluinnarniarpara uanga nam-
mineq nunatsinni illuliat ajorluinna-
raluartut suliffigereersimagakkit,
aammalu angalaniarnermi angalla-
tissaaleqineq sulinermut akornutaa-
qisoq siumoruartarsimagakku, aal-
laammi nammineq umiatsiaaqqamik
ammaannartumik pisisariaqarsimal-
lunga palaseqarfik isorartoqisoq a-
ngallavigisinnaajumallugu. Maan-
nali paasivara atugarliuutit taamaat-
tut AG-p aaqqissuisuata nunatsinnut
pinnginnerani atuussimasut. Paasi-
varami palasit sulinerminni pitsaasu-
nik atugaqalersimasut, tamannalu
kimilluunniit nuannaarutissaannaa-
voq.
AG-ip atuakkatigut pikkorissut al-
lanit immikkoortitaallutik alianaat-
suliani inissinneqarsinnaanerannik
isumakuluutaa oqaaseqarfigissan-
ngilara isumaqarama illup pineqar-
tup siulersuisussai AGip oqaaseqaa-
taanik allattutut silatutigisut illumilu
qanoq iliuusissat siumut pilersaaru-
sioreersimassallugit.
Illuli pineqartoq soorlu sannavit-
tut atorsinnaanngimmat illullu oqa-
luttuassartaa nunatsinni ajoqersuiar-
tortitsinermut atalluinnarluni quja-
naannarpoq illutoqaq taanna up-
peqqajaalersoq iluarsaanneqarmat
kusanartunngorlugu iluaqutaasu-
millu siunertaqartumik suliffinngor-
tillugu.
AG-illi qulequtsiussaa ilisimatuu-
junngikkaluarluni ima paasisaria-
qarmat: Palasit peqqusersuut 14 mil-
lionit pissarsiarisimagaat, isuma taa-
maattoq imatuinnaq oqaaseqaatigis-
savara: AG quianartussanik paasisi-
masaqanngivissutut oqaatigineqar-
sinnaasimanngilaq!
Aaqqissuisoqarfiup akissutaa:
Isuma AG nr.38-imi aallaaseri-
sat pingaarnersaatigut saqqummi-
unneqartoq taamaallaat
ersersitsiniutaavoq, qanoq ittunik
atugassaqartitaallutik ilinniartuu-
sut ilinniarnerminnik naammassin-
nittarnerata
assigiinngitsorujussuunerani, eq-
qarsaatigineqarporlu immaqa ta-
makkununnga tunngasut
oqaluuserineqartariaqaraluartut.
Oqallinneq taamaattoq ajoqutaa-
navianngilaq apeqqutaanngilarlu
qanoq ittunik atugassaqartitaallu-
ni qanga angalasoqartarsimaner-
soq. AG-miittut tamarmik —
kikkuugaluartulluunniit nalunngil-
luinnarpaat qanga angalaniartar-
neq
ajornartorsiornartorujussuusima-
soq. Palasinut allanullu. Aaq.
Qaa, tamaviaarniarta!
Carla Lynge Susanne Johansenilu, Sisimiuni
innarluutillit Peqatigiiffiat, »Puigornanga«
Aasaq manna Uppsalami Sverigi-
miittumi eqqarsartaatsimikkut ki-
nguarsimasut kattuffiata ataatsi-
meersuartitsineranut peqataavugut.
Ataatsimeersuarneq nunanit avan-
narlermiunit peqataaffigineqartoq
taamatut ataatsimeersuartarnerit 18-
issaraat. Augustusip ulluisa 4-aani ul-
laap tungaa Uppsalamut tikippugut
qasusimaqaluta unnuaq tamaat qi-
mutsuitsorluta Københavnimiit a-
ngalasimagatta, grønlandsudvalgi-
meersoq — Danmarkimi — Egil Bo-
chersen ingerlaqatigalugu.
Ataatsimeersuarfissatsinnuka-
ratta paasivarput inuit 804-it peqa-
taasussaasut. Taakkununnga ilaap-
put uagut nunatsinninngaaniit in-
naarluutilinnik qitornallit angajoq-
qaavi, kiisalu paasivarput Isumagin-
ninnermut Naalakkersuisoq Aqqa-
luk Lynge Martha Labansenilu, isu-
maginninnermut pisortaq peqataa-
sussaasut. Ila pissangatsaqaagut kii-
sami oqaloqatissatsinnik naapitsile-
ratta angajoqqaajulluni tunuarsi-
maarnartaqimmat.
Neriuutigisimagaluarparput Isu-
maginninnermi naalakkersuisoq pi-
sortaasorlu angajoqqaat tungaaniit
oqalugiaatissarput soqutigigalugu
peqataassasut, paasivarpulli ullaaq
taanna tikiffipput aallarsimasut ua-
gullu angajoqqaajusugut tamanna
assut pakatsissutigivarput.
Sermitsiaicnr. 33-mi 1987-imisaq-
qummersumi Aqqaluk Lyngep saq-
qummiussaanut tunngatillugu oqaa-
tigerusupparput isumaqaratta anga-
joqqaat sinniisuinit ilaatigullumi a-
ngajoqqaanit ataasiakkaanit ukiuni
arlaqalersuni oqaatigineqartarsi-
mammat erseqqilluinnartumik, ka-
laallit innarluutillit nnaminni innut-
taasutulli allatut kinaagaluarunillu-
unniit siunissaqartinneqarlutillu pi-
sinnaatitaaffeqarlutik.
Taamaattumik isumaqarpugut ilu-
anngitsoqnalornisitsisoqalissappat,
kalaallit innarluutillit inuttut atuga-
qartitaalernissaat anguniarlugu kik-
kut sullissisuulernissaat piliugu.
Isumaqarpuguttaaq Innarluutillit
Kattuffiat Nuummiittoq »Pilutaq«
ikiorsiiniartariaqalersoq siunissaq
eqqarsaatigalugu, suut innarluutaa-
nersut apeqqutaatinnagit. Nakuune-
rusariaqarpoq ataatsimeersuartar-
nernut taaneqareersunut peqataatita-
qartalerumallutik.
Angajoqqaat Peqatigiiffiinut sine-
rissamiittunut kaammattuutigaarput
qaa tamaviaarniarta suleqatigiin-
ngikkutta angusaqarsinnaanngila-
gut.
Åbnioqstidet
Bo* 250 Kussuaq (Det bl.i hus) Hverdaqe 10 22
Tit 2 3504 Son b Helligdage 12 22_