Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 04.11.1987, Blaðsíða 21

Atuagagdliutit - 04.11.1987, Blaðsíða 21
NR. 45 1987 ATUAGAGDLI UTIT/GRØNLANDSPOSTEN 21 »Revolverpolitik« Kaj Rohmann Hansen, Atassutgruppen, Sisimiut Sisimiuni kommuneingeniørip allagaipillugit AG nr. 43-imi allaaserisamut oqaaseqaat AUaaserisat pingaarnersaanni oqaa- tigineqarpoq, kommuneingeniøri kommunalbestyrelsi ilisimateqqaar- nagu septemberip 11-ianni allagaqar- simasoq namminersornerullutik oqartussat pilersaarusiornermut al- laffiannut, taakkulugooq allakkat pissutaaqataalluinnarsimapput Sisi- miuni suliffissualiassap kinguartin- neqarneranut. Saqqummiussat taamaattut tun- ngavissaqanngilluinnarput! Kommunalbestyrelsip septembe- rip aallartinnerani ataatsimiinnerani lokalplan B: 1-imut allannguutissatut siunnesuut oqaluuserineqarpoq, taa- manikkullu kommunalingeniøri qin- nuvigineqarpoq suliassaq ingerlateq- qullugu sapingisamik sukumiisumik sukkasuumillu. Kommuneingeniørip suliassamik sukumiisumik erseqqissumillu allaa- serinnissimanerapissusissamisoorlu- innarpoq, kommunalbestyrelsimmi kissaatigisimammagu lokalplanip akuersissutigineqareersimagaluar- tup allanngortinneqarnissaa, aam- malu minnerunngitsumik suliassat qanorpiaq ingerlanneqarsimaneran- nik nassuiaatitut kommuneingeniø- rip allakkiarisimasaa kommunalbe- styrelsimi ilaasortat amerlanersaasa suliassamik paasinnissimanerannut naapertuulluinnartuuvoq. Allakkat sanaartugassat kinguar- titaasimanerannut pissutaaqataasi- manerannik oqalunneq pissusiviusu- nik tunngavissaqanngilluinnarpoq. Kommunalbestyrelsi misigisi- mammat Inuutissarsiornermut Pi- sortaqarfiup/ KTUp tungaaniit sak- kortuumik tatineqarsimalluni, ta- manna namminersornerullutik oqar- tussanutnutaarsiassaanavianngillu- innarpoq. Aalisarnermut naalakker- suisoq Moses Olsen, fuldmægtig Tyge Kjær kommunalbestyrelsimilu ilaasortat ilaat 1986-ip naalernerani ataatsimeeqatigiimmata kommunal- bestyrelsimi ilaasortat ilaat oqarput, naalakkersuisoqarfiup periaasia »re- volverpolitik«-imulluunniit eqqaa- nartoq. Borgmesteriugallartorlu Hermann Berthelsen Qeqqata Ra- dionut taamatuttaaq paasineqarsin- naasunik saqqummiussaqarnikuu- voq. Tamattami ullumikkut nalunngil- luinnarparput kinguartitsinermut pissutaanerpaasoq pilersaarusior- nerlunnikataqatigiissitsinerlunnerlu minnerunngitsumik namminersor- nerullutik oqartussat aningaasaa- taasa tungaasigut. Suliffissuup sumut inissinneqar- nissaa eqqarsaatigalugu kommunal- bestyrelsimi amerlanerussuteqartut qularutiginngittuarpaat pitsaaner- paassasoq Kangerluarsunnguup aki- anut inissinneqarpat aammattaaq si- unissaq ungasinnerusoq eqqarsaati- galugu aammalumi tamanna tama- nut pitsaanerpaasussaavoq; kommu- nalbestyrelsili misigisimavoq »toq- qusassaariartarnermut« akiuussin- naanani. Aalisarnermut naalakkersuiso- qarfiup kommunip naatsorsugai eq- qunngitsuunerarsimavai, oqarlutik Kangerluarsunnguup akianut inissi- inikkut sanaartornermi aningaasar- tuutit amerlerujussuassasut. Herri Kuskimut allakkani borg- mesteriugallartoq, kommunalbesty- relsip aalajangiussimasai akimorlu- innarlugit akuersisimavoq, ujaqqat qaartiternerlukut Paaraarsummut iliorarneqarsinnaasut, allakki taak- kua kommunalbestyrelsimit atortus- saajunnaarsinneqarsimapput, kom- muneingeniørili kisimiinngilaq isu- maqarami allakkat imaat allagarsi- sussamit namminermit oqaasertaler- sorneqarsimasut, paasilluarparpullu kommuneingeniøri allakkat pineqar- tut kommunalbestyrelsimi oqaluuse- rineqarnerat najuuf figereerlugu isu- maqarsimammat nammineq allakki- aminik oqaasertalersuinermigut kommunalbestyrelsip isumaa oqaa- tigigini. Naggataatigut ilisimatitsissutigis- sava ujaqqat qaartiternerlukut Paa- raarsummut inissinneqarnissaannut tunngasut suli isumaqatigiissutigine- qanngilluinnarmata, illoqarfiup ilaa- nut tamatumunnga pilersaarusiaq ta- manut ammasumik oqallisigeqaq- qaarallartussaammat. Aqqissuisoqarfiup akissutaa: AG nr. 43-imi allaaserisat pin- gaarnersarinngisaatigut allaaseri- sakkulli kommuneingeniørip allagai eqqaavagut, ilumoorporlu — paasissutissat AG-ip pissarsiari- simasai malillugit — allakkat taak- kua pissutaaqataasimapput, naalakkersuisut aalajangersimam- mata suliffissualiassap unitsinne- qarnissaanik kinguartinneqarnissaanillu. Kalaallit oqaasii — tammariartortut? Ulloriannguaq Kristiansen, Nuuk Immaqa apersuusertariaqanngikka- luarparaluunniit, qassiitigummi ma- lunnarsereersutut immat oqaatsitta nungutitaaffissartik tikikkiartoru- saaraat. Taamaakkaluartoq suli neriuk- kunnaanngilanga annaakkumaa- rivut. Annaassinnaassagutsigilli ua- gut kalaallit eqeertariaqarpugut. Ua- gut kisitta oqaatsivut tammatsaalior- sinnaavavut. Inuiaqatigiit nagguim- minnik pingaartitsisut nunaminni oqaasitoqqat tammatsaaliortarpaat. Tamannali pingaartinnerparput? Taama erseqqissumik immitsinnut aperisariaqarpugut. Kalaallit uagut tamatumani pisussaavugut. Allanik qiviarfissaqanngilagut. Naalakkersuinermik suliaqartor- tavut suaartaqatigiinnarsinnaanngi- lavut kalaallit oqaasii tassaasut nu- natsinni oqaatsit pingaarnersaat. Su- aartarneq tamanna timitalissavar- put. Ullumikkut taamaanngilaq. Inoqutigiit ilarpassuini qallunaat oqaasii atugaapput, kalaallit oqaasii atugaanatik. Kalaaliaqqat qallunaatut oqaase- qartitaallutik angerlarsimaffim- minni peroriartortitaasut amerliartu- innarput. Ilumut taamaappoq, meeqqallu tamanna pisuussutigin- ngilaat. Namminneq ajuusaarutigi- sarpaat, soriarsinnaanatilli. Meeqqat allat, kalaaliinnarnik a- ngajoqqaallit, akornanni qallunaa- QUIZ APEQQUTIT Sapaatip akunnerani tassa- ni apeqqutit qulit akisin- naanerlugit misiliguk. A- kissutitillu sanilliutikkit a- kissutinut eqqortunut, quppernermi allamittunut All.: Hans A. Hansen 1. Piniartoq Aalut eqqumiitsuli- ortutut tusaamasarsuanngortoq nunaqarpoq: a) Qeqertarsuarmi b) Kangermi 2. Pujortuleeraq angisooq angal- latigalugu akimut ikaarnitsigut naggueqativut attavigilerpavut ukioq: a) 1956 b) 1941 3. Nunatta biskopia ateqarpoq: a) Ole Bertelsen b) Kristian Mørch 4. Folketingimut ilaasortaatitas- satsinnik qinerserngaaratta nu- narput tamakkerluni qinersiviu- va? 5. Lanstingimi qassinik ilaasor- taatitaqarpugut? a) 27 b) 23 6. Timmiaq avanersuarmiut pilia- rilluartagaat tassa: a) Nerleq b) Appaliarsuk 7. Hans Egedekkut illoqarfinnik tunngaviliinerminni atsiigaanga- mik qallunaat oqaasiat ngaasiut- tarpaat una: a) Borg b) Håb 8. Nuantsinni qeqertat annersaat tassa: a) Qeqertarsuaq b) Takisup Qeqertarsua 9. Ukiut sisamanngorneri ta- maasa ulluvut ataatsimik ilasar- put, pissutigalugu: a) Nunatta ilarujussuani ka- perlattarnerput b) Nunarsuatta seqineq kaavil- lugu ingerlaneranik naatsorsueq- qissaarneq. 10. Qallunaaq nunatsinni sulisi- masoq eqqaassutissaqarpoq ima allagartalimmik »Kalaallit asa- vai, isumagai, ilisimavai«. Ki- naava? a) H. J.Rink b) Samuel Kleinschmidt Quppernerni 26-imi 27-imilu o- qallinneq ilallugu. tut pikkorinnerullutik kalaallisut na- lunerusut amerliartorput. Tassa atu- arfiup, atuartitaanerup, sunniutaa. llaqutariinni taakkunani angajoq- qaat soriarsinnaanngillat. Suliffeqarfippassuarni qallunaat oqaasii atugaapput allakkiornermi oqalunnermilu. Allakkiassat qallu- naatut allanneqaqqaartarput, taa- valu kalaallisut nutsigaasarlutik, nut- sigaanerannilu qallunaat oqaasilio- riaasiat, kalaallit oqaasilioriaasian- nit alllaalluinnartoq, tamatigu- ngajak malinneqartarpoq. Kalaalli- sut oqaatsitsinnik aserorsaalluinnar- tut tassa ilaat. Tamakkuupput patsisima ilaat isumaqarama kalaallisut oqaatsitta nungutitaanissartik pallikkiartoraat. Taama pisoqassaaq tamatta uumma- titsinnit pisumit annaannianngikkut- sigik, kingusinaartinnata. Toqusoq Overassistent Knud H. J. Niel- sen sivisuumik napparsimasi- mallunitoquvoq 15. september 1987. Taanna kinaagami? Taanna tassaavoq »Sylte«. Taavalu ili- sarisimannittut tamarmik paa- sereerpaat kina tassani pineqar- nersoq. »Sylte« ilisarisimaneqarpoq sorsunnersuup kingulliup na- laani isertortukkut akiuuttuusi- magami Sønderjyllandimi, »Vestkysten«-imi tusagassior- tuusimalluni 1947-imi, piniari- artitseqatigiiffimmi »Nanoq«- mi piniartooqataasimalluni Tu- nupavannaani 1850-imiit pini- ariartarfik »Aalborghus« aal- lartarfigalugu, Aputitiimi suli- sarsuusimalluni 1954-imi, Da- neborgimi nalunaarasuartaase- risuusimalluni 1958-imi, Dan- markshavnimi ittuusimalluni 1961-imi, 1964-imilu taavani pi- lersississimallugu timmisartut mittarfiat »Syltekrukken«, Teleafdelingen-imilu Køben- havnimiittumi atorfinissimal- luni 1965-imi,radioqarfiitUHF- kæde-nik taaneqartartut pilersi- ortorneqarneranni peqataalluni 1972-imiit soraarninngornissa- milu tungaanut TELE-p Tu- numi silasiorfiutaasa ingerlati- taaneranni suliassanik assigiin- ngitsunik isumaginnittuusar- luni. »Sylte« takuinnarlugu imatut malunnaatilissuunngilaq, tunu- arsimaartuugami, qunutuu- junngilluinnarporli, ikiuiuma- tuujulluni qanilaartuullunilu ikinngut pitsaasoq — piniariar- tarfimmimi piniartooqataanias- sagaanni taamaattuusariaqar- poq, kikkummi tamarmik taa- maattunngorsinnaanngillat. Taamaalluni piniariartarfim- miitillutik taaguutigiualikkami- nik »Sylte«-mik aterusilerneqar- poq, taamaallutik Danmarks- havnimut juullisioriartorsima- tillutik qimmiisa ilaat tammar- simagami. Qimmeq »Syltetøj«- imik ateqarsimavoq, Knud qat- tuninnguup qaavanut periarluni suaartartuarsimagaluarpoq »Syltetøj«-eertorluni — Tassalu taaguutitaaralugu. Oqaatigineqartarpoq atuak- kiortup Jørn Rielip Knud atuak- kiarmi ilaannut inuttaliussima- gaa. Allaammi ateq »Sylte« ra- diukkut kalerrisaarinermi aku- erineqartumik taaguutigineqar- tarsimavoq, radioqarfiit sak- kortusaaviillu pilersiortorneqa- ruttulermata taaguut »Syltera- dio« kalerrisaarinermi atorne- qartarsimagami. »Sylte« 63-inik ukioqarluni toquvoq inuugamili nuannerlu- innartuullunilu ilakkuminarlu- innartoq pingaartumik Tunumi ilisarisimannitserpassuaqalersi- mavoq — Aammattaaq TELEp avataani. Eqqaaneqarnera ataqqinar- tuuli. Johs. Møller Teleinspektør -ralak — Eqqaamaniagara sunaanersoq puiguvippara, immaqami aamma eqqaagaluarukkuluunniit puiguin- nassagaluarpara. — Jeg kan ikke huske, hvad det var, jeg sku’ huske — men hvis jeg ku’ huskedet, så havde jegsåmændnok glemt det. ALTI GARN-STOF TILBEHØR Nuersagassat annoraamerngillu qanorluunniit ittut Sendes overalt Allatsinneqarsinnaasut SY&STRIK Box 16.3900 Nuuk Telefon 2 40 96 VW LT kører længere og lever længere. ■ VW er suverænt i front når det gælder gedigen /fø kvalitet og sikkerhed. \yjj VW LT sivisuneru- sumik ingerlasarpoq sivisunerusumillu piusarluni VAG VW pitsaassutsimigut isumannaassutsimigullu nalissaqanngilaq Nord-Auto Fredrikstadvej 3 - 9200 Aalborg SV Telefon 08 - 18 67 33 - Telex 69759 Nordau Nuuk's Auto . Tlf. 2 22 30 ATUAGAGDLIUTINE jblersinauvo* FLUGGER MALERVARER Ring eller skriv til os og vi sender omgående på hurtigste måde — enten fra vort lager i Nuuk eller direkte fra Danmark. Vi sender også gerne varekatalog og farvekort som luftpost. Nuuk Farvelager ApS Industrivej 9 . Box 295.3900 Nuuk . Telefon 2 33 96 Eneforhandling af Fliiggervarer på Grønland.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.