Atuagagdliutit - 04.11.1987, Blaðsíða 26

26
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 45 1987
Soorunami Siumut aamma
arnanut tunngasunik
politikkeqarpoq
Kisianni Siumup anguniagaani immikkut arnat angutilluunniit taaneqarsimanngillat
Allattoq Birte Nielsen, Qasigiannguit
Kalaallit arnat Nipaannik taaneqar-
tumik Sisimiuni septemberimi arnat
arlalissuit ilaaffigisaanni partiit
Atassut, Inuit Ataqatigiit Siumullu
arnanut tunngasunik politikkimin-
nik saqqummiussipput.
Saqqummiussinermi partiit angu-
niagaat pingaarnerusut aammalu
partiit arnanut tunngasunik Inuit
Ataqatigiit kisimik immikkut allal-
lugu naligiimmik naalakkersuinik-
kut sunniuteqarnissaat (oqaasertai
sorpiaanersut nalugaluarlutik taama
isumalimmik ilanngutaqarsimasut
paasivara), tamannalu Inuit Ata-
qatigiit qinigassanngortitsisarnermi
atorluartaraat, aammalumi ataat-
simiititalianik inuttalersuisarner-
mi.
Taamaakkaluartorli maluginiar-
neqarpoq Inuit Ataqatigiit arnat ikit-
tuinnaat suliassarpassuarnut ato-
raat, arnartaqarneraraluaqalutik.
Partiit Siumut AtassuIIu saqqum-
miinerminni ersarissumik oqaatigaat
partiit taakku anguniakkaminni ar-
nanut angutinulluunniit immikkut
anguniakkaminni allassimasoqan-
ngitsoq, inuiaqatigiilli ataatsimut isi-
galugit tunngaviusunik anguniaga-
qarlutik.
Taannaluuna peqqutaasoq arnat
ataatsimeersuarneranni avammut
nalunaarutigineqarneranut Siumut
AtassuIIu arnanut immikkut politik-
kcqannginnerarlugit, arnat ataatsi-
meersuaqataasut isumaqarmata ar-
nap ullumikkut naalakkersuinikkut
suleqataanera inissisimaneralu ima
amigartigisoq allaat partiit arnat an-
gutillu akornanni naalakkersui-
nikkut oqartussaaqatigiinnissaannik
immikkut ersarissumik anguniak-
kaminni allataqarsimanngitsut ka-
jumissaarniarneqarlutik partiimi i-
luanni tamanna sulissutigisariaqa-
raat.
Parti Siumumiit naapeqatigiin-
nermi saqqummiisutut oqaatigisari-
aqarpara ersarissarsimagakku Siu-
mup iluani qinigassanngortitsisar-
nerni arnat periarfissinneqartar-
mata, amerlanertigulli ajornaku-
soortarsimaqimmat perusuttunik
kajumissuseqartunillu nassaarnis-
saq. Taamaattumik kommuneni
ikittuinnaat qinigaasarput, inatsisar-
tunilu suli qinigaasoqarani arnamik
naalakkersuisoqartitsisimaneq sivi-
kitsuinnaasumilli eqqaassanngik-
kaanni.
Peqqutaasut ilaattut misigisima-
vara partiip Siumup iluani angutita-
gut uatsinnut naleqqiullutik qineq-
qusaallaqqinnerusut, ukiut amerla-
nerit politikkimut tunngasunik sam-
misaqarsimanertik peqqutigalugu
sungiussisimanerusut, aammalu ila-
qarlutik »immikkut pikkorissusilin-
nik«. Qinersisartuttaaq ileqquliuti-
innarsimagunarpaat qangali qiner-
takkatik qineqqiinnartarlugit, tas-
salu angutit!
Siumup arnanik angutinillu im-
mikkoortitsisimanngikkaluarluni
aallarteqqaaramili suliniutigisimasai
ulluinnarni arnat atugarisaanut sun-
niuteqarsimaqaat, annerpaamillu
sunniussimagunarlutik nunaqar-
finni isorlernilu aammalu suliffissa-
qartitsiniarnerup iluani. Atortoris-
saarutit tamakku nunatsinni arnar-
passuit atukkaminnut tunngasunik
aalajangeeqataasalernissaannut
tunngavilersuisuusimapput, suli uki-
uni aggersuni annerusumik periarfis-
siisussaallutik. Taamaattumik arnat
periarfissinneqarnertik atorluassa-
gunikku angutitut naligiissusermik
misigisimallutik sassartarnissaat kis-
saatiginarpoq, aammalu angutita-
minnit tapersersorneqarnerusaria-
qarlutik. Taama ikitsigisut sassar-
taannassappata aalajangeeqataane-
runissamik kissaatigisarput piviu-
sunngorsinnaanngimmat!
Amerlaqaalli aperisartut: Sooq ar-
nat arnaanerinnaat peqqutigalugit
qinissavagut?
Soorunami arnat arnaanerinnaat
peqqutigalugit qinissanngilagut, ki-
sianni inuiaqatigiit naligiinnerusu-
mik illua’tungaannarsiortumillu ine-
riartulissanngippata arnat angutillu
naligiimmik suleqataasiariaqarput.
Assersuutigilara una: Naamma-
giinnarsinnaanerlutigu sooq arnat
rejet akiinik isumaqatigiinniarnermi
ilaasannginnerat, sooq savap ne-
qaata tunisassatta kiilumut akianik
isumaqatiginninniaqataaneq ajor-
pat, sooq puisip amiata akia aalaja-
ngeeqataaffigineq ajorparput — al-
larpassuillu inoqutigiit ulluinnarni
inuuniarnerannut tunngassuteqarlu-
innartut, soorlu nunatta aningaasa-
qarniarnera, akileraarutit, atuarti-
taaneq il.il.
Qinigassanngortitsinermi tullermi
minnerpaamik qinigassanngortitat
affaat arnaasariaqarput, piareersa-
lereerniaritsi! — 1989-mi kommune-
nut qinersisoqassaaq.
»Haartuinermnartut« taaguineq
namminissarsiorneruallaassaaq
All. Ruth Th. Heilmann, Maniitsumipikkorissaqataasimasut sinnerlugit Agnes
Johnsenip Karen Lundillu AG-imi allagaqaataannut akissut:
Agnesip Karenillu allagaqaataat
KUD-imut sammitinneqarluni
naammagittaalliutaagaluartoq, paa-
sinarmat imarisamigut aasaq Sisi-
miuni timerlærerit meeraaqqanillu
perorsaasut pikkorissarlutik ilinniar-
titsisutut naatsorsu ussaalernerat an-
nermik uparuaaffigineqartoq, oqaa-
seqarfiginngitsoortariaqanngilaq.
KUD naalakkersuisullu taamatut
aaqqiissutaasumik pikkorissaqqin-
nermik pilersitsinerat tupigisariaqar-
sorinanngilaq. Pikkorissartummi
ilaannit kursuserpassuit allat aqqu-
saarneqartareersimapput. Pisariaqa-
lersimavormi piffissanngorlunilu su-
liffiup iluani taakkua pineqartut
maannamit sullivimmi inissisimane-
ranniit annerusumik periarfississal-
lugit, ilaatigut fagenut aamma arla-
qarnerusunut tigusisinnaalernis-
saannik. Tamanna pissusissamisoor-
luinnarpoq. Tassami ukiorpassuarni
nukiit annertuut atoreerlugit, ulluin-
narnilu suliuarnermi misilittagaqar-
tuunngoreersimasut, namminerlu
atortussiorsinnaalereersimasut, kii-
salu suliitigalutik ilinniarnermik in-
gerlatsereersimasut; taamaalillutillu
atuartitsinertik ilusilersinnaallugu pi-
ginnaanngorsarsimasut, atuarfiullu
atorfissaqarteqisai meeqqallumi
nammineerlutik kisinnguaratik oqa-
loqatigisinnaasaat, »ilaartuinerin-
nartut« taagorneqassappata nammi-
nissarsiorneruallaassaaq akueriin-
narneqarsinnaanngitsoq.
Eqqarsariartaaseq una itsarnisaa-
vallaaleqaaq ullutsinnilu naleqquk-
kunnaarluni: Tassami ilumut semina-
riami atuarsimasut kisimik, atuar-
fimmi sulinissamut piginnaanngor-
sarsimanersut akuerineqarsinnaa-
sullu, apeqqusertariaqalinnginner-
luni, allagaqaammi ima nipeqarmat
seminariami atuarsimasut suna ta-
marluinnaat sapigarinngikkaat.
Mikinerni atuartitsinertaaq suusu-
pagerpasillugu oqaaseqarnerat ilin-
niartitsisutut tunngavissaaleqiner-
mik pissusiviusunillupaasisakinner-
mik ersersitsivoq. Tamattami nalun-
ngilarput naqqaniit pitsaasumik atu-
artitsilluni aallartinngikkaanni ki-
ngunissai nammineq takorlooreer-
sinnaagatsigik.
Soorunami pikkorissartitaanerput
amigaateqarpoq. Tamanna nassue-
rutigaarput aasaq naggataaratta
oqaaseqaammi. Nalunnginnatsi-
gumi seminariami aamma atuarsi-
masut atuarfimmut iseraangamik
ilinnialerlaatut misigisarmata, kii-
salu nalunnagu seminariami atuarti-
taanerup imarisaa amigaateqartuar-
tuusoq.
Timelærerit inertut ilaat naak uki-
orpassuarni sulereeraluarlutik ilinni-
artitsisunngorlaatut nalilerneqarput.
Meeraaqqanillu perorsaasut tjeneste-
mandiunertik tunngavigalugu over-
læreritut inissillutik.
Timelærerit ilaat allaat ukiut 20-
niit 25-it tikillugit sulereersimasorta-
qarput. Maanna taamatut inissitaa-
nerat apersuusertariaqannginnér-
luni? Tassami soraarnerussutisiassa-
qartitaanngimmataluunniit.
Taamaakkaluartoq atuarfimmi
atorfinivissutut aasaq misigititaaner-
put qiimmaallaatigalugulu suleqqi-
lernitsinni nukittuallaatiginiarlugu
quloruallatsitaaqqippugut. Massami
ukiorpassuarni sulinitsinni atukka-
vut ajorluinnareersut: suleqatinik i-
nuiaqatigiillu iluanni allaanerusumik
isigisaaneq, nikassagaaneq, ilinniar-
titsisunngornianik praktik-ertitseq-
qusaannginnerit, allarpassuillu ullu-
innarni pisariaqartitaanerup iluani
sulinitsinni nammattagariuakkavut
appakaaffigillatuaratsigik taamatut
suleqatigineqarusunnginnermik nar-
rugisaanermillu nipit tutsiuttut nikal-
luallannarput.
Inuiaqatigiit iluanni taama pingaa-
ruteqartigisumi sulineq oqimaap-
poq. Sulilu oqimaannerulissaaq su-
leqatigiinnerup iluani immitsinnut
nukittorsaqatigiinnataimmitsinnut
nukilkaarsassagutta tamanna piffis-
saqarfiginngilarput, tamannalu inu-
iaqatigiinnut akisuallaassaqaaq. Su-
liassarpummi angeqaaq minner-
paannguakkulluunniit suleqatigiiffi-
usariaqartoq.
Naggataagut KUD-imut kissaati-
ginassaaq pikkorissaqqinnissamik
kissaaterput piviusunngortinniaq-
qullugu. Tassami arlallit kissaateqar-
mata 10-12 klassenut atuartitsisin-
naalernissaminnikpiginnaatitaaleru-
sukkaluartut.
Nutaalerineq
ingasaanneqalerpoq
AG-ip
eqqoriaanersuaq
pilersimavaa
All. Elisa Isaksen, Siumup
Inuusuttunut Suleqatigiiffiini
allatsi
Atuagagdliutit — namminneq nu-
natta aviisiatut saqqummerniartartut
— nutaamik aaqqissuisortaaraluar-
Iutik eqqoriaanersuaq pilersimavaat.
Ullumi (7. okt.) saqqummeramik
eqqoriaagaluarput-aasiit.
Atuagagdliutit allapput Inuutis-
sarsiornermi Pisortaqarfik matuler-
nerarlugu sulisoqannginnerarlugulu.
Kisianni uagut pisortaqarfimmut
tassunga isertartugut, nunatsinnilu
tusagassiuutitigut malinnaanerput
najoqqutaralugu allatut isumaqar-
pugut.
Isumaqarpugut Pisortaqarfik
taanna sulisumi sullerissut — sulillu-
arnerat patsisigalugu, immaqa allaat
Namminersornerullutik Oqartussat
allaffeqarfiinit tamanit sulilluarfiu-
nerpaajusoq.
Samuel Hard, Nuuk
Ussateqarpoq imaattuinik: Suna-
luunniit ingasaallugu ajorpoq. Ullut-
sinni nutaalerineq ima ingasaanne-
qartigaaq pingerluttuliornernut a-
miilaarnartunut allaat utoqqatsissu-
tissarsiuunneqartarlutik.
Pingasunngornermi oktobarip 7-
iani Qeqqata Radiuata arnaq »Ki-
lut«-ninngaaneersoq nunatsinni ki-
nguaassiuutitigut pinerluttuliortar-
neq allallu tassunga tunngassuteqar-
tut pillugit oqaloqatigigaa tusarnaa-
rakku assut ilaatigut narrutsannar-
poq tamatumuunami ersermat-aasiit
inuiattut kinaassuserput tunngaviga-
lugu sorsuuteqarunnaarsimasugut.
Soorlulimi 1953-imi aatsaat ilisima-
tuut nunarput atortorissaarutinut
ilanngullugu pilersissimagaat.
Akisussaassuseqanngitsumik pat-
sisissarsiornersuaq utoqqatsissutis-
sarsiornersuarlu qatsuppagut. Kiisa-
luunniit ullumi pinerluttorsuit pillar-
neqarnatik ikiorneqaannartalerput.
Sooq-una?
Uagut inuiattut immikkut eqqar-
sartarnerput tunngavigalugu asser-
suutigalugit oqarta: Inoqammik to-
qutsinerit suliapalaaviupput maa-
junnartut narrunangaartut utoqqat-
sissutissartaqanngitsut.
Meeqqat ukiukitsunnguit kingu-
aassiuutitigut ikkatigineqartarneri
annilaaarnartuupput iliornerit
taama ittut narrunangaarput kan-
ngunangaarlutillu, inuiattut immik-
kut kinaassuseqarluta tamakkua
isummerfigisariaqalerpagut! 1953-ip
siornatigut inuunermut ussat una na-
leqqulluarpoq: Ilisimassuseq utoq-
qarniippoq, minguissuseq meeqqa-
niippoq.
Inuiaat oqaluttuarisaanerat atuar-
lugu tusarnaarlugulu ersertuartar-
poq kinguaariit sanngiiffeqarlutillu
piginnaaffeqartarsimasut. Inuiaallu
oqaluttuarisaanerini pisariqalertar-
simavoq nutaanngorsagaaneq iluar-
saaqqinnerlu. Tamatumuuna kingu-
aariit patajaatsumik inuusinnaaneq
tunngavilertuartarsimavaat.
Sooq ullumi kinguaariinnut inuu-
sunnerusunut oqaaqqissaarineq
kanngunartuutinneqalerpa?
Sooq ullumi kinguaariit inuusun-
nerusortaannut ilitsersuussineq mi-
silittakkanik piviusunik tunngavilik
pisoqaavallaalersutut isumaqarfigi-
neqalerpa? Sooq ullumi utoqqan-
ngortut perorSaanerminngooq ilinni-
arsimanngimmata upperineqartus-
saanngitsutut nikanarsarneqarpat?
Sooq ullumi inatsisit qulit upperi-
sarsiornermit tunngavillit nunasia-
qarniat sunniiniutaattut upperisari-
aaruttutut oqaatigineqarpat? Inuiat-
tut kinaassuseqarluta anguniagaqar-
tariaqarpugut ajunngitsuutitatut il-
lersorumasatsinnik.
Akerlianilli aamma narrunartuu-
titaqartariaqarpugut akerlilersorlu-
gillu maajunnartutut isumaqarfigi-
satsinnik kingornutagaasunik, taa-
maanngippat paatsiveerunneqas-
saaq inuunerlu peqatigiilluta nam-
matassarput nakkaaneqassalluni
aserorneqarlunilu. Ullumi ilisima-
tuut siulersortigalugit kikkut tamar-
mik naalagaajumalersimapput nam-
magassanilli nammaqataajumasue-
ruppoq.
Paasiniartigu ullumikkutut pissutsit
ilisimappata iluarsaaqqinnissaq pisa-
riaqalermat. Tamannalu illit uangalu
suleqataaffigisussaavarput.