Atuagagdliutit - 26.05.1989, Blaðsíða 23
STATSAUTORISEREDE REVISOR
il GRØNLAND SIDEN 1969 >■
sugut namminersulersin-
naanngikkallarluta«.
Malarumanngilaq
Jørgen Olsen akivoq aasap
ilaa apersomeqarami oqaa-
serisimasani sakkortunaar-
lugit Informationimi issuar-
neqarsimasut. Utoqqatsis-
suteqarumanngilarli oqaa-
serisimasanHuunniit eq-
qunngitsuunerarumanagit.
Landsrådimilu imaattumik
akissuteqarpoq:
- AaUaqqaammulli oqa-
reerpunga oqaaserisimasak-
ka pineqartut utoqqatsissu-
tiginiarnagit. Oqartariaqar-
punga avisimi ilanngunne-
qarsimasut isummakka -
oqaaseqaarteqarninni aner-
saarmiorisakka - eqqorsi-
magaat, naak uanga nam-
mineq naatsorsuutigisan-
niit sakkortunerulersiin-
narlugit ersarinnerulersiin-
narlugillu. Taamanilu isum-
makka s uli ullumimut pigi-
gakkik allaganngorlugu up-
pernarsaamillusooq saq-
qummiussinianngilanga.
Landsråd imi oqallinneq
ukiut 30-t matuma sioma-
gut pisimasoq AG-mi ilann-
gunneqarsimavoq qupper-
nerit marluk ulikkaarlugit.
Danmarkip ajortuliai
Ukiut sisamat qaangiuttut -
oktober 1963 - AG-kkut ka-
laallisut qallunaatullu issu-
arneqarpoq kalaallip ilinni-
artitsisup inuusuttup Ap-
pollooraq Mogensenip Ka-
laallit Nunaata Radioagut
kalaallisuinnaq oqalugiaati-
gisimasaa. Saqqaanilu qule-
qutsiunneqarsimalluni:
»Danmarkip Kalaallit Nu-
naannut ajortuliai«.
- Qallunaat tungaanniit
ajortuliorneruvoq kalaallit
kulturiat asero ram ikku al-
lam ik sumik uagut kalaallit
tuninata, Appollooraq Mo-
gensenip oqalugiaanni aal-
laqqaaserpaa.
- Uagut kalaallit sianiit-
suuvugut. Qallunaat isor-
nartorsiomiamagit angival-
laamik qujaniarfigiinnarpa-
vut tulluusimaarlutalu sa-
paatikku t qallunaat erfala-
suat amusarlutigu, oqar-
poq. - Sooq naalagaafliup
sulisussat akisuut maann-
garartittuarpai? Sooq ani-
ngaasat Kalaallit Nunaan-
nut atugassiaagaluit ilar-
passui qailunaanut sulisar-
tunut atomeqartarpat?
Aperivoq - nangillunilu:
- Rektor Chr. Stærmose,
Nuummiittoq, qanittukkut
»Folkeskolen«-imi allappoq
Danmarkip kalaallinut ila-
qutariinnut ataatsinut uki-
umut 35.000 kr. atortarai.
Eqqortorli aana, aningaa-
sarpassuit tamakku amerla-
nersaat Danmarkimut uteq-
qittarput, qallunaanit suli-
sartunit avalaanneqaqqitta-
ramik.
Apolloraq Mogensenip
aamma sumi inunngorsima-
nermik pinninneq saassup-
paa, naak taamanikkut pi-
mooru ssavimmik atulersi-
manngikkaluartoq:
- Faasisinnaanngilara su-
mi inu nngor simanermik
inatsisiliaaniartoq kalaallit
inuit qinigaasa tapersersor-
massuk. Landsrådi, sulias-
saqartoq pingaartumik tas-
salu nunap nammineq soqu-
tigisaanut tunngasunik,
ataqqisimasaraluara taa-
maaliormat sakkortuumik
assuarisariaqalerpara.
Oqalugiaatsi naggaserlu-
gu Hans Egedessaaq assua-
rerujussuarpaa - Appolooq-
qap isumaa malillugu H.J.
Rink kis imi ajunngitsumik
iliors imammat:
- Angutip taassuma isu-
maginiarsimavaa kalaallit
imminerminnut tunngasu-
tigut peqataatinneqalernis-
saat.
Amiilaartippai
Ullumikkut inuusaaseq eq-
qarsaatigalugu Apolloraq
Mogensenip isumai tupaal-
lannanngivipput - isumaqa-
tigigaanni akerlerigaanni-
luunniit. Taamanikkut uki-
uni oqalugiarfiata na laa ni
pisuni isummat taamaattut
tupaallannaanngillat amii-
laamartuuppulli. Atuagagd-
liutit aaqqissuisuat Jørgen
Fleischer kalluunneqarpor-
taaq Appolooraq Mogense-
nip oqalugiaataa ilanngu-
tiinnarnagu allaaserisat
pingaamersaanni allakkami
»oqalugiaammi oqaaserine-
qartut ilaannut amerlasuut
eqqugaasutut misigisimas-
sagaluarput, taamaakkalu-
artorli isummat saqqummi-
ussugaasa ilaat eqquissunik
imaqarput«
Provstip qallunaajusup,
Svend Erik Rasmussenip,
AG-p juullimut normuani
oqaluusiliassaraluani piaar-
nerpaamik taamaatippaa,
atuartartutullu allalluni:
»Asasara Jørgen Fleischer!
Pilersaarutiga taamaatiin-
narpara nassuerutigiinnar-
tariaqarlugulu: Amiilaagin-
namanga, amiilaarujussua-
rama.«
Provstilu nangippoq: -
Isummat taamaattut isum-
miunneqartalissappata ul-
luinnarnilu isumassaasutut
atorneqalissappata nunamit
maannga qimaatitaasussaa-
vugut, nuannaralugu nqjor-
simasaraluatsinnit, inuillu
attavigillualeraluakkavut
qimattussaallutigik. Minne-
runngi tsum illu aners aaak-
kut silaannanngortorlusooq
tamanna peqqinnartuunn-
gilaq meeqqatsinnut alliar-
tortunut.
Nanortalimmi nakorsap
P. Raymond Jacobsenip ka-
laallit inuusuttut kaammat-
torpai »uumissuerpaluttu-
nik isummanik« saqqummi-
ussuinatik akaamartunik
allaaserisaqartaqqullugit.
Toqqammavissaqarpi-
anngitsumik aalajangiussi-
samerit tamakku ajortumik
kinguneqaannartarput, ilu-
muuvissuuneri uppemar-
Qularaaralu Apollooraq Mo-
gensen toqqammavissaqar-
simassanersoq - naak imma-
qa Landsrådimiit, Kalaallit
Nunaannut ministerimiit
G-60-imiillu tamarmiusu-
niit silatunerugaluaruni-
luunniit.
Naqisimaneqaranl
oqalussinnaaneq
Oqallinneq annertooq piler-
sinneqarpoq, akerliusullu
siulliullutik saqqummerta-
reersut Apollooraq Mogen-
senimik isumaqatiginnittut
allagaqartalerputtaaq. Illu-
atungeriit akerleriinnerat
pilersinneqarpoq. Ikaniillu-
tik Apollooraq Mogenseni-
tut isumaqartut, Uluatun-
gaaniillutillu isumaqartut
Uumut oqaatsit taamaattut
Kalaallit Nunaata Radioa-
gut AG-kkullu saqqummer-
sinneqartariaqamersut.
Peter Nielsen isummanut
saqqummiunneqartunut il-
ler suisut ilagaat: - G-60-ip
sulinerani, allat uagutsin-
nut kalaalersaasunut piu-
massuseqanngitsutullusooq
isigineqalersorisunut, Apol-
looraq Mogensenip oqalugi-
aataa oqallisissavittut pi-
ngaaruteqarpoq. Nalunngi-
laralumi oqalugiiaat kalaa-
lerpassuit nuannaralugu ti-
gusimagaat, ajorsaaruti-
tuunngitsoq, lsummiussa-
nilli namminermi kiRimi
uninngasuutigineqarsin-
naaju nnaartu nik anitsiner-
tut.
Ado Lyngep oqalugiaam-
mik saqqummiussisimaneq
taperserpaattaaq: - Kalaallit
Nunaanni politikerit pitsaa-
nerpaat Apollooraq Mogen-
senip isumai ilaliinnartaria-
qaraluarpaat, una nammi-
neq isummaminik saqqum-
miussisoq, taamaaliorsin-
naatitaasorlu, assuariinnar-
nagu.
Aaqqissuisuunerup Jør-
gen Fleischerip naqisimane-
qanngitsumik isummanik
saqqummiussisinnaaner-
taaq illersorpaa: - Atuagagd-
liutit ataqqinaatitut sulias-
sarisariaqarpaat qallunaat
kalaallillu akunnerminni
paaseqatigiissinnaanerat
itisilissallugu, akornuserni-
assallugulu qailunaanut
akeqqersimaarpaluttumik
Kalaallit Nunaanni pisoqa-
linnginnissaa. Equngasut
suusut tamaginnut saq-
qummiuttanngikkutsigik
annilaartaatigiinnassavar-
put suli ajornerusunngorlu-
tik »qaartartutullusooq« ul-
lut ar laan ni qaarumaamis-
saat.
Inuit qinigaat
akulerupput
Tamanut saqqummiussineq
imaluunniit naamik. Inup-
palaartumik uparuarneqar-
poq danskit kalaallinut poli-
tikkerisaata ilaa kalaallinut
inuiaqatigiixmut attuumas-
suteqartoq, »qaartartorlu-
mi« qaaqqippoq inuiaqati-
giinni perortut tulliit piu-
masarimmassuk assuarliu-
tit saqqummiunneqartaler-
nissaat. Apollooraq Mogen-
senilerineq ukiunik arlaqar-
pallaanngitsunik qaangiut-
toq Inuit-partii sukaatereer-
lugu sumi inunngorsima-
nermik uparuartuilerpoq.
Kalaallit Inuusuttut Siun-
nersuisoqatigiivisa Dan-
markimiittut G-60-ip poli-
tikkia isorilerpaat, 1971-imi-
lu - ukiut 18-it matuma sior-
natigut - inuit qinigaat upa-
ruartueqataalerput, taama-
nikkut Jonathan Motzfeldt
aamma Lars Emil Johansen
Landsrådimut kiisalu Mo-
ses Olsen Folketingimut qi-
nigaammata.
Kalaallit Nunaannik in-
gerlatsisut danskeqataallu-
mi kin gumut tupaallatsitaa-
rujussuarput, ukiulli arla-
qartut ingerlaqqeqqaartari-
aqarsimapput kalaallit
namminersornerulemerata
inuit akomanni akaarineqa-
lemeranut.
Jørgen C. F. Olsen.
Schøbel & Marholt ønsker Hjemmestyret
hjertelig tillykke med de første 10 år,
med tak for godt samarbejde.
TOUCHE ROSS INTERNATIONAL