Atuagagdliutit - 12.01.1995, Page 4

*•.■■■■..... Q-UttjQRSAT.i.
Ka laa Mit
eqalussuaat
Asiamiut
mamarisaattut
Eqalussuit nerpii misissoqqissaarneqareerlutik tunisassi-
assatut akuerisaassappata, uullisat pujuukkallu pisiarin-
eqarsinnaalissapput
All. Karen Kleinschmidt
Eqalussuup nerpia nunarsu-
armi sumiiffippassuami nerin-
eqartarpoq, tunisassiassarlu
pitsaasuummat mamarlunilu
sassaalliutigineqartaluni.
Royal Greenland-ip eqalus-
suit nerpii atorluamiarlugit
1990-imit 1992-mut soqutigi-
sarileraluarsinnarlugit, sam-
misarineri unitsiinnarpaa.
Tuniniaavigisinnaasat naam-
maginarsimanngillat. Kalaal-
lit Nunaanni Aalisakkanik
Misissuisoqarfik-mi siunners-
orti Jens Larsen Aalisarner-
mullu Qullersaqarfik 1993-
imi eqalussuit nungusamissa-
annik suliniuteqalermata,
eqalussuit nerpii aningaasarsi-
utigalugit Island-imi iluaquti-
gineqartarsimammata, Royal
milu eqalussuit inunnittaaq
nerineqartarput, aatsaalli iga-
nerini qajua taarsertaqattaare-
eraanni nerineqarsinnaalluni.
Nunatta Avannaani eqalussuit
qimminut nerukkaatigineqart-
arput.
Royal Greenland-ip Nunatta
Kujataani immikkoortortaata
aalisartut Narsarmiut Nanor-
talimmiullu, fabrikkinut taak-
kununnga marlunnut tunisis-
innaanissaannik isumaqatigi-
issuteqarfigisimavaat. Kiilu-
mut tre kroneqarpoq, eqalus-
suarli tamakkerlugu tunin-
eqartarami aalisartunut ilu-
aqutaassaqaaq, Nunap Immik-
koortuani pisortaq Knud
Albrechtsen Qaqortumit
isumaqarpoq:
-Ulloq manna tikillugu ner-
Greenland ilannguteqqippoq
eqalussuit sinerissatsinni
amerlaqimmata iluaqutigini-
arneqarsinnaanersut misilinni-
arlugit.
1993-imi Island-imut, Hong
Kong-imut Taiwan-imullu
tunisineqaqqaarnerata king-
orna paasinarsivoq Asiami
tuniniaavissanik periarfiss-
aqarluarnerpaajusoq, Royal
Greenland-illu ineriartortitsi-
nermut nunanullu allanut
tuniniaanermut immikkoort-
ortaqarfiata 1994-imi maj-
imiilli Nunatta eqalussuaa
tunisassiarineqarsinnaanera
misissulersimavaat.
Nunatsinni nerisassatut
ilisinianeqarluarpoq
Sumiiffiit tlaanni, pingaartu-
mik nunatta Avannaani Tunu-
Kalaallit Nunaata eqalussuaa
lunisassiariniagaq Avannaani
takussaaqaaq, Nunattali sineriaa
tamarmi peqarluni, ineriartortits-
inermut siunnersorti Susanne
Tolstoy oqalultuarpoq.
Grønlandshajen også kaldet hav-
katen, som man vil producere fin-
des der kolossal mange af i Nord-
grønland, men findes også langs
hele Grønlands kyststrækning,
siger udviklingskonsulent Susan-
ne Tolstoy.
(Ass./foto: Knud Josef sen)
piit 30 tonsit tunineqareerput.
Piumafftgineqarneq naapert-
orlugu 20 tonsit Taiwan-imut
nassiutereerput. Sinneri 10
tonsit januarimi umiarsuakkut
nassiutissapput, tassalu Kala-
allit Nunaata avataani nunatta
eqalussuaa pisisussaqartippar-
put.
Nunarput tamakkerlugu
Nunarsuaq tamakkerlugu
eqalussuit assigiinngitsut 250-
it 300-llu akomanniipput.
Japanimiut nunarsuarmi eqal-
ussuanngemerpaajupput, assi-
giinngitsullu arlallit nerisarlu-
git. Kangiatalu Kujataa eqal-
ussuit • sulussugutaannik
tunisiffiunersaavoq, suppalia-
risaramikkit. USA-mi amerik-
karmiut Europa-miullu eqal-
ussuanngersiartuinnarput.
Europami pingaartumik Tysk-
landimi, Tuluit Nunaanni Ita-
liamilu eqalussuartortoqartar-
poq.
-Kalaallit Nunaata eqalussu-
aa tunisassiariniagaq Avanna-
ani takussaaqaaq, Nunatta
sineriaa tamarmi peqarluni.
Immikkoortortaqarfitsinni
tunisassiassatut soqutiginart-
utut isumaqarfigaarput, aam-
mami nunani arlalissuami
nerineqartarmat, eqqarsaan-
narpugut soormi Kalaallit
Nunaani tunisassiarigutsigu,
ineriartortitsinermut siunners-
orti Susanne Tolstoy, uumasu-
nut ilisimatuutut biokemiker-
itullu ilinniarsimasoq oqar-
poq.
Nangipporlu: -Tunisassiariler-
nissaanut pissutigisat ilagaat
eqalussuit ningittagarsomer-
mut ajoqutaammata, qarsorsa-
ajaataasarlutillu ningittakkallu
kipisaramikkit. Nunatta eqal-
ussuaata nerpia tunisaallunilu
nerisaasimagaluarpoq, ame-
rikkamilu Florida-mi, Alas-
kap Kujataata Kangiani
Manerassuullu sineriaani
1930-kkunni pisiarineqarsin-
naasimavoq.
Nerpia misissorneqassa-
aq
Kalaallit Nunaata eqalussuaa
50 aamma 200 kiilut akomini
oqamaassuseqarpoq, miiteri-
nillu marlunnik takissuseqa-
lersinnaalluni. Nerpia maan-
nakkorpiaq Royal Greenland-
ip pitsaassutsimut immikko-
ortortaani misissoqqissaar-
neqarpoq, immikkoortortaqar-
ftullu qullersallu akuersaar-
passuk tunisassiarineqalissa-
aq.
1900-kkut aallartisimaleme-
rini sineriatsinni eqalussuit
ukiumut 32.000-it missaat
pisarineqartarsimapput, puis-
illu orsuata iginneranik tingu-
ata iginneranik akullugu “Tre-
kronertran”-itut tuniniagaasi-
malluni. Eqalussuit 1963-mi
tunitsivissaqarpiarunnaarmata
tunisaajunnaarput. Eqalussu-
amiarneq Nunatsinni aningaa-
sarsiutigalugu aalisamerup
pisoqaanersaraa, tingualu
1770-ikkunnili iginninngort-
inneqartalersimavoq. Qangaa-
nilli eqalussuup tinguata igin-
nera, nerpia amialu ator-
neqartarsimapput.
Statsminister Poul Nyrup Rasmussen-ip idé-nyt-ip nersornaasiussaa marketingschef Eva Nautrup-imut,
Royal Greenland Scandinavia A/S, tunniukkaa. Assimittaaq takuneqarsinnaapput direktør Kai Dige
Bach, idé-nyt-imik naqiterisitsisartoq, aamma Dorthe Knold AD-tension-imeersoq. Ussassaarisarfik
AD-tension Royal Greenland nersomaaserneqaqatigau.
Statsminister Poul Nyrup Rasmussen overrækker idé-nyts pris til marketingchef Eva Nautrup, Royal
Greenland Scandinavia A/S. På billedet ses også direktør Kai Dige Bach, der udgiver idé-nyt, og Dorthe
Knold fra AD-tension. Reklamebureauet AD-tension fik prisen sammen med Royal Greenland.
Royal Greenland
akimasunik
nersomaatisisoq
Royal Greenland 1994-imi novemberimi marloriarluni
nersornaatisivoq
All. Jens Thorin
Novemberip 18-iani Royal
Greenland-ip nunanut alla-
nut tuniniaasunut nersor-
naasiuttagaq akimasooq,
eksportpris, Dansk-Fransk
Handelsunion-ip ukiut ta-
maasa tunniuttagaa pissar-
siaraa. Siulersuisunut siulit-
taasup Josef Motzfeldt-ip,
qallunaat Frankrigimi niuer-
nermul siunnersortaanit
Karsten Hansen-imit tunni-
unneqartoq tiguaa.
Dansk-Fransk Handelsuni-
on-imi ilaasortaapput ni-
uernerup, aningaasarsior-
nerup, tusagassiomerullu i-
luini pisortat nuimasut,
nersomaasigassatullu toq-
qartarpaat Danmarkip kunn-
geqarfiani suliffeqarfik at-
aaseq Frankrigimi niuer-
nermi pitsaasumik takutit-
sisimasoq. Taamatuttaarlu
nersornaaserneqartarpoq
Frankrigimi suliffeqarfik a-
taaseq Danmarkimi niuer-
nermi pitsaasumik takutit-
sisimasoq.
Royal Greenland Frankri-
gimi ilisimaneqarluarpoq.
Kaaviiaartitat 1986-imi 37
mio. kroniusimasut 1993-
imi 170 mio. kroninngorsi-
mapput. Josef Motzfeldt
nersomaasiinermit uterami
oqarpoq:
-Taasariaqarpoq Kalaallit
tunisassiaat akimasumik
nersornaaserneqarnermut
toqqammaviummata. Royal
Greenland nunani arlalinni
immikkoortortaqarfeqarpoq,
qularutissaanngilarlu nunani
arlaqarnerusuni sulilemis-
satsinnut periarfissaqaneru-
lertugut. Immitsinnut ilisari-
tinnigut tamaasa pingaartu-
uvoq taasassallugit uagut
tunisassiavullu suminngaan-
neemerluta. Tamatumun-
ngalu Dansk-Fransk Han-
delsunion-ip nersomaasiine-
ra atorluarniarsinnaavarput,
Josef Motzfeldt oqarpoq.
Naalakkersuisunut ilaasor-
taq Ove Rosing Olsen ner-
somaasiinermi aamma
peqataavoq. Taanna Royal
Greenland-imut kusanartu-
nik tunissuteqarpoq, eqqu-
miitsuliortup atuakkiortullu
Jens Rosing-ip paniata Ina
Rosing-ip qalipagai marluk.
Ussassaarinermut
nersornaat
Nunanut allanut niuemermi
nersornaat aqaguttoq Stats-
minister Poul Nyrup Ras-
mussen-ip Royal Greenland
Scandinavia A/S-ip nersor-
naatissaa tunniuppaa. Niu-
emermut siuarsaanermut pi-
sortaq Eva Nautrup nersor-
naammik tigusisuuvoq. Us-
sassaarutit atuarneqamer-
paat allat aqqaneq marluk
nersornaatisipput. Akis-
sarsiaavoq ussassaarutip
nuutinnera sinilerlugu,
inuusiannguarlu ussassaaru-
tip oqaasertaanik saviminer-
mut kigartuiffiusimasumik
ikkussiffigisaq.
Royal Greenland-ip ussas-
saarutaa ilangunneqarsima-
voq iganermut ilitsersuutip
“Nunarsuarmi raajat pitsaa-
nersaat - aalisakkanik neri-
sassiat mamartut” saqqum-
miunneqarneranut atatillu-
gu, saqqummiussarlu atuar-
tartunit 1,3 millioninit atu-
ameqarsimavoq. Ussassaar-
ut ataasiinnaalluni torrak.
Eva Nautrup oqaluttuarpoq
immikkoortortaqarfik
saaffigineqarluarsimasoq,
ilaatigut idé-nyt-ip immer-
sugassiaa im-mersorlugu
atuartartut 5000-it nassius-
sisimapput.
Kalaallit Nunaata eqalussuaa 50 aamma 200 kiilut akominini oqamaassuseqarpoq. Miiterinillu marlunnik
takissuseqalersinnaalluni.
Grønlandshajen vejer rrtellem 50 til 200 kg og kan blive to meter lang.