Atuagagdliutit - 12.01.1995, Side 6

6

Saval tukertitsivimmi ikiortaavipput. Ivikkanik “killuisuullutik". Nersussuit marlussuit hestilu aamma tasiutit Fårene er til god hjælp i dambruget. De sørger for græsklipningen. Et par køer og en hest hygger også
eqqaanni takussaapput. (Foto/ass.: Susanne Kabel). omkring ved dammene. (AssVfoto: Susanne Kabel)
All. Susanne Kabel
Nunaannaap aqqusemgatigut
Limfjord-i kitaallugu, Thi-
sted-ip eqqaani kitaani Vester-
havep uniffeqanngitsup tu-
ngaanut ingerlagaanni, aqqu-
sininnguaq Kærgårdsvej,
naammattuugassaavoq. Ta-
maani nunaannarmi pamior-
tuup timmissallu qeriiaap pi-
lukaffigisaani, Royal Green-
land-ip tunisassiorfiutaasa
minnerpaartaat ipput.
Tukerartitsivik Nørre Hå,
taassumalu ungasinngisaani
tukerartitsivik érup. Taakku-
nani ataatsimik sulisoqarpoq.
Ullup unnuallu ingerlanera
tamaat eqaloorarpassuit tu-
sindtikkaartut alaatsinaanne-
qartuartuupput, piaamerpaa-
mik 250 gram-inngortinniar-
sarisat, tunineqarasuamias-
sammata.
Mads Borregård 39-nik uki-
oqartoq, tukerartitsivimmi
Nørre Hå-mi sulisutuaavoq -
fiskemesteriulluni. Nulii Lone
meeqqatillu Lisbeth, Michael
Olelu peqatigalugit eqaluit
inooqatigaat.
-Tukerartitsivik suliffiun-
ngilaq. Fiskemesteriunerlu
atorfiunani inooriaasiuvoq.
Arlaannik siumut pilersaaru-
siorluta isumaqatigiissuteqar-
sinnaasanngilavut, aalisakkat
arlaannik ajoquteqalerpata a-
ngerlasimaannartariaqartarpu-
gut, Mads Borregård oqarpoq,
aammalu kimigiiserfigineqa-
leriarami nassuerutigalugu
aamma “aalisagaatimi” alla-
nut paaritinnissai nammineq
kajungerisarinagu.
Mads Borregård ukiuni 20-ni
eqalunnik suliaqartuusima-
voq, Nørre Hå-milu tukerar-
titsivik “katersugaasivittupa-
jaaq” taaneqarsinnaasutut o-
qaatigisinnaagaluarlugu, su-
liffini nuannarilluinnartuuvaa.
1992-imili - ukiuni sisamani
tukerartitsivinni aallani suli-
sareerluni, tukerartitsivimmik
piginnittorlu isumaqatigiin-
nginnertik pissutigalugu Nør-
re Hå qimassimareerlugu - u-
temeraniit assut allanngorne-
qarsimavoq. Tukerartitsivik
assut paarinerlugaasimasoq
assut sulinarsimavoq, nuna-
taata tasertaasalu iluameersu-
mik ingerlatinnialemeranni.
Avatangiisit pillugit
piumasaqaatit
uuminartut
Mads-ip erneratalu Michael-
ip tukerartitsivik aqqusaartu-
iffigigaangamikku, tasertat tu-
kerartitsiviit 51-iupput, ukiup
ataatsip ingerlanerani eqalun-
nik 700.000-inik tukertitsivi-
usartut. Avatangiisit pillugit
inatsisiliortut ukiuni kingul-
lemi qulikkaartuni Danmarki-
mi tukertitsiviit, imermik
atoriikkaminnik eqqaasameri
pillugit assut sammisimavaat.
Ullumikkullu pisortat tukerar-
titsiviit nerukkaatitigut pisas-
sinneqartamerat atorlugu, i-
mermik atoriikkamik kuun-
nut, tukerartitsiviit piunermin-
ni inuussutigisaannut, eqqaa-
nerat killilersimaameqarluni.
Mads Borregård-ili isumaqan-
ngilaq avatangiisit pillugit i-
natsisiliortartut iluarinartumik
iliuuseqartartut.
-Tassami imermik atugassa-
risatsitut pisatsinniit sukujui-
sannerusumik igitsisussaati-
taavugut. Imermik igitassa-
mik kuutsitarput misissuiffi-
giinnartarsinnaagaluarpaat,
uagullu isumarput tunngavi-
galugu tukertitsivimmik i-
ngerlatsitiinnarluta, fiskemes-
teri isummaminik oqaatigin-
nippoq.
Ukiut tamaasa tukerartitsivik
Amtimiit aalisakkanut neruk-
kaatissanik 145 tonsinik
agguagarsitinneqartarpoq.
Taamaammallu nerukkaatis-
sanik akisunernik pikkunar-
nerusunillu pissarsiortariaqar-
tarluni taamatullu imeq ilti-
lersortariaqartarluni. Iltilersu-
ullumi aalisakkat ajunngitsu-
mik uumanissaannut iluaquta-
asaqaaq, 1994-illu aasaani as-
sut qujanarluni, ukiuni 100-ni
kingullerni aatsaat taamak
Danmarkimi kiatsiginerani.
-Suleqqilinnginninni piuma-
sarineqarsimavoq iltilersuum-
mik atortuliineqassasoq. Uki-
ullu 20-t ingerlaneranni aali-
sakkat iltimik amikkisaartut
isigiuartarsimavakka. Taman-
nalu assut ajortarsimavoq.
Taamaammat iltilersuuteqa-
lemeq iluarisimaamaqaaq.
Michael qulinik ukioqartoq
ataatami oqaasii tamaasa tu-
sarnaaqqissaarpai, tukerartit-
siviit akomisigut ingerlaatiga-
luta oqalunnerani. Pisuttuaru-
joomitsinni tatsimi eqaluit
misaajuarput. Mads Borre-
gård kisimi aalajangersimasu-
mik sulisuugaluarpoq, Micha-
el-illi soorluuna angummi
suliai ingerlateriaannanngule-
runarai. Aalisakkat soqutigi-
sorujussuuvai.
-Michael, nerukkaatissanik
aallilaariarit, Madsip emi taa-
mak oqarfigimmagu, ernera
tuaviinnaq nerukkaataasivim-
mut neruldcaatissanik panertu-
nik aallipallappoq. Tassuugu-
innarlu utermat aalisakkat
nerlersomeqarput, aviisilior-
tup tikeraap nerlersuineq ta-
kuniassammagu.
-Uagut tassa suli assaannar-
mik nerlersuisarpugut, amer-
lanerit ullumikkut maskina a-
torlugu nerlersuisaraluartut.
Qanganisarpalaaraluarpoq, u-
angali taamaaliomeq tatigine-
ruvara. Taamaaliomikkut aali-
sakkat ilumut nerinersut taku-
sinnaasarpavut, fiskemesteri
oqarpoq.
Tukertitsivinnik
pisineqarli
Royal Greenland-ip Vejle
naammattunik eqalussaqartin-
niaruniuk, suliffeqarfissuaq
tukerartitsivinnik pinngitsaa-
liinikkut tuniniagaasunik pisi-
ortortariaqaraluarpoq.
-Tukerartitsiviit qulit, tuni-
sassiomermut naammattunik
eqalussaqartitsinniaraanni na-
leqqutissagaluarput. Imma-
qaliuna Royal Greenland-ip
tukerartitsiviit pinngitsooru-
sunnerugai, Mads Borregård
eqqarsaateqarpasilluni oqami-
voq.
Qarsorsat tukerartitsivimmut
tikeraamerata nalaani tukerar-
titsivimmi pissutsit assut tu-
pinnarput. Tamatumalu siu-
ninnguatigut siulersuisunut i-
laasortaq, nunanut allanut mi-
nisteriusimasoq Uffe Elle-
mann- Jensen aamma pulaar-
tigisimallugu.
-Suliffigisami taamak nam-
minersorfiutigisumi suliffe-
qarfissuarmit taamak angitigi-
sumit aqunneqameq imaan-
naanngissinnaasarpoq. Ani-
ngaasaliiffissatut uanga naleq-
qussorisakka qullersaasuniit
akuereqqaarneqartartussaap-
put, tamannalu nalominar-
toqarsinnaasarpoq. Glyngøre-
miittorli Finn Knudsen sule-
qatigilluaqaara.
-Maani pilersaarutit ukiumik
ataatsimik sioqqutsisumik
naammassereersimasartus-
saapput. Tukertitassanik inni-
minniinerit ukiup aappaa qi-
teqqullugu sioqqutisumik pi-
sarlutik!
Net over dammen holder grådige
fiskehejre væk.
(Ass./Foto: Susanne Kabel)
Misileraaneq
‘94-ip aasaanerani Mads Bor-
regård suannik tukertitassior-
neq nammineerluni ingerlal-
lugu misilissimavaa. Quersu-
arujussuaq beton-inik imiisi-
vilersugaq misiliinermut, tu-
kerartitassanik avataanit pisi-
samermik pisariaarutsitsisus-
saagaluartoq, ingerlatsiviullu-
ni.
-Amerlasuutigut aalisagaaq-
qat alliartortitassatut pissarsi-
avut akiuussutissaqameq ajor-
put. Uaannilu aalisagaaqqat
affaat 5 centimeteriinnarnik a-
ngissuseqalersut katersortaria-
qartarpavut - toqungasut!,
Mads Borregård ugguarpoq.
Ajoraluartumik aasaq misili-
gaanerup takutippaa, kuummi
imeq nammineq suannik tu-
kertitsiviginiassallugu sorajo-
qarpallaartoq.
-Taamaaliussagaanni imer-
mik saligaannerusumik nunap
iluanit pissarsiamik atuineqar-
tariaqarpoq, pisortanillu nam-
mineq imermik qaqitsisinnaa-
nermut akuersissummik pisin-
naanata, Finn Knudsen oqa-
luttuarpoq.
Qarsorsat nuna manngerti-
tiinnarlugu aqqusinniaq kilo-
meteritut isorartutigisoq atu-
arlugu tukertitsivik qimappaa.
Qeriiaq tappava kuuk malillu-
gu eqqissivilluni timmeru-
joorpoq, immaqa eqalunnik
Nørre Hå-mi tukertitsivimmiit
kuummut anillaattoorsimasu-
nik qimaasunik ujarlerluni.